http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/13792 ... 56e80ca97c (pdf, 2s)Opetusvirasto kirjoitti:Helsingin kaupunki
Opetusvirasto
16.4.2013
Yhteenveto tapahtumista
Alppilan yläasteen koulun ruokalassa 25.3.2013
(referoitu rehtorin 8.4.2013 tekemän päätöksen pohjalta)
Mitä ruokalassa tapahtui
Tilanne ruokalassa alkoi toisesta välikohtauksesta. Oppilaiden ruokailun alettua opettaja
pyysi ruokapöydässä istuvaa oppilas B:tä ottamaan hupun pois päästä. Voimakkain
sanakääntein opettaja totesi heittävänsä oppilaan ulos ruokalasta, jos tämä ei ota huppua
pois. Oppilas B poistui ruokalasta. Samassa pöydässä istui oppilas A, joka jatkoi
ruokailuaan tämän jälkeen. Tilanne ruokalassa oli rauhallinen.
Ruokailtuaan oppilas A meni opettajan luo, ja pyysi tätä pyytämään anteeksi käytöstään
oppilas B:ltä. Tästä alkoi väittely oppilas A:n ja opettajan välillä. Opettaja tarttui oppilasta
kiinni rinnuksista ja kaulaliinasta. Opettaja yritti saada oppilaan poistumaan ruokalasta
repimällä häntä vaatteista ja työntämällä hänet selkä seinää vasten. Sanaharkka jatkui
vielä ruokalan oven edessä, jonka päätteeksi opettaja työnsi rinnuksista voimalla oppilas
A:n ulos ruokalasta portaikkoon. Opettaja ei jäänyt seuraamaan, miten oppilaalle kävi,
vaan poistui takaisin ruokalaan.
Opettaja ei pyytänyt tilanteeseen avuksi toista opettajaa. Yleinen tilanne ruokalassa oli
koko ajan rauhallinen.
Miten tilannetta selvitettiin koulussa
Oppilas A tuli rehtorin luokse suoraan tapahtuman jälkeen, jolloin rehtori rauhoitteli
oppilasta pitkään ja sen jälkeen haastatteli häntä tapahtuneesta. Myös huoltajiin oltiin
yhteydessä. Saadakseen kokonaiskuvan tapahtuneesta rehtori A kuuli samana päivänä
paikalla olleita opettajia sekä oppilaita. Rehtori oli yhteydessä kaupungin lakimiehiin ja
pyysi näiltä neuvoa siihen, miten tilanteessa toimitaan. Rehtori teki myös tutkintapyynnön
poliisille.
Rehtori A ilmoitti opettajalle palvelussuhteen päättämismenettelyn aloittamisesta
27.3.2013. Lain mukaan virkasuhde pitää purkaa 14 vuorokauden kuluessa prosessin
aloittamisesta. Opettajan kuulemistilaisuus pidettiin 4.4.2013. Kuulemisessa olivat läsnä
opettaja, rehtori B, aluepäällikkö, pääluottamusmies sekä apulaisrehtori kirjaamassa
kuulemisen. Saatujen selvitysten perusteella rehtori B teki 8.4.2013 päätöksen opettajan
virkasuhteen purkamisesta.
Perusteet rehtorin päätökselle opettajan virkasuhteen purkamisesta
Virkasuhteen purkamispäätöksen mukaan opettajan menettely hänen poistaessaan
oppilaan ruokalasta ei ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Saadun selvityksen
perusteella, tilanteen uhkaavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen, opettaja ei toiminutperusopetuslain mukaisesti. Opettaja vaaransi tilanteessa oppilas A:n turvallisuuden
käymällä oppilaaseen kiinni kahdesti, jossa toisella kertaa hän työnsi oppilaan kohti
portaikkoa aiheuttaen vakavan vaaran oppilaan terveydelle ja hänen psyykkiselle
turvallisuudelleen.
Koska opettaja työskentelee alaikäisten parissa, on työnantajan voitava luottaa siihen, että
hänen toimintansa täyttää lain vaatimukset. Tapauksen jälkeenkään opettaja ei nähnyt
toiminnassaan mitään moitittavaa.
Opettajakoulutuksen saaneena ja vuosien ajan lasten ja nuorten parissa työskennelleenä
opettajan olisi tullut ymmärtää, että käydessään tässä tilanteessa oppilaaseen kiinni hän
syyllistyy erittäin vakavaan virkavelvollisuuden rikkomiseen ja virkavelvollisuuksien
vastaiseen menettelyyn. Työnantajan ei voi tällöin edellyttää jatkavan opettajan
virkasuhdetta. Arvioituaan tapausta kokonaisuutena rehtori piti opettajan toimintaa
törkeänä.
Perusopetuslaki lähtee siitä, että kaikilla on turvallinen olo koulussa. Opettajan
mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain
niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet, ja
muiden oppilaiden oikeus työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä.
Tällaista tilannetta ei Alppilan yläasteen koulun ruokalassa saatujen selosteen pohjalta
ollut.
Riidankylväjä kirjoitti:Perusteet ovat täyttä jaskaa. Tuossa syyllistytään suoranaiseen valehteluun.
Kahvi kirjoitti:(minua muuten häiritsee uutisoinnin epämääräinen termistö: nykyään on yläkouluja (ei ylä-asteita) ja poliisitutkinnalla tarkoitettaneen esitutkintaa)
http://fi.wikipedia.org/wiki/PeruskouluWikipedia kirjoitti:Peruskoulu jakautuu kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen koululainsäädännössä. Epävirallisesti jakoa peruskoulun luokkiin 1-6 ja 7-9 kutsutaan ala- ja yläkouluiksi, mutta missään peruskoulua koskevissa koululaeissa (esim. perusopetuslaissa ja -asetuksessa 628/1998, 852/1998) eivät nämä termit sanoina esiinny. Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) peruskoulusta. Alakoulu ja yläkoulu -nimet on otettu usein käyttöön ns. yhtenäiskouluissa Ks. Suomen yhtenäiskouluverkosto ry , jolloin tarkoitetaan perusopetuslaissa mainittuja ala-asteen ja yläasteen luokkia. Yhtenäiskoulussa luokat 1-9 opiskelevat samassa yksikössä ja kouluilla on yhteinen johto.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628Perusopetuslaki 9 luku 50 § kirjoitti:Kumottavien säännösten nojalla annettujen määräysten ja päätösten soveltaminen
(--)
Tässä pykälässä tarkoitettuihin päätöksiin sisältyviä määräyksiä ala-asteesta sovelletaan 1–6 luokalla annettavaan opetukseen ja määräyksiä yläasteesta sovelletaan 7–9 luokalla annettavaan opetukseen.
(--)
Kahvi kirjoitti:Tässä tapauksessa siis se, mikä kansankielellä on päivänselvää "valehtelua", onkin poliitikkojen ja juristien kielellä "parhaan ymmärryksensä mukaan"![]()
Opettaja vaaransi tilanteessa oppilas A:n turvallisuuden
käymällä oppilaaseen kiinni kahdesti, jossa toisella kertaa hän työnsi oppilaan kohti
portaikkoa aiheuttaen vakavan vaaran oppilaan terveydelle ja hänen psyykkiselle
turvallisuudelleen.
Riidankylväjä kirjoitti:Tätimafia halusi vain sovinistipersun pois koulusta. Ei sovi ihmetellä miksi koulujen työrauha on mitä on ja miksi ei saada mieopettajia, jota on kaipailtu.

