Tämäkin nyt sitten vielä sulle!

Ei oo ollenkaan oikein!
Toivon, että et jättäydy nyt liian yksin. Tuo kaikki on ihan oikeasti hyvin rankkaa juttua. Suosittelen, että otat vastaan kaiken avun ja tuen, mitä voit saada. Ja yritä huilata, parhaasi mukaan, pitää itsestäsi huolta. Vaikka varmasti stressi ja huoli kalvaa ihan sanoin kuvaamattomasti.
Itsekästä käytöstä mieheltäsi! Ja samalla kuulostaa huolestuttavalta, tietenkin! Mutta ihmeitä ei nyt voi tehdä kukaan tilanteen selvittämiseksi. Kannattaa kuitenkin yrittää muistella miehen mahdollisia aikaisempia puheita, että jos hän on joskus aiemmin tehnyt noin, niin mihinköhän hän on yleensä mennyt, keiden luo, keiden kanssa, mitä tekemään...? Tai jos hän on puhunut, että joskus jos hän haluaa kadota, hän aikoisi tehdä niin ja niin ja mennä sinne ja sinne... Ei välttämällä tuollaisten muisteleminenkaan mitään ratkaise, mutta ainakin itselle voisi tulla tunne siitä, että parhaasi yritit. Jos vaikka miehesi on syystä tai toisesta huonossa jamassa. Mutta tosiaan, sinulle ei kuulu sen suurempaa vastuuta aikuisesta miehestä.
Elämä on potkinut sua aika kohtuuttomalla mitalla päähän.

En oikein tiedä mitä sanoa. Paitsi että toivon sydämestäni, että tilanne ratkeaisi parhaalla mahdollisella tavalla! Voimia sulle!