D e f e n s s i t & h ä i r i ö t

[Pertti Luukkonen]

Kolmas p. on rutiinia. Mutta laitan nyt Rajatilaa kuntoon, kun veroilmoitukset sun muut on tehty. Siivotakin täytyisi.

[Varjolilja]

Suomi on pieni kielialue ja markkinat ovat sen mukaisesti pienet. Englanti on kielialueena paljon suurempi. Mitä suurempia painoksia voidaan ottaa ja myydä sitä halvemmaksi tulevat yksikkökustannukset, myös kääntämisestä aiheutuvat. Ymmärsin, että voitonjako käännöksistä tai palstalaisten kyky kääntää, ehkä Trisseä lukuunottamatta, ovat epätodennäköisiä. On melko helppoa valmistaa jokin tuote, mutta markkinoiden hankkimien sille vaatii oman osaamisensa. Tuotteen pitää olla sellainen, että sille on ns. tilaus, sellaisia tai ainakaan yhtä hyviä ei ole tarjolla. Ammattilaisena Pertti tietää, mitä kirjallisuutta defensseistä on tarjolla maailmalla ja mistä ehkä on puutetta tai mille on tarvetta.

[xxccz]

´
Siitä sitten?

Kolmas p. on rutiinia. Mutta laitan nyt Rajatilaa kuntoon, kun veroilmoitukset sun muut on tehty. Siivotakin täytyisi.

kunhan kiusit

[Biancaliina]

Kannattaako kaikkea ruotia niin kamalasti, että menee ihan rikki? Istuu vaan ja inttää, että eikun kyllä asia on näin, niin vähenee se ongelmaisuus kovasti heti kertaheitolla, siihen nähden että miettisi ja miettisi, että eikös vaan tämäkin johdu taas jostain ja on varmaan joku defenssi vaan ja olenkin taas väärässä. Höh.

Tässäkin asiassa ihmiset on yksilöitä ja tilanteet erilaisia.

[xxccz]

´
Tuo on hyvin tavanomaista. Törmään jatkuvasti ihmisiin, joiden muisti on hyvin hapertunutta. Politiikoista lähtien..

[Psykopatologia]

possun ja Mirrin käsittemä kysymys on sangen hankala ja mutkikaskin mm. siksi, että aina ei ole osattu erottaa toonista sitomista (defenssit) vapaasti liikuteltavissa olevasta eli ohjatusta sitomisesta. Monet defenssit ovat paitsi suoja sinänsä, myös osa normaalia kehitystä (mm. identifikaatio ja torjunta).

[Psykopatologia]

.
mikä tahansa defenssinä mitä tahansa vastaan,

pohjaa psyyken monikerroksisuuteen: ylempi suojaa alempaa. Donjuanismi voi verhota homoseksuaalisia tendenssejä ja promiskuiteetti voi suojata oraalisen riippuvuuden tunteilta. Syömättömyys voi olla defenssi ahmimista vastaan. On tunteita tunteita vastaan ja reaktionmuodostuksia reaktionmuodostuksia vastaan jne. Pakkoneuroosi voi olla viimeinen puolustus psykoottista hajoamista vastaan.

Kliinikon tulee olla tarkkana, ettei hän rupea väittämään defenssiksi sellaista mikä ei sitä ole. Täytyy olla pitävää osoitusta "alla olevasta", so. siitä, mitä vastaan "yllä oleva" on defenssinä. Sitä ei useinkaan voi suoraan todeta psykodynamiikan mutkikkuuden vuoksi. Täten tilanne voi olla erilainen kuin esimerkiksi kieltämisessä ("en voi olla ottanut, kun olen autolla"), jossa sokea Reettakin näkee mistä on kysymys. Viime kädessä asiakas on tuomarina (tai ainakin hänen pitäisi olla) terapeutin ex cathedra -tulkintojen sijaan.
.

[Jukka Pentti]

Onko Bionilainen yhteyksien katkominen skitsofreniassa (tai Ogdenilainen) defenssi?

[Psykopatologia]

Kysymys on vaatimattomalle päälleni liian vaikea, per se.

[xxccz]

´
Saitko jo Pertsa siivottua? Haluaisitko jatkaa siivoushaluasi meillä? On niin kaaos jo, kun kukaan ei viitsi/jaksa mitään.

Olen edelleen kiinnostanut kirjoista rutanen, rajis ja 50+

[Pertti Luukkonen]

identifikaatio aggressoriin
(Anna Freud 1936) on samastumista ulkoiseen uhkaan, joko todelliseen tai kuviteltuun; usein ad hoc -defenssi. Esimerkiksi poika kaataa maitolasin ja alkaa huutaa äidilleen. Tai emäntä sanoo vierailleen (ennakoiden mahdollista kritiikkiä): "Tämä kahvi taitaa olla liian laihaa." Myös mm. Tukholman syndroomassa.

