

Kyllästynyt kirjoitti:Korvani voivat (tietenkin) mennä lukkoon muustakin syystä (nuha jne.), mutta aina silloin kun en ole syönyt mitään, korvani menevät lukkoon. Ensin vasen - sitten oikea. Ja sitten kun syön jotakin, korvat aukeavat.
OROCLEAN KORVATIPAT 10 ml
Puhdistusöljy korvien vahatulpan liuottamiseen
Pehmentää kovettuneen korvavaikun ja tekee siitä vesiliukoisen
Ei saa käyttää vuotavaan tai särkevään korvaan
Annostus
2-3 tippaa korvakäytävään
Annetaan vaikuttaa noin 10 minuuttia ja korva huuhdotaan 37 asteisella vedellä
Vaikuttavat aineet
Manteliöly, butyloitu hydroksitolueeni ja hydroksianisoli, isopropyyli-isostearaatti, polysorbaatti-80, polyetyleeniglykoli-40-sorbitoliperoleaatti, tokoferoliasetaatti, kapriinitriglyseridi ja nestemäinen parafiini
Valmistaja/markkinoija: UCB Pharma

Kyllästynyt kirjoitti:Riidankylväjä kirjoitti:Oletan, että korvien lukittuminen on ihan mekaaninen vaiva. Paine tätykalvon sisäpuolella ei tasaannu tai tärykalvo jää jostain muusta syystä jumiin. Syynä voi olla ahdas tai tukkeentunut käytävä nenän ja korvan välillä tai esimerkiksi vaikku joka jumittaa tärykalvon väärään asentoon.
Korvat ovat puhtaat (ei vaikkua), eivätkä korvakäytävänikään ole ahtaat.
Korvien lukkiutuminen
Lääkärikirja Duodecim
27.6.2012
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma
Korvien lukkiutuminen johtuu joko ilmatäytteisen välikorvan yli- tai alipaineesta tai välikorvassa olevasta nesteestä. Yleisin lukkiutumisen aiheuttaja on tavallinen flunssa (ks. «Nuhakuume, flunssa»1), joka tukkii välikorvaa ilmastoivan korvatorven. Korvat lukkiutuvat myös helposti ilmanpaineen laskiessa tai noustessa (esimerkiksi lentokoneen nousussa tai laskussa), jos välikorva ei pääse ilmastoitumaan samanpaineiseksi ulkoilman kanssa (ks. kuva 1). Korvakäytävän vahatulppa (ks. «Korvakäytävän vahatulppa»2) voi kastuessaan tai korvakäytävää pumpulitikulla kaivaessa tukkia korvakäytävän ja aiheuttaa äkillisen lukkiutumiseen. Myös hampaiden narskuttelu (bruksismi) voi aiheuttaa korvien lukkiutumista.

