Julkinen ajatusitsetyydytys

[Kahvi]

Ai, hyvä tietää! Minä kun ajattelin, että PP puhuu kuningasdiagnoosista siinä missä puhutaan esim epilepsiadiagnoosista, masennusdiagnoosista tai persoonallisuushäiriödiagnoosista.

Kuningasdiagnoosi on käsittääkseni Hermitin (nyk. Kokemustuntijan) aikoinaan alkuperäisellä tukarilla lanseeraama sana.

Luulin, että PP vittuilee tuntijakokemukselle, ja pistin homman sen takia lekkeriksi - hyvä kun korjasit!

[Psykopatologia]

Dorka kehui diagnoosillaan.

[Psykopatologia]

Ilmaisutarpeen tyydyttäminen itselle luontaisilla tavoilla on
yksi hyvä keino hoitaa mielenterveyttä.
Tai oiva keino munata itsensä.

Sekin voi olla terapeuttista.

Kyllä noin on.

Kuinka niin?

[Kahvi]

Kieltämättä räikeästi yliampuva ekshibiotismi on jo pervoilua, eli on siis erittäin paheksuttavaa - kuten Kyllästynyt asian toi esimerkin avulla esiin.

Olisikin siis mielenkiintoista kuulla Kokemushermitiltä (termin lanseerajana) näkökanta siihen, että milloin julkinen fundeerausrunkkaus ylittää sen rajan, jonka jälkeen se on paheksuttavaa pervoilua?

[Kahvi]

Dorka kehui diagnoosillaan.

Julkinen itsensä munaaminen voi olla terapeuttista silloin, kun munauksensa takia älyää muuttaa esim tapaa ilmaista itseään - tai kuten fiksuimmat tekevät: älyävät muuttaa munaukseen johtanutta tapaansa ajatella asioita.

Typerimmät sitten joko syyttelevät ilkeydestä/kiusaamisesta/tms sitä, joka munauksen on huomannut. Sitten onkin tietty marginaalinen joukko, jotka eivät jostain syystä kertakaikkiaan vaan ymmärrä munanneensa, vaikka heille olisi aina joka kerta huomautettu siitä.

Voisin siis tuosta PP:n viestistä huokuvan antipatian takia arvailla, että mihin em ryhmään hän olisi kärkäs Kokemusälykkään sijoittamaan.

[Mirri]

Dorka kehui diagnoosillaan.

Minä pitäisin 'kehumista' selviytymiskeinona. Kenties jopa yhdenlaisena vastaiskuna sille, että aivan liian moni vastaavan diagnoosin omaava joutuu häpeämään diagnoosiaan. Diagnoosi mieluiten pidetään salassa ihmisten ymmärtämättömyyden vuoksi. Ei mikään ihme, jos jollekin tulee tarve 'vastaiskuun' ja häpeän tunteet torjutaan puhumalla 'kuningasdiagnoosista'. Sitä paitsi mt-aiheinen nettifoorumi on aika hyvä paikka tulla näkyväksi mielisairausdiagnoosin omaavana ihmisenä - pitäisi olla hyvä paikka.

Sitä hämmästelen, ettet sinä ammattilaisena ole ymmärtävinäsi tällaista asiaa.

[Kahvi]

Kostamustuntija hermit älykkäänä saattaa idenfioitua kuningasdiagonosoitujen viiteryhmään niin voimakkaasti, että ei halua irtautua siitä missään tapauksessa. Tyhmästi ajateltuna erityisen voimakas idenfioituminen saattaa estää Hermittuntijaa(kin) pyrkimästä kohti normaaleja ajatustapoja. Jos hän tekisi niin, niin joku voisi huudahtaa "ethän sinä enää vaikuta skitsofreenikolta ollenkaan!"

[Kokemustuntija]

Toinen dimensio tähän käsiteltyyn asiaa:

Milloin julkikirjoittaminen on järkevää?
Tässä aiheena on yllättäen lähinnä blogikirjoittaminen ja uutiskommentointi Internetissä.

Blogikirjoittaminen on kannattavaa varmaankin lähinnä kahdesta eri syystä. Ensimmäinen syy on sanomisen pakko sanoa juuri sellainen ajatus julki jolla ajattelee olevan merkitystä muille. Toinen syy on sitten lukijakunta ja parhaimmillaan keskustelukaverit.

Tietenkin voi julkikirjoittamiseen liittyä vielä paljon muitakin motiiveja, mutta en nyt niitä tässä ala eritellä.

[haller]

Kokemustuntija/Hermit on minua ainakin suuresti inspiroinut. Sain voimaa kirjoittaa omat muistelmani, kun näin, että se onnistui häneltäkin. Lisäksi oman sairauteni hyväksymisessä myös hänen kirjoituksistaan on ollut apua mulle.
Itsehän en ole Pöyhtärin Tukarilla pyörinyt kuin 2007-2009, joten suurimmat kinat olen (onneksi?!) missannut.
Blogikirjoittelukin puolustaa paikkaansa, mutta siinä ei ole niin paljon vuorovaikutusta muiden kanssa kuin foorumeilla.
t. haller

[Mirri]

Ei sitten ole Kokemustuntijankaan kokemusperäinen kirjoittelu hukkaan heitettyä kirjoittelua. Minusta mikään kokemusperäinen kerronta ei ikinä ole hukkaan heitettyä, vaan aina lukijoiden joukossa on ihmisiä, joille sellainen on arvokasta ja tärkeää. Sanoivat muut ymmärtämättömyyttään munaamisista mitä hyvänsä.

Ja lisäksi se, että 'avautuva' kirjoittaja hyvin todennäköisesti hyötyy itse siitä, että rohkenee kirjoittaa. Valitettavasti sanallinen itseilmaisu, kirjoittaminen, on konstikkaampaa verrattuna muihin ilmaisukeinoihin, koska sanojen avulla ilmaisu ei juurikaan tarjoa mahdollisuuksia peiteltyyn ilmaisuun. Toisin kuin laulaminen, soittaminen, piirtäminen, tanssi... En tiedä olisivatko runojen kirjoittajat tässä asiassa paremmassa asemassa muihin kirjoittajiin verrattuna; tarjoaisiko runojen kirjoittaminen sanallisen keinon ilmaista itseään peitellysti.

[Kokemustuntija]

Implikaatio käydystä keskustelusta mielestäni on, että laadullisesti on sama mitä kirjoittaa, sillä pääasia on tuulettaa ajatuksia.

[Psykopatologia]

11:23
Olisi pitänyt kernaammin kopioida Kokemustuntijan omaa tekstiä.

[Psykopatologia]

23:25

Implikaatio käydystä keskustelusta mielestäni on, että laadullisesti on sama mitä kirjoittaa, '
sillä pääasia on tuulettaa ajatuksia.

Olen aivan eri mieltä. Huono laatu antaa huonon kuvan kirjoittajasta.

[Kokemustuntija]

Laadullinen manifestaatio kirjoitusten suhteen on kääntynyt tällä foorumilla ainakin surkeaksi.

[Psykopatologia]

Ei nyt enää sinun tulosi jälkeen.

Et muuten keskustele.

[Kokemustuntija]

Tuliko tuosta penalttia jos ei keskustele?

[Psykopatologia]

Ei.

[untuva]

Ajatusitsetyydytys kuulostaa kummalliselta termiltä. Itse sanan voisi poistaa siitä. Itsetyydytys viittaa kosketukselliseen -masturbointiin. Ajatustyydytyksessä voisi ottaa muitakin huomioon tai voi saada köniinsä eikä sellainen itseään tyydytä yleensäottaen.