http://www.terve.fi/blogit/henry-laasan ... tituutioonHenry Laasanen kirjoitti:Radikaali- ja liberaalifeminismin suhde prostituutioon
7.03.2013 08:36
Kirjoittaja: Henry Laasanen"Koskaan ei voi ilmestyä feministien kirjoittamaa sääntökirjaa nimeltä Kuinka naisten tulisi käyttää seksuaalisuuttaan vastuullisesti julkisessa elämässä. (Karen Lehrman 1997, 175)"
Feministisessä katsannossa pääasiallinen heteroseksuaalisia suhteita liikutteleva voima länsimaisissa kulttuureissa on valta ja tarkemmin määritellen miesten dominanssi.
Useiden feministikirjoittajien mielestä seksuaalisuuden tulisi olla molemminpuolista, mutta heidän on vaikea nähdä, kuinka se ylipäätään voisi olla mahdollista heteroseksuaalisuudessa.
Valta, konflikti ja hyväksikäyttö ovatkin feministisissä teorioissa seksuaalisten suhteiden keskeisiä osatekijöitä. Feministisissä teorioissa tärkeässä asemassa onkin vallan roolin ymmärtäminen seksuaalisessa suhteessa. (Weis 1998b.)
Feministit erityisesti Yhdysvalloissa ovat perinteisesti jakaantuneet seksuaalisen moraalin suhteen kahteen vastakkaiseen leiriin. Ensimmäisen leirin muodostavat radikaalifeministit, joiden mielestä seksuaalisuus miesten dominoimassa yhteiskunnassa sisältää vaaran, jossa yhteiskunnalliset seksuaaliset käytännöt edustavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Vastakkaisessa leirissä sijaitsevat liberaalifeministit asettavat vapaaehtoisten osapuolien välillä tapahtuvan seksuaalisen mielihyvän vaihdon keskeiseen asemaan. Noin aseteltuina kyseessä eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevat positiot: onkin ilmeistä, että seksuaaliset käytännöt sisältävät sekä vaaroja että mielihyvää. (Ferguson 1984.)
Feminististen teorioiden analyysi miesten seksuaalisuudesta jakaa monia samoja ajatuksia itse käyttämäni vaihtoteoreettisen lähestymistavan kanssa, mutta myös eroja on paljon.
Seuraavat feministiset ajatukset seksuaalisuudesta on otettu Fergusonin (1984) kirjoituksesta Sex War: The Debate between Radical and Libertarian Feminists.
Radikaalifeministit
Ferguson kertoo, että historiallisesti tarkasteltuna radikaalifeministit ovat identifioineet itsensä lesbofeministiseen yhteisöön, joka torjuu miesten hallitseman heteroseksuaalisen seksin. Radikaalifeministit tuomitsevat pornon, prostituution ja satunnaiset seksisuhteet, koska ne perustuvat heidän mielestään dominointi- ja alistussuhteisiin, jotka ylläpitävät miesten valtaa. Radikaalifeministit korostavat intiimin emotionaalisen suhteen merkitystä oikean seksuaalisuuden perustana."Heteroseksuaalisia suhteita luonnehtii ideologia seksuaalisesta objektivoinnista (miehet hallitsijoina/toimijoina, naiset objekteina/orjina), joka ylläpitää miesten väkivaltaa naisia kohtaan."
Radikaalifeministit pitävät miesten tapaa objektivoida naisia ideologiana."Feministien tulisi vaatia kontrolli naisten omaan seksuaalisuuteen asettamalla etusijalle naisten omat seksuaaliset prioriteetit, jotka eroavat miesten prioriteeteista – eli enemmän painoa intiimeille suhteille ja vähemmän suorittamiselle. Ideaalinen suhde on kahden tasa-arvoisen partnerin välillä, jotka suostuvat seksiin omasta tahdostaan eivätkä toimi toisilleen vastakkaisissa rooleissa."
