Naisten pitkä elinikä on yhä mysteeriKirjoittaja
Psykopatologia 9.12.2012 21:48
viewtopic.php?f=5&t=7854FAKTA
Isoäitien kannattaa pysyä elossa pitkään
Luonnonvalinta suosii naisen pitkäikäisyyttä, väittävät evoluutioteoreetikot. Mitä pitempään nainen elää, sitä enemmän jälkeläisiä hän ehtii synnyttää ja paimentaa aikuiseksi. Ja koska mies ei perinteisesti juuri osallistunut lastenhoitoon, miehen geenien eloonjääminen riippui siitä, kuinka kauan hänen lastensa äiti eli.
Isoäitihypoteesi selittää, miksi naiset elävät pitkään sen jälkeen kun eivät enää voi lisääntyä. Menopaussi takaa, ettei isoäiti saa omia lapsia siinä vaiheessa, kun hän hoitaa lapsenlapsiaan – ja edesauttaa geeniensä selviämistä.
Miesten elinajanodote nykyisin on pidempi kuin naisten vain neljässä maassa: Niger (miehet 57,8, naiset 56), Lesotho (miehet 42,9, naiset 42,3), Afganistan (miehet 43,9, naiset 43,8) ja Swazimaa (miehet 39,8, naiset 39,4). Noita maita riivaa köyhyys, ääri-islamilaisuus tai aids.
Suurin sukupuolten elinajanodotteen ero on Venäjällä: yli 12 vuotta.
Syntymävuoden elinajanodote on toistakymmentä vuotta liian lyhyt. Se kertoo laskentahetken kuolleisuudesta, ei tulevaisuuden.
Lihavuus on tupakoinnin ja alkoholin ohella tärkein suomalaisten kuolleisuutta lisäävä tekijä. Ylipaino kasvattaa monien vaarallisten tautien riskiä, mutta se saattaa myös suojata etenkin vanhana. Monissa taudeissa kuolleisuus on matalin lihavilla.
Lähteet: Thomas T. Perls ja Ruth C. Fretts, Why Women Live Longer than Men, jerrymondo.tripod.com/lgev/id2.html, YK:n tilasto vuosilta 2005–2010
, Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään,
www.stat.fi ->Artikkelit
Mummot jyräävät. Naiset elävät nykyään lähes kaikkialla pitempään kuin miehet. Suomessa vuonna 2011 syntyneellä tytöllä on edessään keskimäärin 83,5 vuotta, pojalla 77,2 vuotta.
Vielä 1800-luvun lopulla suomalaiset elivät vain noin 40-vuotiaiksi, naiset kolmisen vuotta miehiä vanhemmiksi. Noista päivistä elinajanodote on venynyt huimasti. Samalla on muodostunut selvä ero: vaarit kuolevat yli kuusi vuotta aiemmin.
Ennen vanhaan suomalaisten ikää lyhensi eniten lapsikuolleisuus. Noutaja ei valikoinut, vaan vei sekä tyttöjä että poikia. Lisäksi joukoittain naisia kuoli raskauksiin ja synnytyksiin.
Sittemmin on saatu aikaan paljon sellaista, mikä on pidentänyt molempien sukupuolten elämää.
On nostettu elintasoa, pienennetty perhekokoa, parannettu äitiyshuoltoa. On taltutettu kulkutaudit hoidolla, hygienialla ja rokotuksilla. On opeteltu syömään entistä vähemmän rasvaa ja suolaa, mikä on romahduttanut verenkiertoelinten sairauksien määrää.
Naisten elinikä on kuitenkin pidentynyt enemmän kuin miesten. Ero sukupuolten kuolleisuudessa lähti Suomessa kasvamaan jo ennen toista maailmansotaa, aiemmin kuin vaikkapa Ruotsissa.
Missä vaiheessa miesten rivistö harvenee? Synnytyslaitoksilla ynisee enemmän poikia kuin tyttöjä, mutta vanhainkodeissa köpöttelee enää jokunen pappa. Poikia syntyy viitisen prosenttia enemmän kuin tyttöjä. Kun ikäluokka täyttää 55, määrät ovat tasaantuneet, ja sen jälkeen naisten enemmyys kasvaa koko ajan.
Miesten ylikuolleisuuden keskeinen syy on tupakointi.
Miehet omaksuivat tavan aiemmin kuin naiset. Toisen maailmansodan aikana rintamalla olleista miehistä yli puolet poltti, samanikäisistä naisista vain ani harva.
Tupakointi tappaa Suomessa noin 5 000 ihmistä vuodessa. Se aiheuttaa keuhkosyöpää, johon kuolleista 80 prosenttia on sairastunut juuri tupakointinsa vuoksi. Vielä tavallisempaa on, että polttaminen johtaa kuolemaan sydän- ja verisuonitautien kautta.
Yli puolet sukupuolten elinajanodotteen erosta johtuu tupakasta ja toisesta suuresta surmaajasta, alkoholista.
Naiset tosin kirivät miehiä kiinni molempien paheiden harjoittamisessa. Naisten tupakointi on yleistynyt 2000-luvulle asti, miesten alkoi vähentyä jo 1960-luvulla. Naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt, ja yhä useammat naiset tissuttelevat jopa päivittäin.
