Tutkijat pohtivat nyt sitä, voidaanko erilaisiin muihinkin ongelmiin vaikuttaa, jos aivojen muovautuvuus avataan lääkkeillä uudelleen. Tiedetään esimerkiksi, että fobioihin terapia auttaa jonkin aikaa, pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Jos molempia yhdistellään, on vaikutus pitkäaikainen. Castrénin ryhmän tutkimuksissa esimerkiksi hiirillä toteutettu pelkoaltistushoito vaikutti niissä vain lyhyen aikaa.
– Hiirillä sen teho oli lyhytaikainen. Toisaalta masennuslääkkeet eivät vaikuttaneet tähän pelkoreaktioon juuri millään lailla. Mutta silloin kun nämä kaksi yhdistettiin, saatiin pitkäaikainen pelkoreaktion häviäminen tällä masennuslääkkeen ja altistushoidon yhdistelmällä, selostaa Castrén.
Professori Castrénin mukaan masennuslääkkeet vaikuttavat itse asiassa varsin tehokkailta.
– Näyttäisi siltä, että masennuslääkkeet voisivat tehota moniin muihinkin sairauksiin – ei pelkästään masennukseen ja ahdistukseen, joihin niitä pääasiassa nyt käytetään, vaan aika laajasti myös muihin neurologisiin tiloihin.
Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet eivät joskus näytä vaikuttavan masennukseen lainkaan. Jos masentuneen ympäristö ja elämäntilanne eivät muutu, pelkkä lääkehoito ei vielä paranna. Onko masennuslääkkeiden runsaassa käytössä tehty virhe?
– Sitä on vaikea sanoa virheeksi, koska monet potilaat niistä hyötyvät. Mutta masennuslääkkeistä voitaisiin saada enemmänkin irti, jos niiden käyttöön lisättäisiin kuntoutus – joko psykoterapia tai muun tapainen kuntoutus, toteaa Eero Castrén.
Turun yliopiston pitkäaikaisen psykiatrian professorin Raimo K. R. Salokankaan mielestä vakavien masennustapausten määrä ei välttämättä ole kasvussa. Masennustapaukset ovat ehkä lisääntyneet asteikon lievemmässä päässä.
Masennuslääkkeiden käyttöä on arvostellut voimakkaasti amerikkalaisen Harvardin yliopiston tutkija Irving Kirsch. Hänen mukaansa lumelääkkeiden ja masennuslääkkeiden vaikutusten välillä ei ole merkittäviä eroja. Kirschin mukaan lääkkeitä syövät ihmiset tuntevat vointinsa paremmaksi, mutta se ei johdu lääkkeen kemiallisista ainesosista vaan lumevaikutuksesta.
Kirsch perustaa väitteensä vuonna 2008 tekemäänsä meta-analyysiin, jossa hän vertaili 35:tä eri kliinistä tutkimusta masennuslääkkeiden ja lumelääkkeiden tehosta. Tutkimuksissa oli mukana yli 5 000 henkilöä. Tulosten mukaan lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa lumelääkkeellä oli yhtä suuri vaikutus kuin masennuslääkkeellä. Ainoastaan vakavassa masennuksessa lääkkeet vaikuttivat tehokkaammin.
Kuutar kirjoitti:- -
Epäilen paljon tuota aivojen muovautuvuusteoriaa, ei pidä paikkaansa ainakaan kaikkien kohdalla. Oma SSRI-lääkekokemukseni oli, että lääke vain turrutti kaikki tunteet, teki tunteettomaksi ja välinpitämättömäksi. Vaikutus oli kaikkea muuta kuin sellainen, että olisi vastaanottava oppimaan uutta. Tuossa Castrenin mainitsemassa kokeessa todettiin, ettei lääke vaikuttanut yksinään lainkaan, ei hiiriin eikä ihmisiin. Terapialla kuitenkin tiedetään ihmisten kohdalla saadun hyviä tuloksia, minusta hiirten altistushoitoa ei oikein voi verrata ihmisen psykoterapiaan, kun ihmisen ongelmien taustalla voi olla niin paljon asioita, joita on tärkeää käsitellä myös keskustelemalla.
ritalin kirjoitti:Lääkehoidon lieveilmiönä on katastrofi, missä bimboakat lukevat iltapäivälehdistä lasten mielenterveysongelmien kasvusta ja vievät kolmivuotiaita lapsiaan psykiatrille, koska lapsi ei tänään syönyt omenasosetta... sitten lyödään lapselle masennuslääkkeet mukaan. Itse kutsun tällaista nykyaikaista lähestymistapaa mielenterveyshoitoon "oleskeluyhteiskunnaksi".

Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet eivät joskus näytä vaikuttavan masennukseen lainkaan. Jos masentuneen ympäristö ja elämäntilanne eivät muutu, pelkkä lääkehoito ei vielä paranna. Onko masennuslääkkeiden runsaassa käytössä tehty virhe?
– Sitä on vaikea sanoa virheeksi, koska monet potilaat niistä hyötyvät. Mutta masennuslääkkeistä voitaisiin saada enemmänkin irti, jos niiden käyttöön lisättäisiin kuntoutus – joko psykoterapia tai muun tapainen kuntoutus, toteaa Eero Castrén.
Tässä piilee kuitenkin hoidollinen ristiriita. Valitettavan usein masennuslääkitys jää ainoaksi masennuksen hoidoksi. Terapiaa kun ei ole saatavilla riittävästi kaikille sitä tarvitseville. Castrén pohtii, miksi masennuslääkkeet toisaalta tehoavat toisinaan myös ilman rinnalla kulkevaa terapiaa.
– Niillä saattaa olla masennukseen suoraan vaikuttavaa tehoa. Toisaalta on hyvin mahdollista, että osa potilaista – jos heillä on perhe tai sosiaalisia suhteita – pystyvät itse itseään kuntouttamaan, vaikka he eivät varsinaisesti mitään psykoterapiaa saakaan. Silloin muovautuvuusvaikutuskin saattaa itse asiassa olla masennuksen paranemisen taustalla, vaikka sitä ei ole annettu varsinaisesti järjestelmällisenä hoitona, pohtii Castrén.

Kuutar kirjoitti:Tutkijat pohtivat nyt sitä, voidaanko erilaisiin muihinkin ongelmiin vaikuttaa, jos aivojen muovautuvuus avataan lääkkeillä uudelleen. Tiedetään esimerkiksi, että fobioihin terapia auttaa jonkin aikaa, pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Jos molempia yhdistellään, on vaikutus pitkäaikainen. Castrénin ryhmän tutkimuksissa esimerkiksi hiirillä toteutettu pelkoaltistushoito vaikutti niissä vain lyhyen aikaa.
– Hiirillä sen teho oli lyhytaikainen. Toisaalta masennuslääkkeet eivät vaikuttaneet tähän pelkoreaktioon juuri millään lailla. Mutta silloin kun nämä kaksi yhdistettiin, saatiin pitkäaikainen pelkoreaktion häviäminen tällä masennuslääkkeen ja altistushoidon yhdistelmällä, selostaa Castrén.
Professori Castrénin mukaan masennuslääkkeet vaikuttavat itse asiassa varsin tehokkailta.
– Näyttäisi siltä, että masennuslääkkeet voisivat tehota moniin muihinkin sairauksiin – ei pelkästään masennukseen ja ahdistukseen, joihin niitä pääasiassa nyt käytetään, vaan aika laajasti myös muihin neurologisiin tiloihin.
Epäilen paljon tuota aivojen muovautuvuusteoriaa, ei pidä paikkaansa ainakaan kaikkien kohdalla. Oma SSRI-lääkekokemukseni oli, että lääke vain turrutti kaikki tunteet, teki tunteettomaksi ja välinpitämättömäksi. Vaikutus oli kaikkea muuta kuin sellainen, että olisi vastaanottava oppimaan uutta. Tuossa Castrenin mainitsemassa kokeessa todettiin, ettei lääke vaikuttanut yksinään lainkaan, ei hiiriin eikä ihmisiin. Terapialla kuitenkin tiedetään ihmisten kohdalla saadun hyviä tuloksia, minusta hiirten altistushoitoa ei oikein voi verrata ihmisen psykoterapiaan, kun ihmisen ongelmien taustalla voi olla niin paljon asioita, joita on tärkeää käsitellä myös keskustelemalla.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) paljasti eduskunnan täysistunnossa hakeneensa sairauslomaa keksityn depression takia.
Hilppa kirjoitti:Kuutar kirjoitti:- -
Epäilen paljon tuota aivojen muovautuvuusteoriaa, ei pidä paikkaansa ainakaan kaikkien kohdalla. Oma SSRI-lääkekokemukseni oli, että lääke vain turrutti kaikki tunteet, teki tunteettomaksi ja välinpitämättömäksi. Vaikutus oli kaikkea muuta kuin sellainen, että olisi vastaanottava oppimaan uutta. Tuossa Castrenin mainitsemassa kokeessa todettiin, ettei lääke vaikuttanut yksinään lainkaan, ei hiiriin eikä ihmisiin. Terapialla kuitenkin tiedetään ihmisten kohdalla saadun hyviä tuloksia, minusta hiirten altistushoitoa ei oikein voi verrata ihmisen psykoterapiaan, kun ihmisen ongelmien taustalla voi olla niin paljon asioita, joita on tärkeää käsitellä myös keskustelemalla.