Riidankylväjä kirjoitti:Hyvin johdetussa koulussa tuollaista välikohtausta ei olisi syntynyt, vaan poika olisi totellut kiltisti.

Kahvi kirjoitti:Kun rehtori teki poliisille tutkintapyynnön, niin siinä on minusta muutama huomioonotettava pointti:
Ensinnäkin on ihan mahdollista, että moinen kuuluu reksien virkavelvollisuuksiin:
mikäli on syytä epäillä, että koulussa on opettaja syyllistynyt johonkin sellaiseen asiaan, jossa oppilaan turvallisuus ehkä on tarpeettomasti vaarantunut, tulee asia tutkituttaa myös poliisilla. Tämmöisestä voi olla jokin kirjallinen ohjekin tms.
Poliisitutkinta on kaikkien osapuolien oikeusturvaa lisäävä asia:
Kun poliisi tekee esitutkinnan, niin silloin asiat tulevat kirjattua kirjoihin&kansiin niinkuin ne todellisuudessa tapahtuivatkin. Näin ollen kumpikaan ei voi jälkeenpäin väittää perättömiä tms. Siinä missä opettaja ei voi jälkeenpäin väittää oppilaan potkineen häntä munille, ei voi myöskään oppilas väittää opettajan kuristaneen häntä - tai väittää voi, mutta asioiden oikea laita voidaan aina tarkistaa pollareiden papruista.
Näinollen myös reksin oikeusturva paranee: jos tutkintapyyntöä ei olisi tehty, ja jompikumpi/molemmat olisivat alkaneet esittämään perättömiä, niin sittenhän reksikin joutuu selittämään, että miksi ei tutkituttanut asiaa poliiseilla tms.
Samoiten opettajan potkujen laillisuuden arvioimiseen poliisitutkinta antaa tärkeää tietoa.
Ja koska tästä tapauksesta on tullut yhteiskunnallinen asia, niin kansan syvien rivien vaatimukset oikeudenmukaisuudesta yms voidaan pohjata enenmmän faktatiedolle kuin nettijuoruille - tai ainakin siihen on, kiitos poliisitutkinnan, mahdollisuus.

Riidankylväjä kirjoitti:Poliisi toivoo, ettei tällaisia juttuja tuotaisi heille, kun heillä olisi ihan oikeitakin töitä tehtävänä.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmettelee, mikä on ollut Helsingin opetusviraston virkamiesten motiivi tiedottaa yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa.
- Opetusvirasto ei puhu yleisesti koulurauhasta, vaan Antti Korhosesta. Tämä herättää ihmetystä eri ihmisten välisistä mahdollisista kytköksistä, Luukkainen puntaroi.
Helmenkalastaja kirjoitti:(Todistajana toimiva henkilö syyllistyy rikokseen (voi saada syytteen), jos hän salaa/jättää kertomatta jonkin tiedossaan olevan jutun käsittelyyn liittyvän asian.
Ainoa, minkä hän voi salata, on seikka, jonka ilmi tuominen voisi saada aikaan syytteen nostamisen häntä itseään vastaan, mutta tällaisen salattavan seikankin olemassaolo
pitää ilmoittaa ja perustella kertomattomuus. Eli kyllä kertomatta jättäminenkin luokitellaan valehteluksi!
Englannin kielessä on tätä varten erinomainen termi 'lying by omission'. Suomen laissa puhutaan salaamisesta.)
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa