Liittyykö Aspergerin oireyhtymä koulusurmiin?

[ve e]

AS on biologisuus- ja neurologisuusmaineensa vuoksi korkean statuksen diagnoosi verrattuna moniin muihin psykiatrisiin diagnooseihin. ADHD:t ym. kuuluvat ainakin osin samaan kategoriaan. Usein ihmiset mieltävät nämä neurologisiksi, ei psykiatrisiksi diagnooseiksi. Sen takia niitten ei ehkä koeta implikoivan tahdon sairautta samassa määrin kuin muitten diagnoosien. Ei voisi olla toisenlainen, jos on neurologinen vika.

Eräs ulkomaalainen autisminkirjoon erikoistunut psykiatri kertoi jossain, että heille tulee AS:n suhteessa myönteisen statuksen vuoksi paljon ASsiudestaan vakuuttuneita, itse asiassa persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, joitten haarukoimiseen hän on kehitellyt omia pikamenetelmiään. Yksi oli ihan vaan sellainen, että hän kesken keskustelun jää hetkeksi tuijottamaan toista "merkitsevän" näköisesti. ASsille (tai high functioning -autistille) tuollainen ei merkitse yhtään mitään; persoonallisuushäiriöinen taas herkästi lukee moiseen loukkaavia merkityksiä, ja voi reaktiollaan paljastaa itsensä.

Autisminkirjoisten pitäisi kai periaatteessa olla melkein sokeita kaikenlaiselle enemmän tai vähemmän hienovireiselle sosiaaliselle "nöyryyttämiselle". Vain asiasisällöillä on merkitystä. Sillä mitä seurauksia on asiasisältöihin nähden. Näin ajatteli minusta ainakin tämä yksi ulkomaalainen psykiatri.

[Hilppa]

...Eräs ulkomaalainen autisminkirjoon erikoistunut psykiatri kertoi jossain, että heille tulee AS:n suhteessa myönteisen statuksen vuoksi paljon ASsiudestaan vakuuttuneita, itse asiassa persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, joitten haarukoimiseen hän on kehitellyt omia pikamenetelmiään. Yksi oli ihan vaan sellainen, että hän kesken keskustelun jää hetkeksi tuijottamaan toista "merkitsevän" näköisesti. ASsille (tai high functioning -autistille) tuollainen ei merkitse yhtään mitään; persoonallisuushäiriöinen taas herkästi lukee moiseen loukkaavia merkityksiä, ja voi reaktiollaan paljastaa itsensä.

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Eräs on tuonut esiin toistuvasti, että omaa AS piirteitä ja vihjannut ikään kuin olisi AS. Mieleen tulee kuitenkin aivan jotain muuta hänen käytöstään tarkastellessaan.

Autisminkirjoisten pitäisi kai periaatteessa olla melkein sokeita kaikenlaiselle enemmän tai vähemmän hienovireiselle sosiaaliselle "nöyryyttämiselle". Vain asiasisällöillä on merkitystä. Sillä mitä seurauksia on asiasisältöihin nähden. Näin ajatteli minusta ainakin tämä yksi ulkomaalainen psykiatri.

Ehkä ei kuitenkaan ole ihan noin suoraviivaista?

[Psykopatologia]

Suomenkielinen Wikipedia kertoo ns. lapsuusiän autismista laajasti ja maallikkokäsitykseni mukaan asiallisesti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi
Aspergerin oireyhtymä on lapsuusiän autismiin verrattuna niin oma juttunsa, että se on aiheellisesti ja asiallisesti
jätetty käsittelemättä.

Psykopatologia, mitä autistinen psykopatia tarkoittaa? Huomasin yhdessä viestissäsi tuollaisen käsitteen.

Die "Autistischen Psychopathen" im Kindesalter (1944) oli Aspergerin (1905 - 1980) alkuperäisen artikkelin nimi.
Englantilainen lastenpsykiatri Lorna Gladys Wing (s. 1928) käänsi kirjoituksen englanniksi (vasta) vuonna 1981.
Tämän myötä Aspergerin oireyhtymä tuli varsin nopeasti populaariksi. (Kannerin autismi oli ollut tunnettu jo 1940-
luvulta.)

[Mirri]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Eräs on tuonut esiin toistuvasti, että omaa AS piirteitä ja vihjannut ikään kuin olisi AS. Mieleen tulee kuitenkin aivan jotain muuta hänen käytöstään tarkastellessaan.

Mutta entä jos hän ei vihjaile mitään, vaan tietää olevansa AS, koska on diagnosoitu perusteellisten tutkimusten jälkeen. Kysäisepä suoraan, kun seuraavan kerran näet hänet.