Kuinka kauan aikaa kokemuksestasi on kulunut?
Mirri kirjoitti:ritalin kirjoitti:Lääkehoidon lieveilmiönä on katastrofi, missä bimboakat lukevat iltapäivälehdistä lasten mielenterveysongelmien kasvusta ja vievät kolmivuotiaita lapsiaan psykiatrille, koska lapsi ei tänään syönyt omenasosetta... sitten lyödään lapselle masennuslääkkeet mukaan. Itse kutsun tällaista nykyaikaista lähestymistapaa mielenterveyshoitoon "oleskeluyhteiskunnaksi".
Ritalin, käyttämäsi ilmaisu on asiaton, provosoiva ja loukkaava. Voisitko siivota viestiäsi ja etsiskellä lihavoimani sanan kohdalle jonkin asiallisen ja vähemmän seksistisen ilmaisun?

Mirri kirjoitti:Kuutar, millä tavoin erinomainen ilmaus; mikä nimittelevästä ja halventavasta ilmaisusta teki mielestäsi erinomaisen?

Psykopatologia kirjoitti:p. 3
Supervised by
Professor Erkki Isometsä, M.D., Ph.D.
Department of Psychiatry, University of Helsinki
Department of Mental Health and
Substance Abuse Services
National Institute for Health and Welfare
Adjunct professor Tarja Melartin, M.D., Ph.D.
Department of Psychiatry, University of Helsinki
Department of Mental Health and Substance Abuse Services
National Institute for Health and Welfare
Reviewed by
Professor Hannu Koponen , M.D., Ph.D.
Institute of Clinical Medicine, Faculty of Heath Sciences, University of
Eastern Finland
Professor Jyrki Korkeila, M.D., Ph.D.
Department of Psychiatry, University of Turku
Opponent
Professor Matti Joukamaa, M.D., Ph.D.
School of Health Sciences, University of Tampere
Merkillinen käytäntö: kaikille on merkitty Ph.D.
Mirri kirjoitti:Eli vanhemmat, joilla ei ole riittävästi arvostelukykyä eikä kasvatustaitoja, ovat bimboakkoja. Aika idioottimainen ajatus.
Toinen vähintään yhtä idioottimainen ajatus on, että vanhemmat kävisivät lääkäreiltä shoppailemassa lapsilleen psykiatrisia diagnooseja. Ainakaan Suomessa tuollaista tuskin tapahtuu ja tehdään; suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä valvontoineen ei salli mitään diagnoosishoppailuja, eikä etenkään alaikäisten kohdalla.
Eerikan pakkosyöttämistä isä selittää oudosti kierrellen.
-Ravitsemusterapeutilta tuli sellainen määräys, että ruokailu pitäisi mennä 20 minuutissa. Kun se ruokailu kesti hyvin kauan, äitipuoli oli sitä mieltä, että Eerika oli kapinoinut häntä vastaan.
Kyllästynyt kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Lääkärit saisivat joskus tehdä tutkimuksen, jossa he kokeilisivat masennuslääkkeitä itseensä muutaman kuukauden ajan. Uskon että monilla lääkäreillä on itsellään vääriä mielikuvia masennuslääkkeiden vaikutuksista.
Jos lääkäri ei sairasta masennusta, mitä hyötyä tuollaisesta "tutkimuksesta" olisi?
Kyllästynyt kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Pakotetaanko syöpäsairaatkin nykyisin syömään masennuslääkkeitä, kuten ritalin toi esille?..
Tuosta Kuuttaren lauseesta saa äkkiseltään sen käsityksen, että Ritalin olisi jotenkin luotettavasti esittänyt, että syöpäsairaatkin (!) pakotettaisiin käyttämään masennuslääkkeitä?!?!Kuutar kirjoitti:... Niin, olennaista on se, että sinulla on alun perin ollut noin huono olo. Valitettavasti lääkärit eivät aina välitä siitä, mitä potilas itse kertoo omasta voinnistaan, vaikka masennus on sairaus, jota ei edes voi muulla tavoin arvioida, kuin potilaan haastattelulla.
Niinpä, mutta oma kokemukseni ei tue sinun, Hermeksen ja Ritalinin väitettä siitä, että lääkärit kirjoittaisivat masennuslääkkeitä liian herkästi.
Sipilän mukaan lääkkeiden käytön kasvu johtuu siitä, että nykyään masennusdiagnoosi annetaan liian helposti.
– Masennusta nähdään vähän kaikkialla. Mielipahasta, surusta ja alakuloisuudesta aloitetaan hyvin herkästi masennuslääkitys, näin ei tehty ennen. Masennus ei ole lisääntynyt, mutta masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt hurjasti. Samoin muu masennuksen hoito on lisääntynyt.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa