Ylioppilaskokeen biologian kysymys närkästyttää

[Psykopatologia]

O.K. maksetaan.

15:00
Kuitenkin pimeästi.

Kiitokset huomionosoituksesta Psykopatologia ja samoin kiitokset suosittelijoille.

Lahjoitan palkinnon foorumin mainoksien ja pompahdusikkunoiden torjuntarahastoon. (Pimeästi tietenkin .)

Tilasin mainoksien poiston vuodeksi. (Akkunoista en tiedä.)

[Kahvi]

Ja kuten Hilppa totesi, Suomen metsistä ei puhuttu yhtään mitään - sekin asia jätettiin kokelaan mietittäväksi

Miksi sitten kysymyksessä on sanamuoto "metsiemme"?

[Kahvi]

O.K. maksetaan.

15:00
Kuitenkin pimeästi.

Kiitokset huomionosoituksesta Psykopatologia ja samoin kiitokset suosittelijoille.

Lahjoitan palkinnon foorumin mainoksien ja pompahdusikkunoiden torjuntarahastoon. (Pimeästi tietenkin .)

Tilasin mainoksien poiston vuodeksi. (Akkunoista en tiedä.)

Hienoa!

[Hilppa]

Kysymys on propagoida suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden alasajon puolesta. Ei ihme, että reagoivat.

Kysymys nimenomaan on propagandasta. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta on noin 5% ja lisäksi välillistä vaikutusta sillä on muihin toimialoihin kuten kuljetukseen ja koneteollisuuteen. 1980-luvulta lähtien on metsäsektorilla mennyt heikommin johtuen selluteollisuuden yleisistä kannattavuusvaikeuksista, idänkaupan muutoksista, puun tuontitulleista ynnä muusta. Meneillään oleva eduskuntakäsittely tulevasta metsälaista on saanut alan toimijat "viimeiseen vastaiskuun" kaikilla mahdollisilla saroilla. Puuttuminen ylioppilaskokeen kysymykseen on yksi vastaiskun muodoista. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, UPM ja Suomen Metsäyhdistys ovat arvostelleet ylioppilaskokeen metsätalousaiheista biologian jokerikysymystä ylioppilaslautakunnalle osoitetuissa lausunnoissaan. ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets ... si-1.36049 ) Kaikki Suomen metsäalan asiantuntijat eivät suinkaan ole mukana arvostelussa vaan ainoastaan teollisuus ja metsätalouden toimijat.

[Hilppa]

Ja kuten Hilppa totesi, Suomen metsistä ei puhuttu yhtään mitään - sekin asia jätettiin kokelaan mietittäväksi

Miksi sitten kysymyksessä on sanamuoto "metsiemme"?

En tunne kysymyksen laatijan ajatuksia. Käsite metsiemme voi olla kuvainnollinen, kuten minä sen ymmärrän. Termi "metsiemme" ei ole yksiselitteinen, mutta kysymyksen muut virkkeet valottavat sen koskevan metsäluontoa yleisemmin eikä ainoastaan heidän metsiään, jotka itse omistavat metsää, vaan myös koskevan maailmanlaajuisesti tärkeitä metsäalueita, kuten Amatsonin alueen ja Indonesian sademetsiä tai pohjoisen pallonpuoliskon boreaalisia metsäalueita. Suomen metsäalue on vain pieni osa maapallon metsäalueesta, vaikka se onkin suuri alue maamme pinta-alasta.

[Kahvi]

En tunne minäkään kysymyksen laatijoiden ajatuksia, mutta olettaisin, että jos olisi tarkoitettu metsiä ylipäätään, niin olisi käytetty muotoa "metsien" (eikä "metsiemme").

[Kahvi]

Tässä jokunenkin aika sitten pääsin tutustumaan peruskoulun biologian kirjaan, oliskohan se ollut seiskaluokan kirja. Pari juttua pisti siinä silmään:

Kappaleessa, jossa puhuttiin ilmastonmuutoksessa, esitettiin faktana hiilidioksidin ilmakehää lämmittävä vaikutus. Mistä asiasta kyllä on olemassa jonkunnäköinen poliittinen konsensus, mutta tiedemaailmassa on esitetty vakavasti otettavaa kritiikkiä tuota teoriaa vastaan.