Konversiohäiriö
Lääkärikirja Duodecim
5.11.2011
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen
Oireet
Yleisyys ja kulku
Itsehoito ja hoito
Konversiohäiriötä on aikaisemmin kutsuttu hysteriaksi tai hysteeriseksi neuroosiksi. Hysteria-nimikkeestä on kuitenkin viime vuosina luovuttu siihen liittyvän kielteisen ja väheksyvän leiman vuoksi. Hysterialla on aikaisemmin tarkoitettu erilaisia ruumiillisia oireita, joille ei löytynyt selvää somaattista syytä. Tästä syystä käsite hysteria kattoi aikaisemmin konversiohäiriön ohella myös monet muut elimellisoireiset psykiatriset häiriöt.
Konversiohäiriön olennainen piirre on vähintään yksi tahdonalaisen lihaksen tai aistien toimintaan liittyvä oire tai vajaus, joka muistuttaa neurologista tai muuta ruumiillista häiriötä. Oireen tai toiminnan vajauksen syntyyn liittyy psykologisia tekijöitä, ja oireen ilmenemistä tai pahentumista edeltää erilaisia psyykkisiä ristiriitoja, stressitekijöitä tai traumaattisesta tunnemuistoon liittyviä tapahtumia. Oiretta tai vajavuutta ei voida selittää millään ruumiillisella häiriöllä tai kemiallisen aineen vaikutuksella. Oire tai vajavuus ei myöskään ole tarkoituksellisesti tuotettu tai teeskennelty.
Oireet
Konversiohäiriössä ilmeneviä motoristen toimintojen häiriöinä voi ilmetä heikentynyttä lihasten yhteistoimintaa, tasapainohäiriöitä, lihasten heikkoutta tai halvaantumista, äänen heikentymistä tai käheyttä, nielemisvaikeuksia tai palan tunnetta kurkussa tai vaikeuksia virtsata. Aistinelinten toimintaan liittyviä konversio-oireita voivat olla mm. kosketuksen tai kivun tunteen heikentyminen tai häviäminen, kaksoiskuvat, sokeus, kuurous ja erilaiset aistinharhat. Joskus konversio-oireina ilmenee epileptistä kohtausta muistuttavat kouristukset.
Konversio-oireille on ominaista, että ne eivät vastaa tunnettujen anatomisten hermoratojen vaurioiden aiheuttamia puutosoireita vaan heijastavat henkilön omia mielikuvia lihasten tai aistien toiminnasta. Halvaantunut lihas voi toimia tietyssä tilanteessa eikä kouristava kaatuessaan loukkaa itseään. Kipu- tai kosketustunnon menetyksen alue on "sukkamainen" eikä vastaa anatomista hermotusta.
Konversio-oireiden hoidon kannalta on olennaista ymmärtää, että henkilö ei tietoisesti tekeydy sairaaksi eikä henkilö teeskentele tietoisesti oireitaan Münchausenin oireyhtymästä kärsivien tavoin.
Konversio-oireiden taustalla onovat varsin usein erityisesti lapsuuden mutta joskus myös aikaisemman aikuiselämän aikaiset traumaattiset kokemukset. Tällöin oire alkaa tai ilmenee elämäntilanteissa, jotka tavalla tai toisella muistuttavat tietoisuudesta toprjutusta ja työstämättömästä traumaattisesta tapahtumasta.
Yleisyys ja kulku
Konversiohäiriö on nykyisin suhteellisen harvinainen oltuaan aikaisempina vuosikymmeninä ilmeisesti selvästikin nykyistä yleisempi. Häiriö on yleisempi naisilla. Konversio-oireet ilmenevät yleensä ensi kertaa 10–35 vuoden iässä, joskus kuitenkin myöhemmällä iällä. Jos oireet ilmenevät ensi kertaa vanhemmalla iällä, oireiden taustalla on usein myös jokin oireita laukaiseva ruumiillinen sairaus. Yleensä oireet ovat lyhytkestoisia, mutta ne toistuvat vuoden sisällä noin neljänneksellä. Oireiden uusiutuminen lisää oireiden myöhemmän toistumisen todennäköisyyttä. Halvausoireilla, äänen katoamisella ja sokeudella on yleensä hyvä ennuste, konversioperäiset kouristukset ja vapinaoireet ovat usein luonteeltaan toistuvia.
Itsehoito ja hoito
Valta-osa konversio-oireista on luonteeltaan ohimeneviä. Konversio-oireiden keskeisenä syynä pidetään ajankohtaista stressiä tai psyykkistä ristiriitaa. Tämän vuoksi konversio-oireista kärsivien henkilöiden ja heidän läheistensä tulee pyrkiä oireen taustalla olevan stressin tai ristiriidan vähentämiseen. Oireen taustalla voi myös olla aikaisemmin koettu traumaattinen tapahtuma, jonka rakentava työstäminen vähentää alttiutta konversio-oireen uusiutumiseen.
Pitkittyvistä oireista kärsivät henkilöt voivat hyötyä psykoanalyyttisestä psykoterapiasta tai traumaterapiasta, joissa päämääränä on oireita ylläpitävien tunnemuistojen ja mielikuvien ahdistavuuden vähentäminen.
Käytettyjä lähteitä
Huttunen M, Kalska H (Toim): Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim, 2012.
Joukamaa M: Elimellisoireiset häiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (Toim): Psykiatria, 9. painos, Kustannus Oy Duodecim, 2011, ss.282–300.
Van der Hart O, Nijenhuis ERS, Steele K: Vainottu mieli. Traumaterapiakeskus, Helsinki, 2009.
http://www.terveysportti.fi/terveyskirj ... i=dlk00380
Riidankylväjä kirjoitti: Myös hampaiden narskuttelu (bruksismi) voi aiheuttaa korvien lukkiutumista.
Kyllästynyt kirjoitti:Meneekö kenelläkään muulla kuin minulla korvat lukkoon
silloin kun (oletettavasti) verensokeri on alhaalla?
Entä osaako joku selittää mistä se voisi johtua?
Sattumaa se ei voi olla, niin monta kertaa olen sen kokenut.
Kyllästynyt kirjoitti:Obelix kirjoitti:Psykosomatiikkaa sanon minä!
Miksi korvani sitten aukeavat kun syön jotakin (ja verensokeri oletettavasti nousee)?
Totta on, että korvien lukkiintumisen lisäksi minua myös huimaa.
Riidankylväjä kirjoitti:Minä selitän sen sillä, että mussutus vaikuttaa korviin. Lukossa olevan korvan saa usein auki vain liikuttelemalla sopivasti leukojaan. Sukeltaja ja lentoemot käyttävät menetelmää rutiininomaisesti.
Lentokoneissa on joskus jopa jaettu karkkeja lievittämään korvien lukkiutumisongelmaa. Purkka on tuohon maailman parasta lääkettä.

Riidankylväjä kirjoitti:Minä selitän sen sillä, että mussutus vaikuttaa korviin.
Lukossa olevan korvan saa usein auki vain liikuttelemalla
sopivasti leukojaan. Sukeltaja ja lentoemot käyttävät
menetelmää rutiininomaisesti.
Lentokoneissa on joskus jopa jaettu karkkeja lievittämään
korvien lukkiutumisongelmaa. Purkka on tuohon maailman
parasta lääkettä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa