"Suomi sai hyvät vakuudet. Näillä vakuuksilla rajataan suomalaisten veron-
maksajien riskiä. Se on ollut koko meidän vakuusvaatimuksemme idea",
Urpilainen sanoi lokakuussa 2011 Luxemburgissa euroalueen valtiovarain-
ministereiden kokouksen jälkeen. Kokousta ennen hän keskusteli valtiovarain-
ministereiden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa.
UUTISET >> TALOUS
HS-ANALYYSI
Suomi ei saanut Kreikalta vakuutta
Kreikan uusi lainajärjestely on todennäköinen,
koska valtion velkaantuminen kiihtyy
31.5.2013 5:47 | 13 | Petri Sajari
Kreikkalaisten liikepankkien kanssa on tehty monimutkainen järjestely,
joka ei ole varsinainen vakuus.
"Suomi on saanut Kreikalta vakuudet." Lyhyt lause, jossa on kaksi virhettä.
Virhe on suuri, koska sitä toistaa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd).
Suomi ei ole tehnyt sopimusta Kreikan valtion kanssa, vaan kreikkalaisten liikepankkien kanssa.
Pankeilta puolestaan ei ole saatu vakuutta. Niiden kanssa on tehty luottojohdannaissopimus.
Vakuus on pantti, jonka velkoja saa pitää tai myydä, jos velallinen ei täytä velvoitettaan.
Suomella ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä vakuutta takausosuudelleen Euroopan
rahoitusvakausvälineen (ERVV) Kreikalle myöntämistä 120 miljardin euron hätälainoista.
Aidon vakuuden estää jo Kreikan valtion joukkolainoissa yleinen panttaamattomuussitoumus.
Sen mukaan joukkolainan haltijan asemaa ei saa heikentää suhteessa muihin velkojiin pantilla.
Valtiovarainministeriön (VM) "vakuusjärjestelyksi" nimittämä sopimus on tosiasiassa kreikkalaisten
liikepankkien ja Suomen valtion välinen tuottojenvaihtosopimus, joka on johdannais- ja rahoitus-
sopimuksin solmittu monimutkainen finanssijärjestely.
Johdannaissopimuksissa tuotto riippuu jostakin tapahtumasta, ja niitä käytetään esimerkiksi
vakuutuksina. "Vakuusjärjestely" on siis kärjistäen vakuutus. Jos sopimuksessa määritelty
tapahtuma sattuu, Suomi saa sopimuksen tuoton.
Liikepankkien kanssa tehdystä sopimuksesta vahvistuu, että Suomi voi saada hyvityksen vain,
jos Kreikka rikkoo sopimustaan ERVV:n kanssa. Asiasta kirjoitti keskiviikkona Taloussanomien
toimittaja Jan Hurri, jota sanomalehti Financial Times kiitti aiheesta torstaina blogissaan.
Jos taas eurovaltiot sopivat ERVV:n lainojen leikkauksista tai muista lainaehtojen huojennuksista
ja tästä tulee Suomelle takaustappioita, Suomi ei saa "vakuusjärjestelystä" hyvitystä. Lainojen
leikkaus edellyttäisi Suomessa eduskunnan hyväksyntää.
Kreikan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa tänä vuonna 181
prosenttiin, arvio finanssiyhtiö Citigroup. Valtion lainojen uudelleenjärjestely on siis todennäköinen.
Kesällä 2012 pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja ministeri Urpilainen julistivat, että Kreikan hätä-
rahoituksen ehtoja ei huojenneta. Vajaa kuukausi sitten hallitus esitti eduskunnalle ERVV:lle
annettavista valtiontakauksista annetun lain muuttamista, koska Kreikan, Portugalin ja Irlannin
hätärahoituksen ehtoja huojennetaan.
Jos Kreikka ei riko hätälainojen ehtoja, "vakuusjärjestelyn" sulkutilillä olevat arvopaperit ja
varat palautetaan pankeille, vaikka Suomi olisi kärsinyt takaustappioita.
Tuottojenvaihtosopimukset ovat pankeille liiketoimintaa, josta ne perivät korvauksen. "Vakuus-
järjestelyssä" epäselvää on, saavatko pankit korvauksen. Pankkien näkökulmasta järjestely on
tarpeellinen, koska se oli ehtona Kreikan hätälainalle. Hätälainaa käytetään pankkien pääomittamiseen.
Liikepankit ovat luovuttaneet "vakuusjärjestelyyn" Kreikan valtion joukkolainoja ja muita arvo-
papereita. Varat ovat sulkutilillä asiamieheksi palkatussa investointipankissa.
Investointipankki on myynyt arvopaperit ja ostanut tilalle parhaan luottoluokituksen eurovaltioiden
joukkolainoja. Niiden markkinakorko on poikkeuksellisen matala. VM:n mukaan sulkutilille on talletettu
varoja 925 miljoonan euron arvosta.
Tämä "vakuusjärjestely" kattaa ainoastaan takausosuuden nimellisen pääoman, mutta ei Suomen takaus-
vastuuseen kuuluvia korkoja tai ylitakausta.
Jos Kreikka jättäisi korkoja maksamatta tai Suomelle tulisi maksuvelvoite annetun ylitakauksen
perusteella, Suomella ei ole niiden osalta mitään turvaa.
Suomen takausosuus ERVV:n Kreikalle antamien lainojen pääomasta on 2,3 miljardia euroa.
Järjestelyn nykyarvo vastaa 40 prosenttia takausosuudesta.
VM laskee, että kolmen prosentin tuotolla "vakuuden" arvo vastaisi 30 vuoden kuluttua Suomen takaus-
osuutta. Laskelma on oletus, joka ei välttämättä toteudu. Tuotto-odotus ylittää tuntuvasti nykyisen
korkotason.
Vaikka Suomi ei maksa pankeille korvausta, järjestely ei ole ilmainen. Sopimusten perusteella on
epäselvää,kuka maksaa asiamiehenä toimivan investointipankin korvaukset. Asianajotoimistoille
Suomi on maksanut "vakuusjärjestelystä" yli 600 000 euroa.
Lisäksi Suomi on luopunut osuudestaan ERVV:n mahdollisista voitoista, hyvitys takausosuuden
laukeamisesta maksettaisiin vuosia myöhemmin ja Suomi on suorittanut 1,44 miljardin euron osuutensa
Euroopan vakausmekanismin (EVM) alkupääomasta kerralla. Muut eurovaltiot maksavat osuutensa viidessä
erässä vuosina 2012 – 2014.
Vastaava "vakuusjärjestely" oli tarjolla myös muille eurovaltioille. Vain Suomi otti sen käyttöön.
Herää epäilys järjestelyn taloudellisesta mielekkyydestä.
Petri Sajari HS
petri.sajari@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n taloustoimittaja.
Sallinet minun nauraa.