Toisessa kappaleessa puhuttiin soiden suojelusta. Pääargumentti tuntui olevan siinä se, että suolla on ihqua käppäillä ja vaikka kuvata lintuja. Soiden monimuotoinen ja ainutlaatuinenkin kasvi- ja eliölajisto mainittiin enemmänkin sivulauseenomasesti. Lisäksi lukija sai siitä tekstistä käsityksen, että kaikki suot pitäisi suojella ja turvetuotanto ym on jotain kauhean pahaa.

Siis semmoista "ituhippi"-asenteita pongasin kirjasta. Olisin kaivannut enemmän asiantuntevuutta ym.

Ylläolevaan nähden en ihmettelisi yhtään, että moinen "ituhippi"-asenteellisuus yltäisi jopa YO-kokeisiin asti, joka kieltämättä selittäisi oudosti toteavan kysymyksenasettelun "Tehometsänhoito yksipuolistaa metsiemme eliölajistoa" .

Toki fiksu abi osaa kyseenalaistaa tuonkin, moinen tuskin vähentänee hänen pisteitään. Paitsi tietysti jos voidaan katsoa, että moinen osoittaa ettei oppilas ole sisäistänyt oppimäärää tms.

[Mirri]

Ja kuten Hilppa totesi, Suomen metsistä ei puhuttu yhtään mitään - sekin asia jätettiin kokelaan mietittäväksi

Miksi sitten kysymyksessä on sanamuoto "metsiemme"?

Miksi ihmeessä ei olisi? Halutessamme voisimme puhua sademetsistämmekin, emmekä tekisi mitään virhettä, emmekä mitenkään johtaisi ketään harhaan. Tuskin kukaan olisi niin tyhmä, että kuvittelisi meidän tarkoittavan Suomen metsiä sademetsistämme puhuessamme. Sillä tavoin toki joku voisi olla tyhmä, ettei ymmärtäisi millä tavoin sademetsät ovat meidän metsiämme...

On lukijan ajattelemattomuutta ja kapeakatseisuutta, että hän tulkitsee biologian yo-kysymyksen muodon metsiemme tarkoittamaan ainoastaan Suomen metsiä. Kyseinen kysymys nousee lukion biologian kolmoskurssista, ja luulen sen sisällön tuntevien - kuten yo-kokelaiden - osaavan tulkita kysymyksen ajatuskulun ihan oikein. He varmaan oikein hyvin tietävät, että kaikki maailman metsät sisältyvät käsitteeseen metsiemme. Ovat ainakin sillä tavoin Metsähallituksen edustajia viisaampia.

Olen Hilpan kanssa samaa mieltä siitä, että nyt on yo-koekin joutunut propagandakäyttöön, ja propagandistit ovat metsäteollisuuden edustajia - eivät yo-kokeen laatijoita. Aika häikäilemätöntä toimintaa.

Olisi kiva kuulla kyseiseen kysymykseen vastanneiden yo-kokelaiden mietteitä asiasta; ovatko he tulkinneet kysymyksen samoin kuin metsäteollisuuden edustajat, ja ovatko nähneet kysymyksessä suomalaisen metsäteollisuuden vastaista propagandaa.

[Mirri]

Toki fiksu abi osaa kyseenalaistaa tuonkin, moinen tuskin vähentänee hänen pisteitään. Paitsi tietysti jos voidaan katsoa, että moinen osoittaa ettei oppilas ole sisäistänyt oppimäärää tms.

Sinulla on kummallinen uskomus yo-reaalista. Perusteltu ja asiantunteva kyseenalaistaminen sekä vastaan väittäminen ei vähennä pisteitä, vaan lisää niitä.

[Kahvi]

Ymmärrän Mirrin pointin tuossa, että voidaan ajatella kaikkien maapallon metsien olevan meidän metsiämme. Kuitenkin tarkka sanamuoto oli:

"Tehometsänhoito yksipuolistaa metsiemme eliölajistoa. Tämä on myös maailmanlaajuinen ongelma"

Näkisin, että tuo sana "myös" indikoi sitä, että "metsiemme" tarkoittaa nimenomaan Suomen metsiä. Ilman sanaa "myös" voisi ajatella kaikkien metsien olevan meidän metsiä, mutta ei oikein sen kanssa.

Lukion kurssisisältöä en tunne, mutta ehkä sen tunteminen tosiaan auttaa tulkitsemaan kysymyksen ajatuksenkulun ihan oikein. Asiaa tuntemattomalle se kovin helposti näyttäytyy oudosti faktamaisena toteamuksena.