On kuitenkin syytä huomioida, että jos seksiä harrastetaan naisen tai vain intiimiä seksuaalisuutta arvostavan osapuolen ehdoilla, niin silloin miehille tyypillisen halun ”pelkkään seksiin” väitetään olevan huonompi seksuaalisuuden muoto. Heteroseksuaalisuudessa seksuaalista halua lisäävänä tekijänä toimivat usein erilaiset roolit miehillä ja naisilla. Esimerkiksi naisten voi olla vaikea kiihottua liian alistuvista miehistä."Patriarkaalisissa yhteiskunnissa seksuaalisuudesta tulee miesten dominaation työkalu. Tämä sosiaalinen mekanismi toimii maskuliinisten ja feminiinisten roolien kautta patriarkaalisessa ydinperheessä."
Vaihtoteoreettisesta näkökulmasta katsottuna seksi - päinvastoin - on miesten päämäärä ja dominaatio on työkalu tuon päämäärän tavoittelemiseksi (Baumeister 2001, 7). Myös biologisesta näkökulmasta katsottuna syy ja seuraussuhteet kääntyvät päälaelleen, jos dominaatio asetetaan lopulliseksi päämääräksi ennen seksiä."Seksuaalinen vapaus edellyttää partnereiden seksuaalisen tasa-arvon ja kunnioituksen toisiaan kohtaan."
Radikaalifeministit korostavat naisten oikeuksia toteuttaa naisille tyypillistä seksuaalisuutta, mutta samalla he kieltävät miehiltä oikeuden toteuttaa miehille tyypillistä seksuaalisuutta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi naisten objektivoinnin. Radikaalifeministien päämäärät sopivat osalle ihmisistä, mutta ne edustavat pikemmin naisten osajoukon eturyhmäpolitiikkaa kuin pyrkimystä seksuaaliseen tasa-arvoon tai kompromissiin seksuaalisen konfliktin ratkaisemiseksi.
Liberaalifeministit
Liberaalifeministit hyväksyvät vapaaehtoiset seksuaalisuuden muodot, kuten satunnaiset seksisuhteet ja pornon, ja korostavat seksuaalisten nautintojen merkitystä. Voidaan kuitenkin kysyä, mitä tarkoittaa ”vapaaehtoinen”, koska vapaaehtoinen toiminta voi jättää huomiotta piilossa olevat valtasuhteet:"Heteroseksuaalisia ja muita seksuaalisia käytäntöjä luonnehtii tukahduttaminen."
Vaihtoteoreettisesti tarkastellen väite pitää paikkansa. Naisten seksuaalisuuden tukahduttaminen on seuraus naisten seksin harjoittamiseen liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä (ks. esim. Baumeister & Twenge 2002).Feministeinä meidän tulee hankkia naisten seksuaalisuuden kontrolli vaatimalla, että naisten tulee saada toteuttaa sellaista seksuaalisuutta jota haluavat ja joka tuottaa heille nautintoa.
Liberaalifeministien mukaan, jos nainen haluaa olla prostituoitu tai pornotähti, niin naisella tulisi olla vapaa oikeus toteuttaa haluaan ilman moraalisia tai laillisia esteitä. Vaihtoteoreettisesti tarkastellen yksittäisten naisten tavat toteuttaa seksuaalisuuttaan eivät kuitenkaan ole muiden naisten näkökulmasta katsottuna pelkästään yksityisasioita, sillä kilpailevan halvan seksin tarjonnan lisääminen markkinoilla alentaa muiden naisten seksuaalisuudestaan saamaa hintaa."Ideaalinen seksuaalinen suhde on täysin vapaaehtoisten, tasa-arvoisten partnerien välillä, jotka neuvottelevat maksimoidakseen toistensa seksuaalisen mielihyvän itse katsomillaan tavoilla."
Vapaaehtoisuudesta puhuminen ei ole kovin mielekästä, jos mukaan tarkasteluun ei oteta niiden hyötyjä ja kustannuksia, joita prosessiin liittyy kokonaisuudessaan (vrt. Baldwin 1978). Liberaalifeministien tasa-arvoisen seksuaalisen suhteen mallista puuttuvat ne lähtökohdiltaan epätasa-arvoiset markkinaolosuhteet, jossa partnerit neuvottelevat seksuaalisuutensa toteuttamisesta. Myykö kehitysmaan köyhä nainen vapaaehtoisesti seksiä pilkkahintaan? Investoivatko miehet vapaaehtoisesti resurssien hankkimiseksi päästäkseen seksuaalisiin suhteisiin naisten kanssa?
