Psykoterapiassa käynnin lopettaminen

[untuva]

Tein tänään psykoterapian lopetuspäätöksen. Miten te muut, jotka olette lopettaneet kesken terapianne olette selvinneet lopettamisen jälkeisistä tunteista?

[Riidankylväjä]

Ei ole kokemusta, mutta etköhän sinä selviä.

Hienoa, että osaat tehdä päätöksiä. Kaiken lisäksi huonot päätökset voi aina korjata.

[Psykopatologia]

Aina ei voi, jos päätökset ovat johtaneet joihinkn toimiin.

[Riidankylväjä]

Jåå. Alkutilanteeseen ei välttämättä pääse takaisin, mutta jotain korjaavia toimenpiteitä voi tietysti tehdä.

[mr jalsan]

Aina ei voi, jos päätökset ovat johtaneet joihinkn toimiin.

Kuten? Ilmiantoon terapeutista?

[Psykopatologia]

Potilas ei ehkä pääse samalla terapeutille, vaikka hän haluaisi.

[Kahvi]

En ole lopettanut terapiaa sinänsä kesken, vaan vasta kun Kelan tuki tuli käytettyä. Kolme vuotta tuli siis aikoinaan käytyä terapiassa ja jotenkin mielsin että terapia ei sinänsä jäänyt kesken, vaan teki tehtävänsä.

Olihan se kieltämättä hieman outoa; sitä kun oli muutaman vuoden viikottain käynyt terapiassa niin siitä tuli jo vähän kuin viikkorutiinia. Enää ei ollutkaan terapiaa, jonka kanssa pohtia jotain viikon aikana tapahtunutta tms. Piti vaan suhtautua asiaan niin, että nyt on omat siivet fiksattu kuntoon ja niiden on vaan kannettava tästä eteenpäin.