[Hilppa]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Eräs on tuonut esiin toistuvasti, että omaa AS piirteitä ja vihjannut ikään kuin olisi AS. Mieleen tulee kuitenkin aivan jotain muuta hänen käytöstään tarkastellessaan.

Mutta entä jos hän ei vihjaile mitään, vaan tietää olevansa AS, koska on diagnosoitu perusteellisten tutkimusten jälkeen. Kysäisepä suoraan, kun seuraavan kerran näet hänet.

Huono neuvo. On vihjannut myös yhdestä ja toisesta yhtä ja toista.

[Mirri]

Psykopatologia, mitä autistinen psykopatia tarkoittaa? Huomasin yhdessä viestissäsi tuollaisen käsitteen.

Die "Autistischen Psychopathen" im Kindesalter (1944) oli Aspergerin (1905 - 1980) alkuperäisen artikkelin nimi.
Englantilainen lastenpsykiatri Lorna Gladys Wing (s. 1928) käänsi kirjoituksen englanniksi (vasta) vuonna 1981.
Tämän myötä Aspergerin oireyhtymä tuli varsin nopeasti populaariksi. (Kannerin autismi oli ollut tunnettu jo 1940-
luvulta.)

Ok, kiitos vastauksesta.

[Jail]

Ei liity. Koulusurmat ovat monen eri tekijän summa.

[asko]

Suoraviivaistapa hyvinkin.

Nimenomaa, jos henkilö on as-piirteinen tai Asperger, hänhän suorastaan pitää, jos suoraan kysytään.

Oletteko miettineet miksi juuri nyt taas tulee koulu-uhkauksia, eilen ja tänäänkin monella paikkakunnilla?

[Psykopatologia]

"Hysteriaa".

[Psykopatologia]

Autismi on psykoottista, Asperger ei.

[Mirri]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Eräs on tuonut esiin toistuvasti, että omaa AS piirteitä ja vihjannut ikään kuin olisi AS. Mieleen tulee kuitenkin aivan jotain muuta hänen käytöstään tarkastellessaan.

Mutta entä jos hän ei vihjaile mitään, vaan tietää olevansa AS, koska on diagnosoitu perusteellisten tutkimusten jälkeen. Kysäisepä suoraan, kun seuraavan kerran näet hänet.

Huono neuvo. On vihjannut myös yhdestä ja toisesta yhtä ja toista.

Hilppa, toivottavasti et ole lipsahtanut nyt ilkeyden ja pahansuopuuden tai mustamaalaamisen puolelle. Et kai; ethän sinä ikinä mitään sellaista...

[Hilppa]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Eräs on tuonut esiin toistuvasti, että omaa AS piirteitä ja vihjannut ikään kuin olisi AS. Mieleen tulee kuitenkin aivan jotain muuta hänen käytöstään tarkastellessaan.

Mutta entä jos hän ei vihjaile mitään, vaan tietää olevansa AS, koska on diagnosoitu perusteellisten tutkimusten jälkeen. Kysäisepä suoraan, kun seuraavan kerran näet hänet.

Huono neuvo. On vihjannut myös yhdestä ja toisesta yhtä ja toista.

Hilppa, toivottavasti et ole lipsahtanut nyt ilkeyden ja pahansuopuuden tai mustamaalaamisen puolelle. Et kai; ethän sinä ikinä mitään sellaista...

Minä keskustelin ve e:n kanssa ja hänen kommenttiinsa vastasin. Sinulle, kirjoittaja Mirri, henkilökohtaisesti en vastannut ve e:lle vastatessani. Olen todennut neuvosi olleen huono, mitä se olikin. Mitä kiusaamista sinä, kirjoittaja Mirri, näet kommentissani? Neuvosi oli huono, koska sinä et tunne kyseistä henkilöä, ja siitä huolimatta olet valmis jakelemaan neuvojasi, joilla vielä kehtaat aliarvioida minun kykyjäni sekä avoimesti väheksyt minun tapaani ajatella sekä arvostelukykyäni. Sinun toimintaasi, kirjoittaja Mirri, voidaan nimittää ilkeydeksi, pahansuopuudeksi ja kieroiluksi.

Lisätty [,kirjoittaja Mirri,] 13.40.

[asko]

Miksi jotkut diagnoosin ovat sellaisia ettei niitä uskota? Samat ihmiset kuitenkin suuttuvat jos heidän masennusdiagnoosia vähätellään ja sanotaan ettet näytä masentuneelta, taidat valehdella.

[Mirri]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Eräs on tuonut esiin toistuvasti, että omaa AS piirteitä ja vihjannut ikään kuin olisi AS. Mieleen tulee kuitenkin aivan jotain muuta hänen käytöstään tarkastellessaan.

Hilppa, taisin tulkita tuon viestisi väärin; pyydän anteeksi.