Tämä ei ole vielä ehtinyt näkyä elinajanodotteessa, eikä ole ihan selvää, mihin suuntaan naisten käyrä muuttuu. On aika paljon näyttöä siitä, että vähäinen alkoholin käyttö on terveydelle hyväksi.
Lisäksi on muita syitä, joiden vuoksi miehet menehtyvät varhain. Nuorena heitä reuhtoo testosteronimyrsky: 20–30-vuotiaat miehet kuolevat Suomessa yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset naiset. Nuorukaiset elävät holtittomasti, joutuvat liikenneonnettomuuksiin ja väkivallan uhreiksi.
Myös vanhempina – ja etenkin juovuksissa – miehet ovat keskimäärin naisia alttiimpia ottamaan riskejä. Aika harvoin kuulemme hullunrohkeasta naispuolisesta vuorikiipeilijästä tai base-hyppääjästä.
Menneinä vuosikymmeninä työtapaturmat ja itsemurhat koituivat monien miesten kohtaloksi, nyttemmin molempien määrää on saatu pienennettyä.
Sosiaalinen asema on aina näkynyt kuolleisuustilastoissa, vaikka välillä vaikutti siltä, että luokkayhteiskunnasta on päästy. Nykyisin eri sosiaaliryhmien elinajanodotteet ovat varsinkin miehillä aivan erilaiset: ylimmän tuloviidenneksen miehet elävät 12,5 vuotta pitempään kuin köyhimmän viidenneksen. Naisilla vastaava ero on seitsemän vuotta.
Myös sosiaaliryhmien sisällä on vaihtelua elämän pituuksissa. Hyvätuloisilla sukupuolten elinajanodotteissa on pienin ero, nelisen vuotta, ja pienituloisilla suurin, kymmenkunta vuotta.
Lisäksi naimattomat, eronneet ja leskeksi jääneet miehet kuolevat aiemmin kuin naimisissa olevat. Naisilla ero ei ole yhtä jyrkkä.
Jos sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevien miesten tilannetta kyettäisiin parantamaan, sukupuolten ero elinajanodotteissa supistuisi koko väestössä.
Kokonaan se pieni ero ei kuitenkaan katoa. Jokin naisen biologiassa edistää hengissä pysymistä.
Ehkä kahden X-kromosomin luoma valinnanvara? Tai se, että naisen aineenvaihdunta toimii hitaammin kuin miehen? Selitys voi löytyä myös siitä, että mitokondrioiden, solujen pienten energiatehtaiden, dna periytyy vain äidin kautta.
Nämä ovat tutkijoiden ehdotuksia. Mikä naisen elämää pidentää, on vielä mysteeri.
Saattaa olla pikemminkin niin, että jokin miehen biologiassa altistaa rappeutumiselle. Tähän viittaa vaikkapa se, että ikään liittyvä kuulon heikentyminen on miehillä voimakkaampaa kuin naisilla. Tämä pätee sellaistenkin kansojen parissa, jotka elävät eristyksissä meluttomassa ympäristössä.
Miehet kuolevat nuorempina kuin naiset myös terveitä elintapoja noudattavissa ryhmissä. Samanlaista elämää viettävät nunnat elävät tosin vain noin vuoden vanhemmiksi kuin munkit.
Teollistuneissa maissa sepelvaltimotauti on tärkein ennenaikaisia kuolemia aiheuttava sairaus. Miehet alkavat potea sitä 5–10 vuotta varhemmin kuin naiset. On ajateltu, että estrogeeni suojaisi naisia.
Kaikki sydän- ja verisuonitaudit ovatkin äärimmäisen harvinaisia naisilla vaihdevuosiin asti, eli niin kauan kuin heidän omat munasarjansa tuottavat estrogeenia. Vaihdevuosien jälkeen naisten riski saada näitä sairauksia kasvaa.
Estrogeenista on verisuonten toiminnalle hyötyä. Se muun muassa laajentaa verisuonia sekä nostaa hyvää ja laskee pahaa kolesterolia. Testosteronin vaikutuksista taas on ristiriitaisia tietoja; jotkut tutkijat pitävät mieshormonia verisuonille haitallisena.
Sukupuolihormonit tuskin selittävät, miksi kaikkein vanhimmassakin ikäryhmässä, yli 90-vuotiailla, miehet menehtyvät sillä toimintakyvyn tasolla, millä naiset pysyttelevät hengissä. Toimintakyky on vanhuudessa keskeinen terveyden mittari.
Tulos saatiin Tervaskanto-hankkeessa, jossa on vuodesta 1995 lähtien seurattu 90-vuotiaita ja sitä vanhempia tamperelaisia. Monissa muissakin tutkimuksissa on osoitettu, että kun vanhuuden vaivat iskevät, naiset sinnittelevät pitempään.
Mistä naisten sitkeys johtuu? Sitä ei tiedä kukaan.
Juttua varten on haastateltu tutkimusprofessori Seppo Koskista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, gerontologian professori Marja Jylhää Tampereen yliopistosta, neurologian professori Kari Majamaata Oulun yliopistosta ja erikoislääkäri Tomi Mikkolaa Hyksin naistenklinikalta.
Olemme saaneet lisää terveitä vuosia 20.11.2012