[Biancaliina]

Huomasin jonkin aikaa sitten, että kun keitän kahvia vieraille, niin sanon ennen juomista esim.: "Tulikohan liian vahvaa", "Voi olla tosi pahaa kahvia", "Sori jos maistuu hirveälle".

[xxccz]

identifikaatio aggressoriin
(Anna Freud 1936) on samastumista ulkoiseen uhkaan, joko todelliseen tai kuviteltuun; usein ad hoc -defenssi. Esimerkiksi poika kaataa maitolasin ja alkaa huutaa äidilleen. Tai emäntä sanoo vierailleen (ennakoiden mahdollista kritiikkiä): "Tämä kahvi taitaa olla liian laihaa." Myös mm. Tukholman syndroomassa.

Mä en nyt käsitä tuota Tukholman syndroomaa tässäkään. Joten ole P snella ja avaa mulle se. Seikkaperäisesti, kiitos

[xxccz]

´
Tuo identifikaatio aggressoriin (miksi tuollaisessa muodossa?) kuviteltuun ulkoiseen uhkaan meinasi saattaa minut hermolomalle taannoin. Huh, hitto. >Oli se rankkaa. Ja läpinäkyvää


Muistan kun maistoin ensi kertaa tämän henkilön valmistamaa ruokaa. Hirmuisen syyttävään sävyyn: No, niin! Sano vaan! Mää tiesin tämän!! Niin, niin, En ole mikään kurmeekokki, eikä ihminen tarttekaan muuta, kuin perunaa ja leipää. Että kyllä tästä nälkä lähtee.
Kirjoitettuun ei saa sitä halveksuntaa, ylimielisyyttä ja hätää verhottuna raivoon sisällytettyä, mutta ajattelin vain henkilöstä, että oletpas kipee tyyppi. Ja vastenmielinen.

[Psykopatologia]

.
11. Identifikaatio aggressoriin

Identifikaatio aggressoriin on samastumista ulkoiseen uhkaan.

Identifikaatio aggressoriin on Anna Freudin (1936) oma keksintö: Samastuminen hyökkääjään, joka on usein ad hoc -defenssi.

Samastuminen voi tapahtua ainakin
(1) aktuaaliin todelliseen tekoon (ja osin hyökkääjään),
(2) kokemuksen pohjalta todennäköisesti odotettuun todelliseen tekoon (ja osin hyökkääjään),
(3) pelättyyn mahdolliseen tekoon (ja osin "hyökkääjään"),
(4) kuviteltuun tekoon ja hyökkääjään tai
(5) hyökkääjään, jolloin teot ovat symbolisia tai muita joita asianomaiseen on kohdistettu.

E s i m e r k k e j ä:
(1) Poika kaataa maitolasin ja alkaa huutaa läsnä olevalle äidilleen.
(2) Poika kaataa maitolasin ja alkaa huutaa äidilleen sitten kun äiti tulee kotiin.
(3) Emäntä sanoo vierailleen: "Kahvi taitaa olla liian laihaa." Nuorukaisen on terapiassa vaikea puhua itsetyydytyksestä. Hän alkaa moittia terapeuttia puritaaniseksi.
(4) Tyttö kulkee yöllä hallin halki viuhtoen merkillisesti käsillään ja jaloillaan; hän on muuttunut kummitukseksi.
(5) Poika saa koulussa opettajalta karttakepistä sormilleen. Kotona hän alkaa leikkiä koulua ja opettaa pienempiä sisaruksiaan lempeään ja ystävälliseen tyyliin!

Identifikaatiossa aggressoriin defenssin käyttäjä pyrkii kääntämään passiivisuuden aktiivisuudeksi ja täten pääsemään ahdistuneisuuden herraksi, mutta ei aina. Kyseessä voi olla enemmän myös sopeutuminen ja mukautuminen (mikä voi lapsilla organisoida persoonallisuutta) tai (aikuisilla) yksinkertaisesti vain ahdistuksen väistäminen (kuten Tukholman syndroomassa).

Anna Freud ja itävaltalais-yhdysvaltalainen (1938–) lää- käri ja psykoanalyytikko René Arpad Spitz (1887–1974)
pitävät identifikaatiota aggressoriin tärkeänä lapsen yliminän muodostumisessa: Aluksi lapsi ei ota vanhempien opetuksia yms.– 'oikein' tai 'väärin' – osaksi itseään vaan "hyökkää" ne pois. Mutta kun prosessi toistuu, rupeaa lapsi introjisoimaan tämän kasvatukseksikin kutsutun.

