Ei elämää, vaan koulua varten

[Mirri]

Samaa mieltä olen kuin Riidankylväjä.
Lisäksi se, että nykyinen tietomäärä on aivan toista luokkaa verrattuna vuoden 1950 tietomäärään, joka kokelaiden pitää hallita. Tuskin olen hakoteillä väittäessäni nykyisen tietomäärän olevan moninkertainen vuosikymmenten takaiseen verrattuna. Nykyisin opiskellaan lukiossa paljon asioita, jotka ennen kuuluivat yliopisto-opetukseen, ja myös paljon sellaista, jota ei ennen tarvinnut opiskella ja ymmärtää missään.

Entisaikojen oppilaat niin lukiossa kuin sitä alemmillakin tasoilla pärjäsivät vähemmällä tietomäärällä ja vähemmällä tiedonomaksumiskyvyllä nykyiseen verrattuna. Lisäksi ennen pärjättiin päähän pänttäämisellä ja ulkoa opettelemisella aika pitkälle, nykyisin ei pärjätä. Mielestäni nykyinen opiskelu peruskoulusta alkaen on vaativampaa sikäli, että tunnollinen läksyjen pänttääminen ulkoa opetteluineen ei riitä, vaan tiedot pitäisi omaksua ymmärtämällä mistä asioissa on kysymys, ja lisäksi pitäisi osata soveltaa kaikkea oppimaansa käytännössä. Ja tietoa tosiaan on nykyisin hirmuinen määrä verrattuna aikaisempaan.

Tiedän, koska olen suorittanut peruskoulun päättötodistuksenkin aikuisena. Istuin peruskoulun penkillä vuoden hämmästelemässä, että voi luoja mitä kaikkea nykyajan peruskoululaiset - lapset! - joutuvatkaan opiskelemaan ja omaksumaan... Ja minulla sentään oli nykyiseen peruskouluun mennessäni takanani kansakoulun lisäksi viisi vuotta oppikoulua.

Mielestäni nykykoululaisille ja -opiskelijoille tehdään rankasti vääryyttä, jos Psykopatologian tyylillä vertaillaan heitä vuosikymmenten takaiseen ottamatta huomioon sitä, että nykyisyys on aivan erilainen verrattuna esim. vuoteen 1950. Nykyisyys on opiskelun ja tiedon omaksumisen kannalta monin tavoin vaativampi menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.

[Psykopatologia]

Minähän nimen omaan vertaan vuoden 1950 ylioppilaita kokonais-ikäluokkaan 1950
ja vuoden 2012 ylioppilaita vuoden 2012 ikäluokkaan.

Nykyisin opiskellaan yliopistossa paljon asioita, jotka ennen kuuluivat lukio-opetukseen,
ja ennen opiskeltiin myös paljon sellaista, jota ei nykyään opiskella missään.

Osaavatko nykypenskat lauseenjäsennystä?

[Riidankylväjä]

Kukas kissan hännän nosta jos ei kissa itse?

50-luvun ylioppilat eivät pärjäisi nykylukiossa eikä korkeakouluissa. On se nuoriso nykyään niin paljon fiksumpaa.

50-luvulla keskituloisilla vanhemilla ei ollut varaa panna lapsiaan oppikouluun saati lukioon, yliopistosta nyt puhumattakaan. Kyllä se oli äveriäämmän kansanosan herkkua.

Peruskoulua vastustettiin, koska se toi hellanteltuille kilpailua opiskelupaikoista, joiden täyttämiseen ei riittänyt isäpapan lompsa, vaan piti osatakin jotain.

[Mirri]

Minäkin arvelen, etteivät 50-luvun ylioppilaat pärjäisi nykylukiossa - tai nykyisessä yo-tutkinnossa. Eivät sittenkään, vaikka olisikin lauseenjäsennys hallussa.

[Psykopatologia]

Eivät tietenkään. ja vice versa.

Varsinkaan vuoden 1900 ylioppilaat eivät pärjäisi nykyisissä kokeissa,
puhumattakaan sen aikaiset autot verrattuna nykyisiin.

Kyllä autot ovat niin paljon parempia nykyään.

[Riidankylväjä]

Periaate on kuitenkin sama. Neljä pyörää ja ratti.

[Psykopatologia]

Annan improbaturin molemmille Psykopatologian viestien kommentoijille ohi-kirjoittamisen vuoksi.

[Mirri]

Annan improbaturin molemmille Psykopatologian viestien kommentoijille ohi-kirjoittamisen vuoksi.

Tuo onkin täällä uusi keskustelu- ja kommentoimismuoto tällä foorumilla. Aletaan jakaa toisillemme arvosanoja.

Pahoin kuitenkin pelkään ylläpitäjän pidättävän itsellään oikeuden arvostella ja jakaa arvosanoja.

[Hilppa]

Minä en tykkää Bernerin kirjoituksesta. Siinä on mielestäni nykyajan erikoinen asenne ja jonkinlainen maailmoja hipovuus, mutta ei kuitenkaan kerrota, millaista se "elämää varten" sitten olisi.