Miehet ja naiset eivät ole lähtökohdiltaan tasa-arvoisia seksuaalisten suhteiden solmijoita, koska miehille koituu enemmän kustannuksia seksuaalisiin suhteisiin pääsemisestä."Ihmisten seksuaalisuus on fyysisen eroottisen ja genitaalisen seksuaalisen mielihyvän vaihtoa."
Vaihtoteoreettisesti tarkastellen seksiä vaihdetaan paljon muuhunkin kuin seksuaaliseen mielihyvään, kuten intiimiyteen, rakkauteen, palveluksiin tai rahaan (Sprecher 1998, 32). Pelkkä seksuaalisen mielihyvän vaihto, kuten esimerkiksi pornossa asia usein esitetään, on naisille pikemminkin kauhistus, jossa naiset luopuvat seksuaalisuudestaan liian halvalla."Seksuaalinen vapaus vaatii oppositiossa olevia käytäntöjä kyseenalaistaen sosiaalisesti kunnioitettavat seksuaalisuuden kategoriat ja kieltäytyen vetämästä linjaa sille, mitä pidetään poliittisesti korrektina seksuaalisuutena."
Kategorioiden rikkomiseen liittyy moraalisia kustannuksia, mikä tekee vapaudesta puhumisesta ongelmallisen. Kieltäytyminen noudattamasta kategorioita ei sinällään tee seksuaalisuudesta vapaata, vaikka se voikin vähentää ajan mittaan sosiaalisten kategorioiden merkitystä ja siten toimia seksuaalisuuden muotoja vapauttavasti.
Liberaalifeministit korostavat seksuaalisen vapauden merkitystä, mutta heidän analyyseistään puuttuu heteroseksuaalisten pariutumismarkkinoiden epäsymmetrisyys, jossa miehille aiheutuu suuremmat kustannukset seksuaalisiin suhteisiin pääsemisessä.
Prostituutiokeskustelun kaksi feminismiä
Radikaalifeminismi ja liberaalifeminismi ovat läsnä myös ajankohtaisessa suomalaisessa prostituutiokeskustelussa, jossa oikeusministeri Anna-Maja Henrikson edustaa radikaalifeminismiä ja mm. Anna Kontula liberaalifeminismiä.
Liberaalifeministit hyväksyvät prostituution tai suhtautuvat siihen jopa positiivisesti, Radikaalifeministit pitävät prostituutiota naisten hyväksikäyttönä ja alistamisena.
Se, kumpi feminismi on oikeassa, riippuu naisen seksuaalisuudelle asetetusta arvosta.
Jos naisten seksuaalisuuden arvoa pidetään niin suurena, että se tulisi vaihtaa vain sitoutuneessa avioliitossa miehen tarjoamaan rakkauteen ja elatukseen, prostituutiota voidaan pitää naisten seksuaalisuuden hyväksykäyttönä, eli liian halvalla myymisenä.
Jos prostituution ajatellaan tarjoavan joillekin naisille hyvän rahallisen hinnan heidän seksuaalisuutensa vastikkeeksi ja että tuo hinta on prostituution valinneille naisille paras tarjolla oleva vaihtoehto, prostituutio näyttäytyy kohtalaisena vaihtoehtona prostituoidille. Liberaalifeministit jättävät kuitenkin yleensä huomiotta, että prostituoitujen ja muiden "halpojen" naisten tarjoama seksi alentaa muiden naisten seksuaalisuuden arvoa: siten prostituution vastustuksessa kyse ei ole vain yksilön valinnan vastustuksesta, vaan kaikkien naisten seksuaalisuuden arvon alenemisen astämisestä.
Tämän toin omaksi aiheekseen tuolta Femen-ketjusta ("Ainoa oikea feministijärjestö. Korjaan: Naisliike" viewtopic.php?f=8&t=8979). Kun tuo ei oikein liity suoraan Femeniin ja/tai sen toimintaan, vaan on ihan oma aihealueensa.