Identifikaatio aggressoriin -prosessi on ollut mukana mm. kaappausdraamoissa. – Tukholman syndrooman tarkastelussa on apuna tapahtumista tehty Håkan Lindhén (1965–) draamaelokuva Norrmalmstorg (2003) ja Mikael Hylinin (1962–) TV-dokumentti Mitä tapahtui Norrmalmstorgilla? (TV2 5.7.2004).

23. elokuuta 1973 vankikarkuri Jan-Erik (Janne) Olsson (s. 1941) meni konepistoolilla aseistautuneena Sveriges Kreditbankenin konttoriin Tukholman Normalmstorgilla ja ilmoitti (englanniksi), että "juhlat ovat alkaneet!". Hän otti neljä panttivankia (kolme naista ja yhden miehen) ja vaati paikalle entisen vankitoverinsa, paraikaakin tuomiota kärsivän Clark Olofssonin (s. 1947). Olofsson selittää taustoja, että aiemmin vankilassa hän oli kertonut Jannelle, "Plösölle", hurjia juttuja jotka kiihottivat "Plösöä" niin että kerran hänen täytyi jopa heti päästä "paskalle". Jannen mukaan he taas olisivat sopineet tällaisesta yhteisestä keikasta sitten kun hän itse on vapaa.

Panttivankidraama kesti viisi ja puoli vuorokautta (131 tuntia), jona aikana panttivangit samastuivat hyökkääjiin. Tätä on myös selitetty siten, että he kokivat poliisiin uhkana, mihin toki oli aihettakin. Esimerkiksu pääministeri Olof Palme (1927–1986) höpötti puhelimessa panttivanki Kristin Ehnmarkille (23-v.) suunnilleen, että eikö olisi hienoa kuolla työnsä ääressä. Kuitenkin panttivankien käytös oli tuntuvan myönteistä, ja Sven Safstrom (25) tarjoutui Olssonille reiteen ammuttavaksi, jotta poliisit uskoisivat että nyt on tosi kyseessä. Myöhemmin Ehnmark ja Olafsson ovat pitäneet yhteyttä.

Patricia (Patty) Hearst (s. 1954) oli ollut pari kuukautta kateissa, kunnes hän 15. toukokuuta 1974 oli Symbionese Liberation Armyn (SLA) riveissä tekemässä pankkiryöstöä San Franciscossa! Ilmeisesti identifikaatio aggressoriin oli ollut helpottamassa aivopesua vankeusaikana.

Itävaltalais-yhdysvaltalainen (1939–) psykologi ja psykoanalyytikko Bruno Bettelheim (1903–1990) on kuvannut omien vajaan vuoden keskitysleirikokemustensa (1938–1939) pohjalta (The Infomed Heart, 1960), että leireillä jotkut vangitut samastuivat SS-vartijoihin.

David Leanin Kwai-joen sillassa (1957) eversti Nicholson (Alec Guinness) samastuu japanilaisiin siinä määrin, että vaivoin rakennettu silta meinaa jäädä räjäyttämättä!

Myös nimitykset hostage identification syndrome ja survival identification syndrome ovat olleet käytössä.
.

[xxccz]

´
Miksi huipputason kirjallisuus ei ole edes tässä mainittuna?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Defenssime ... C3.A4hteet

[ve?e]

Niin, tekivät sitten sitä, mitä olettivat aggressorin haluavan. Kualivat pois.

Tämän olen kai maininnutkin, mutta Viidakkokirjan Kaan metsästys -luvussa apinat marssivat jonossa Kaa-käärmeen suuhun.

“Bandar-log" [Ne apinat] said the voice of Kaa at last, “can ye stir foot or hand without my order? Speak!”

“Without thy order we cannot stir foot or hand, O Kaa!”

“Good! Come all one pace nearer to me.”

The lines of the monkeys swayed forward helplessly, and Baloo and Bagheera took one stiff step forward with them.

“Nearer!” hissed Kaa, and they all moved again.
http://www.authorama.com/jungle-book-3.html
(Rudyard Kipling: The Jungle Book, Ch. 3: Kaa’s Hunting)

[Pertti Luukkonen]

Muistanette syksystä 2009 (TV1) elokuvan sotahullun Kiplingin ja hänen likinäköisen poikansa suhteista ensimmäisessä maalimansodassa.

[Riidankylväjä]

Esimerkki liittyen tapaukseen 3 samaistuminen pelättyyn mahdolliseen tekoon (ja osin "hyökkääjään"),

http://www.youtube.com/watch?v=irzkplg7 ... re=related

[Riidankylväjä]

Toisaalta eikös tämä identifikaatio agressoriin muistuta judoa fyysisellä puolella. Siinähän käytetään hyväksi vastustajan voimaa hänen selättämisekseen.