Tahraongelma

[Hilppa]

Mitä sanottiinkaan ylisiisteistä ihmisistä? Anankastisia persoonallisuuksia?

Tunnustan tuon tahrapelon, mutta en anankastisuutta. Vuodepeite oli tomutuksessa ja reunaan ilmaantui vaivihkaa tahra. Musta. Siis kaupunkinokea on tarttunut jostain tai mahdollisesti lukkorasvaa oven reunasta. Pesin peitteen. Se on puuvilla-polyesteri-sekoitetta. Väri on vaaleahko. Siis tylsä, mielikuvituksettoman ihmisen valinta. Unohdin hieroa ennen pesukoneeseen laittoa siihen tahranpoistoainetta. Niinpä tahra jäi.

Mikä nyt neuvoksi? Alanko jyystää sitä tahraa tahranpoistoaineella ja huuhtelen? Vai unohdanko koko episodin ja aloitan uuden elämän ja luen pöydällä makaavan Virginia Woolfin "Oma huone"-teoksen?

[Psykopatologia]

Häntä on sanottu feministiksi!

Leikkaa tahra pois.

[Psykopatologia]

Vaativaa. (Minulla on vain kuusikymmentäkahdeksanprosenttista.)

[Riidankylväjä]

Sitruunallakin voi yrittää.

[Psykopatologia]

Entä homeopatialla?

[Mirri]

Minä opettelisin petaamaan niin, että tahra menisi jonnekin piiloon.

[Riidankylväjä]

Varmaankin lakaiset roskatkin maton alle?

[Mirri]

En. Roskat ovat irtolikaa, aloitusviestissä kuvattu tahra ei.

[Hilppa]

Kiitokset neuvoista, arvoisat palstalaiset!

Ensin kuulosti hyvältä ajatus, että tahrasta pääsee eroon leikkaamalla sen pois. Ihan niin paljon en kuitenkaan tahroja pelkää, että ne olisi saatava hinnalla millä hyvänsä pois.

Käytännöllisintä ja tässä tapauksessa järkevintä on yrittää poistaa tahra ennemmin kuin hylätä peite ja muodostaa taas lisää ekologista syntitaakkaa harteilleen. Siispä ryhdyin poistopuuhiin ja tulos oli tällä kertaa onnistunut. Runsas huuhtelu hankauksen jälkeen takasi onnistumisen. Nyt peite on paikoillaan silitettynä. Hyvä niin.

Kasvattavin vaihtoehto olisi ehkä ollut tahransiedätys-hoito. Yrittää opetella tulemaan toimeen peitteen kanssa huolimatta pienestä kauneusvirheestä. Tuota siedätyshoitoa jatkan valkoisen tuulitakin kanssa. On mahdotonta välttää siihen muodostuvia pihkatahroja. On vain elettävä niiden kanssa.

Sekä aloitin "Oman huoneen". Nerokasta kerrontaa ja ajatuksen juoksua. Jatketaan siis feminismin merkeissä!

[Psykopatologia]

Myös kieltämistä olisi voinut koettaa: ei siinä mitään tahraa ole.

[Hilppa]

Myös kieltämistä olisi voinut koettaa: ei siinä mitään tahraa ole.

Eräänlaista kieltämistäkö on Mirrin konsti? Viikataan se pää kaksinkerroin alapuolelle, jonka puolella tahra; poissa silmistä poissa mielestä.

...Monet olivat pukeutuneet kolmiolakkiin ja viittaan; joidenkin olkapäillä oli turkistupsuja; toisia kärrättiin ullatuoleissa; jotkut, vaikkeivät olleet yli keski-iän, näyttivät tungetun ja puristetun niin eriskummallisiin muotoihin, että muistuttivat jättiläishummereita ja rapuja, jotka laahaavat vaivoin ruumistaan akvaarion hiekalla. Kun nojauduin muuriin Yliopisto näytti todellakin pyhäköltä, jossa säilytetään harvinaisia lajeja jotka pian häviäisivät, jos niiden annettaisiin taistella olemassaolosta Strandin kivetyksellä...

Katkelma teoksesta Oma huone

Alun kuvauksessa mielen vaeltelua, kun ei ole sitä omaa huonetta ja miten vaikeaa keskittyminen kirjoittamiseen on. Ehkäpä vielä taittuu Feminismiksi...

[Hilppa]

Kiinnostava nainen. Häntä jaksaisi kuunnella vaikka miten kauan.

The Recorded Voice Of Virginia Woolf
http://www.youtube.com/watch?v=E8czs8v6PuI 7:39