[Kahvi]

Toki fiksu abi osaa kyseenalaistaa tuonkin, moinen tuskin vähentänee hänen pisteitään. Paitsi tietysti jos voidaan katsoa, että moinen osoittaa ettei oppilas ole sisäistänyt oppimäärää tms.

Sinulla on kummallinen uskomus yo-reaalista. Perusteltu ja asiantunteva kyseenalaistaminen sekä vastaan väittäminen ei vähennä pisteitä, vaan lisää niitä.

Eikun olen samaa mieltä kanssasi. Yritin vain keksiä edes jonkin tilanteen, jossa moinen voisi ehkä vähentää pisteitä.

Tiedän kyllä koetilanteita, joissa hylkäyksen peruste on se, että suoritus ei ole ollut opetetun mukainen. Mutta tuollainen ei kyllä taida koskea YO-kirjoituksia mitenkään eikä koskaan.

[Mirri]

"Tehometsänhoito yksipuolistaa metsiemme eliölajistoa. Tämä on myös maailmanlaajuinen ongelma"
Näkisin, että tuo sana "myös" indikoi sitä, että "metsiemme" tarkoittaa nimenomaan Suomen metsiä. Ilman sanaa "myös" voisi ajatella kaikkien metsien olevan meidän metsiä, mutta ei oikein sen kanssa.

Tai eurooppalaisia metsiä, tai pohjoisten leveyspiirien metsiä, tai havumetsävyöhykkeen metsiä...
Kysymyksen loppuosasta, sekä biologian kolmoskurssin sisällöstä selviää, että asiaa on tarkoitus tarkastella kestävän kehityksen kannalta maailmanlaajuisesti.

Tehometsänhoito yksipuolistaa metsiemme eliölajistoa. Tämä on myös maailmanlaajuinen ongelma. Millaisin toimin metsien biologista monimuotoisuutta voidaan turvata ja metsiä käyttää kestävän kehityksen mukaisesti?

Suomea ei kysymyksessä ole millään lailla tuotu esille, joten miksi halutaan tulkita niin, että Suomesta puhutaan? Käsittääkseni sana metsiemme voi yhtä hyvin tarkoittaa vaikkapa koko pohjoista havumetsävyöhykettä kuin, että se tarkoittaisi juuri Suomen rajojen sisällä olevia metsiä.

[Kahvi]

Kysymyksen loppuosasta, sekä biologian kolmoskurssin sisällöstä selviää, ...

Tuo biologian kolmoskurssi tuntuu olevan tässä ratkaisevassa asemassa. Sitä tuntematta kaltaiseni tavan tossunkuluttaja ymmärtää näemmä kysymyksen "väärin".

[Mirri]

Oletan, että kyseinen koetehtävä pohjautuu BI3-kurssiin, jonka aiheena on ympäristöekologia. Tosin yo-tutkintoon osallistuminen ei vaadi lukion suorittamista, joten eipä kokelaankaan välttämättä tarvitse varsinaisesti tietää ja tuntea lukion biologian kurssien sisältöä kunhan tavalla tai toisella hallitsee asiat, joita kokeessa testataan.

Tässä lukion biologia kolmosen sisältö pääpiirteittäin:

BI3 Ympäristöekologia, syventävä
Oppiaine: Biologia
Kurssin numero: 3
Kurssin nimi: Ympäristöekologia Syventävä
Kurssikoodi: BI3

Kuvaus:
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutukset luontoon
• ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja seurauksia ekosysteemeissä
• tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin ja perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
• tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
• kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Keskeiset sisällöt
• ekologinen tutkimus ja peruskäsitteet
• biodiversiteetti luonnonvarana
• ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
• Suomen luonnon ekologiset piirteet ja haavoittuvuus
• kestävä tulevaisuus

http://www.ouka.fi/c/document_library/g ... pId=317762

Tässä on vähän perusteellisempi selvitys kyseisen kurssin sisällöstä ja tavoitteista:

3. Ympäristöekologia (BI3)

Kurssilla syvennytään ekologiseen ympäristön tutkimukseen ja ekologian käsitteisiin. Kurssilla käsitellään monimuotoisuutta ja sen merkitystä, ympäristöongelmia ja luonnon tilaa paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Lisäksi selvitellään ympäristöongelmien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kestävän kehityksen, teknologian ja yksilöllisen vaikuttamisen näkökulmista. Kurssilla toteutetaan pienimuotoinen tutkimus ympäristön tilasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- Osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
- ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
- hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
- tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
- tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
- osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset
- kehittää ympäristönlukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti
- tuntee paikallisia ekosysteemeitä ja niiden erityispiirteitä
- hahmottaa ympäristöongelmien paikallisia vaikutuksia ja ymmärtää mitkä ongelmat koskettavat omaa elinympäristöä
- osaa etsiä tietoja sekä oman ympäristön tilasta että laajemmista kokonaisuuksista
- aktivoituu seuraamaan ekologiaa ja ympäristön tilaa koskevaa tiedotusta
- ohjautuu vaikuttamaan aktiivisesti ympäristöasioissa

Toimintakulttuuri:

Kurssi toteutetaan erilaisia työskentelytapoja joustavasti yhdistellen, mikä mahdollistaa oppilaiden yksilöllisten oppimiserojen huomioimisen. Opettajajohtoisen luennoinnin, soveltavien tehtävien, ryhmätehtävien, eettisten keskustelujen ja erilaisten ryhmätöiden avulla perehdytään kurssin sisältöihin. Erilaisten ryhmätehtävien tarkoituksena on kehittää oppilaiden yhteistyökykyä, keskustelutaitoja ja mahdollistaa sosiaalista oppimista. Kurssilla tehdään pienimuotoinen itsenäisesti suunniteltu tutkimus ympäristöasioista, jolla harjoitetaan tutkimuksellisuutta ja pyritään aktivoimaan oppilaita omatoimiseen ympäristön seurantaan ja vaikuttamiseen. Kurssiin voi liittyä itsenäisiä tehtäväosioita, projekteja, näyttelyitä tai opintovierailuja, joilla tuodaan esille paikallisia olosuhteita ja aktivoidaan oppilaita itsenäiseen vastuunottoon.

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

BI 3 kurssin tarkoituksena on syventää biologista tietämystä ekologian ja ympäristöongelmien osalta. BI 1 kurssilla alkaneita monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä ekologian aihealueita syvennetään ja aktivoidaan oppilaita myös paikallisen luonnon tuntemuksen syventämiseen ja vaikuttamiseen ympäristöasioissa. Tutkimuksellisuutta ja ajankohtaisuutta harjoitetaan pienimuotoisin tutkimuksin ja seuraamalla ajankohtaista ympäristöuutisointia. Soveltavissa kursseissa syvennetään tutkimuksellisuutta ja paikallisen luonnon tuntemusta edelleen.
Kurssilla toteutetaan kestävän kehityksen aihekokonaisuutta painottaen mahdollisuutta vaikuttaa ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden tilan kehitykseen ekologisesti kestävän kehityksen kautta, unohtamatta muita kestävän kehityksen osa-alueita. Kurssilla arvioidaan ja analysoidaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja pyritään liittämään niitä kulttuurisessa ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kestävää kehitystä tarkastellaan kriittisesti yksilön vaikutusmahdollisuuksien, ympäristöekologian, tuotannon ja tekniikan näkökulmista. Teknologian ja yhteiskunnan aihekokonaisuutta tuodaan esille eräänä mahdollisuutena päästä kestävän kehityksen mukaisiin tuotantorakenteisiin, toisaalta huomioiden teknologian ja talouden vaikutus ympäristöongelmien synnyssä ja niiden ratkaisumahdollisuuksien toteutumisessa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden tavoitteiden mukaisesti ohjataan oppilasta valistuneeseen kuluttamiseen, mielipiteiden muodostamiseen, aloitteellisuuteen, vastuunkantoon sekä erilaisten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien tuntemukseen ja käyttämiseen.

http://opspro.peda.net/keuruu/viewer.ph ... ment_id=20

[Riidankylväjä]

Yhtä kaikki UPM:ltä, metsäkeskuksista ym. organisaatioista löytyy kovemman tason biologian asian tuntemusta kuin ylioppilastutkintolautakunnasta.

Kysymys ei kuulu biologiaan vaan politiikkaan. Punavihreää propagangaa.

Katsokaa nyt Heidi Hautalaakin. Sekaantunut Helvetin Enkeleihin ja venäläisiin oligakkeihin ja tulee tänne mussuttamaan jostain metsänhoidosta.