[Kahvi]

Luotan mainitsemiini kliinisiin kuvauksiin enemmän kuin wikipediaan. Autismi on psykoosi.

Eli Frances Tustin ja kirja nimeltään "Arctic Spring: Potential for Growth in Adults with Psychosis and Autism" (kirjoittajana Laura Tremelloni).

Ao tahot siis eivät näe Aspergeria neurobiologisena tilana?

[Mirri]

Tässä on mielestäni asiallinen suomalaisten kirjoittama artikkeli Aspergerin oireyhtymästä; Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/e ... usinnumero

[Psykopatologia]

Tässä on mielestäni asiallinen suomalaisten kirjoittama artikkeli Aspergerin oireyhtymästä; Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/e ... usinnumero

Erittäin hyvä kirjoitus!

Kirjallisuutta
American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 4. painos.
Washington DC: American Psychiatric Press, 2000.

Po.
Kirjallisuutta
American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 4. painos. Text Revision.
Washington DC: American Psychiatric Press, 2000.

[Psykopatologia]

Ei liity. Koulusurmat ovat monen eri tekijän summa.

Hesain otsikko on onneton. Liittyyhän painovoimakin koulusurmiin.

[Kahvi]

Mirrin postaamasta artikkelista:

Aspergerin oireyhtymässä on viime kädessä kyse normaaliälyisellä tai lahjakkaan tasoisella henkilöllä jo lapsuudessa alkaneesta autistisesta kommunikaatiotoimintojen poikkeavuudesta, joka ydinoireiden ulkopuolella rajautuu liukuvasti muihin kehityksellisiin häiriöihin ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin.

Aspergerin oireyhtymästä näyttää viime vuosina tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö ja yleisesti käytetty nimitys, jolla kuvataan monenlaista empatian puutetta

Ilmeisesti tavan tallaajalle Asperger haisee, maistuu ja tuntuu empatiakyvyn puutteelta, vaikka lienee enneminkin kysymys vuorovaikutustaitojen puutteesta ja/tai rajallisuudesta/erilaisuudesta? Esim vertauskuvat ei uppoa, vaan assi ottaa tämmöiset kirjaimellisesti ja konkreettisesti.

[Kuutar]

AS on biologisuus- ja neurologisuusmaineensa vuoksi korkean statuksen diagnoosi verrattuna moniin muihin psykiatrisiin diagnooseihin. ADHD:t ym. kuuluvat ainakin osin samaan kategoriaan. Usein ihmiset mieltävät nämä neurologisiksi, ei psykiatrisiksi diagnooseiksi. Sen takia niitten ei ehkä koeta implikoivan tahdon sairautta samassa määrin kuin muitten diagnoosien. Ei voisi olla toisenlainen, jos on neurologinen vika.

Eräs ulkomaalainen autisminkirjoon erikoistunut psykiatri kertoi jossain, että heille tulee AS:n suhteessa myönteisen statuksen vuoksi paljon ASsiudestaan vakuuttuneita, itse asiassa persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, joitten haarukoimiseen hän on kehitellyt omia pikamenetelmiään. Yksi oli ihan vaan sellainen, että hän kesken keskustelun jää hetkeksi tuijottamaan toista "merkitsevän" näköisesti. ASsille (tai high functioning -autistille) tuollainen ei merkitse yhtään mitään; persoonallisuushäiriöinen taas herkästi lukee moiseen loukkaavia merkityksiä, ja voi reaktiollaan paljastaa itsensä.

Autisminkirjoisten pitäisi kai periaatteessa olla melkein sokeita kaikenlaiselle enemmän tai vähemmän hienovireiselle sosiaaliselle "nöyryyttämiselle". Vain asiasisällöillä on merkitystä. Sillä mitä seurauksia on asiasisältöihin nähden. Näin ajatteli minusta ainakin tämä yksi ulkomaalainen psykiatri.

Kuulostaa hyvin epätieteelliseltä toimintatavalta tuollainen persoonallisuushäiriön pikadiagnosointi tai aspergerin poissulkeminen noin vähäisillä perusteilla. Kyllä ihminen pitäisi tuntea kunnolla, ennen kuin alkaa väittämään jotain hänen koko persoonallisuudestaan. Moni ei esimerkiksi tuohon tuijotukseen kommentoisi mitään, vaikka huomaisikin sen, koska tahtoo olla kohtelias vieraalle ihmiselle, persoonallisuushäiriöinenkin voisi olla kohtelias vieraalle. Potilas voisi myös tulkita tuijotuksen niin, että lääkäri on kai syventynyt omiin ajatuksiinsa, pohtii nyt jotakin, kun tuolla tavoin tuijottaa. Lääkärit usein tarkastelevat potilasta katseellaan, ei siinä edes ole sinänsä mitään ihmeellistä.