Jotain vikaa on siinä, että nykyisin pitää muka tietää niin kauhean paljon ja ei kuitenkaan oikeasti tarvitse osata mitään. Kunhan on sinne päin.

Nykyisin hyvä oppilas on sopivasti laiska ja ulospäin älykäs, kiinnostunut, asiansa osaava ja alati innostunut. Tuo on minusta pedagogiikan vika. Ei oppilaan vika. Kaikki tapahtuu opetuksessa ja oppimisessa vuorovaikutteisesti. Se on sitä opetuksen ja oppimisen aatelia, mutta on ymmärretty väärin ja viety liian pitkälle. Esimerkiksi ulkoa oppimisen dogmi, joka oli ennen vanhaan kunnon hyvään aikaan sitä, että asiat opeteltiin ulkoa. Nykyisin opetellaan jargonit ulkoa. Liioitellusti noin, mutta kuvastaa ajan henkeä koulu- ja yliopistomaailmassa.

Esimerkiksi opinnäytetyö tehdään prosessina, jossa oppilas luo ja ideoi, mutta ei viimeistele loppuun asti mitään. Ohjaajan tehtävä on kertoa, miten hyvään lopputulokseen päästään tekemättä itse lopputyötä, mikä on vaikeaa, koska on opastettava, mikä pitäisi korjata, mikä on käytännössä lähes sama kuin tehdä työ itse. Sitten jos oppilas ei suostu tekemään korjauksia, tuloksena on kaaos.

Korjaus 29.3. 10.33. pedagogiikka.

[Illusia]

Hilppa: pedagogiikka, ei pedakogiikka.
Minä opin tänään uuden sanan; didaktiikka.

Wikipedia: Yksinkertaistettuna didaktiikka tarkoittaa oppia opetuksesta kun taas pedagogiikka tarkoittaa oppia kasvatuksesta.

Turhaa tietoa?
Lukemisen ymmärtäminen on tärkeätä. Ei riitä, että osaa lukea. Pitäisi myös osata lukea rivien välistä. Missä sitä opetetaan?

[Hilppa]

Korjataan.

[ritalin]

Niin, yleissivistystä ei arvosteta enää nykyään edes lukiotasolla, vaikka lukion tarkoitus on juuri yleissivistyksen rakentaminen. Minä jauhoin tästä silloin 10 vuotta sitten omana lukioaikanani ja minua pidettiin lähinnä häirikkönä, lahjattomana, vajaaälyisenä ja mielenvikaisena. Silloin lukioaikanani rehtorimme, joka oli tunnustautunut jenkkikapitalisti, esitti aina kovaan ääneen yleissivistyksen olevan merkityksetöntä ja, että vain sillä on merkitystä, mihin tähtää lukion jälkeen ja mitä saa arvosanoiksi.
Lukiossa pitäisi mielestäni hankkia sivistystä mahdollisimman laajalta alueelta, mutta se onkin pikavauhdilla tapahtuvaa kurssien suorittamista ja arvosanojen saamista.

On varmaankin niin, että nykyään lukiolaiset ovat keskimäärin tyhmempiä, kuin vaikkapa 50-luvulla, mutta miksi aina pitää mennä tyhmimmän mukaan, siis siitä, mistä aita on matalin? Miksi koulujärjestelmä ja kaikki järjestelmät pitää rakentaa aina tyhmimmän mukaan? Eihän sellainen järjestelmä kehitä, vaan johtaa taantumukseen ja karsii älykkäät pois yhteiskunnasta. Vika on lukiojärjestelmässä ja sen takana olevassa politiikassa, eikä opiskelijoissa. Tarjolla oleva koulutus ei ole opiskelijoiden vastuulla. Nykyinen järjestelmä karsii muullatavoin käyttäytyvät pois yhteiskunnasta. Pohjimmiltaan kyse on kapitalismista, missä yleissivistystä ei pidetä taloudellisesti kannattavana.

[Psykopatologia]

Suuri osa nyky-ylioppilaista ei osaa luetella Suomen presidenttejä (arvelen).

[Hilppa]

- -
On varmaankin niin, että nykyään lukiolaiset ovat keskimäärin tyhmempiä, kuin vaikkapa 50-luvulla, mutta miksi aina pitää mennä tyhmimmän mukaan, siis siitä, mistä aita on matalin? Miksi koulujärjestelmä ja kaikki järjestelmät pitää rakentaa aina tyhmimmän mukaan? Eihän sellainen järjestelmä kehitä, vaan johtaa taantumukseen ja karsii älykkäät pois yhteiskunnasta. Vika on lukiojärjestelmässä ja sen takana olevassa politiikassa, eikä opiskelijoissa. Tarjolla oleva koulutus ei ole opiskelijoiden vastuulla. Nykyinen järjestelmä karsii muullatavoin käyttäytyvät pois yhteiskunnasta. Pohjimmiltaan kyse on kapitalismista, missä yleissivistystä ei pidetä taloudellisesti kannattavana.

Eivät he tyhmempiä ole. Ylioppilaita valmistuu lukumääräisesti ja osuutena ikäluokastaan enemmän kuin ennen, joten kaikentasoisia todistuksia jaetaan. Myös niitä helpotettuja rimaa hipoen suoritettuja ylioppilastodistuksia on lukumääräisesti paljon. Lapset ovat kuitenkin fiksuja ja ymmärtävät, että cv:n kaunistuksesti tehdyllä rimaa hipoen suoritetulla tutkinnolla ei ole mitään arvoa eikä sillä pääse etenemään mihinkään. Siksi ammattikoulujen suosio on viime aikoina kasvanut ja kilpailu opiskelupaikoista suosituimmilla aloilla siellä lisääntynyt. Mutta ei sekään tie ole helppo, sillä urapolulla on odotettavissa pitkäaikainen suorittavan mahdollisesti yksitoikkoisen työn raadanta.

Ei järjestelmiä laadita tyhmimmän mukaan vaan fiksut oppilaat ovat ymmärtäneet, että nopea valmistuminen on tärkeätä työelämään pääsyn kannalta, mikä usein tarkoittaa kurssien suorittamista siten, että valitaan yksinkertaisin, se helpoin tie. Esimerkiksi gradua tehdessä samasta aiheesta samalla työmäärällä napataan harjoittelun suorituspisteet. Tuolloin on selvää, että samaan aikaan on vaikea tehdä kahta eri suoritetta. Voi käydä niin, että lahjakaskin oppilas sortuu huolimattomuuteen ja hosumiseen, koska vaatimuskriteeriksi yksi ylitse muiden on asetettu nopea valmistuminen. Lisäksi kuten jo aiemmin sanoin pedagogiset näkemykset ovat täysin muuttuneet viimeisen 20:nen vuoden aikana. Luovuutta pyritään lypsämään siellä, missä oikeasti pitäisi vain suorittaa. Jos ei ole oppinut substanssin perusteita eikä perustaitoja kunnolla ei voi omata näkemystä, joka on myöhemmällä urapolulla visioinnin ja luovuuden kannalta tärkeätä. Lisäksi samaan aikaan opettajien lukumäärää on vähennetty, oppilasryhmät ovat kasvaneet sekä joitakin kursseja on helpotettu, mikä on johtanut opetuksen tason laskuun.

[Hilppa]

Suuri osa nyky-ylioppilaista ei osaa luetella Suomen presidenttejä (arvelen).

Ne opeteltiin ulkoa ja osasin ne kuin vettä vaan. Enpä osaa enää. Sano sinä, mikä on vikana, kun en muista enää juuri mitään kunnolla.

[Riidankylväjä]

50-luvulla presidenttien opettelu oli helppoa, kun niitä ei ollut kuin mutama. Toista on nyt.

[Mirri]

Noin on kuin Riidankylväjä sanoi. Kekkosen aikaan syntyneen ja kasvaneen näkövinkkelistä tuntuu aivan käsittämättömältä, että joskus ennen Kekkosta presidenttejä tuli ja meni. Ja nykyisin taas sama ilmiö; vaihtuvat niin tiuhaan, että kohta joutuu miettimään virassa olevankin presidentin nimeä. Toista oli silloin, kun oli vain Kekkonen. Ei tullut mieleen, että presidentti voisi vaihtua; presidentti oli yhtä kuin UKK. Kun viimeistään kansakoulussa opin presidentin nimen, pärjäsin sillä tiedolla oikein hyvin 25-vuotiaaksi asti. Kekkosen edeltäjät oli suht helppo muistaa, niitä oli niin vähän.

Jos on sattunut syntymään vuonna 1982, voi olla 25-vuotiaaseen mennessä muistettavana oman elämän varrelta neljä presidenttiä, kun minulla UKK:n aikaan syntyneellä ja kasvaneella oli vain yksi. Siihen sitten lisäksi kaikki entiset presidentit, joita on nykyisin selvästi enemmän kuin vuosikymmeniä sitten.

Kyllä tosiaan on eri asia muistaa Suomen presidentit 50-luvulla kuin muistaa ne vuonna 2013. Ymmärrän, että 50-luvulla on pidetty tärkeänä muistaa itsenäisen Suomen lyhyen historian presidentit. Olisi varmaan ollut aika häpeällistä olla tietämättä kuka on ollut presidenttinä noin 40-vuotiaan Suomen itsenäisyyden aikana.
Mutta onko vuonna 2013 isokin asia ja suurenkin sivistymättömyyden tai tyhmyyden osoitus, jos nuoret aikuiset eivät muista esimerkiksi vuonna 1925 virassa olleen presidentin nimeä?

[Psykopatologia]

Planeeettojakan eivät ylioppilaat osaa luetella.

[Psykopatologia]

Suuri osa nyky-ylioppilaista ei osaa luetella Suomen presidenttejä (arvelen).

Ne opeteltiin ulkoa ja osasin ne kuin vettä vaan. Enpä osaa enää. Sano sinä,
mikä on vikana, kun en muista enää juuri mitään kunnolla.

Luulen, että orgaaniset syyt eivät olisi painottuneita.

[Riidankylväjä]

Planeeettojakan eivät ylioppilaat osaa luetella.

Osaatko sinä?

Panes luetellen.