mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.
Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?
Kuutar kirjoitti:mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.
Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?
Kaikkien hoitoyksikköjen kaikki potilaskertomukset tulevat näkymään tuossa KanTa -arkistossa. Ne ovat myös kaikkien yksikköjen luettavissa sieltä, ellei potilas rajaa tietojen käyttöä kielloin.
Hilppa kirjoitti:Kuutar kirjoitti:mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.
Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?
Kaikkien hoitoyksikköjen kaikki potilaskertomukset tulevat näkymään tuossa KanTa -arkistossa. Ne ovat myös kaikkien yksikköjen luettavissa sieltä, ellei potilas rajaa tietojen käyttöä kielloin.
Eikö kaikista, jotka ovat käyneet tietoja katsomassa, jää jäljelle merkintä tietoihin ja tuolloin potilas voisi sen nähdä omasta KanTa -tiedostostaan? Ellen muista väärin, noin olisi tiedotettu, kun uutta järjestelmää mainostettiin.
Muutoinhan koko kalliissa tietojen salausjärjestelmässä ei ole mitään järkeä, jos ovat vapaasti kaikkien hoitohenkilökuntaan kuuluvien (lue naapureiden, tuttavien, sukulaisten, jotka ovat terveydenhoitoalalla töissä) luettavissa.
mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.

Hilppa kirjoitti:Minä arvostaisin sitä, että lääkäri viitsisi perehtyä potilaaseensa eli minuun ennen vastaanottoa. Lukisi sen, mitä minusta on kirjoitettu. Että ei tarvitsisi kaikkea selittää moneen kertaan.

Kuutar kirjoitti:...Minusta se on täysin asiatonta ja loukkaavaa, jos vielä vuosia myöhemmin joku korvatulehdusta hoitava lääkäri tai hammaslääkäri saisi lueskella vanhoja mielenterveyslausuntoja. Niillä tiedoilla ei ole mitään tekemistä näiden alojen kanssa, usein mt-tieto on sisällöltään vieläpä jotain ihan muuta, kuin varsinaista lääketieteellistä tietoa. Kirjataan esimerkiksi tietoja toisen ihmisen yksityiselämästä, kuten perheestä, elämäntilanteesta tms...
Yhteisrekisteriin kuuluvien tietojen luovutus
Yhteisrekisterissä olevia eri toimintayksiköiden potilastietoja saa luovuttaa ilman potilaan antamaa suostumusta sen jälkeen, kun hän on saanut yhteisrekisteriä koskevan informoinnin ja kun hänellä on hoitosuhde tietoja tarvitsevaan toimintayksikköön.
Potilaalla on oikeus kieltää potilastietojensa käyttö yhteisrekisteriin kuuluvien eri toimintayksiköiden välillä. Potilas voi kieltää potilastietojensa yhteiskäytön kokonaan. Hän voi myös rajata kiellon siten, että se koskee johonkin toimintayksikköön, rekisteriin, vuodeosastojaksoon tai yksittäiseen käyntiin liittyviä tietoja.
Kielto on voimassa toistaiseksi, ja sen voi perua milloin tahansa. Kiellon voi tehdä toimintayksikössä, jossa on käytössä yhteisrekisteri. Myöhemmin kiellon voi tehdä myös Omien tietojen katselun kautta.
Informointi potilastiedon arkistosta ja potilaan tiedonhallintapalvelusta
Potilaalle tulee kertoa potilastiedon arkistosta ensimmäisen palvelutapahtuman yhteydessä. Hänelle tulee kertoa potilastiedon arkistoon tallennettujen tietojen luovuttamisen edellytyksistä ja siitä, miten hän voi vaikuttaa tietojensa käsittelyyn sekä muista potilaan kannalta merkityksellisistä seikoista. Potilaalle tulee kertoa myös, miten hänen potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot on suojattu, tietojärjestelmien toimintaperiaatteista ja hallinnoijista.
Tiedon voi antaa terveydenhuollon vastaanottovirkailija, sairaanhoitaja tai lääkäri. Toimintatavat vaihtelevat toimintayksiköittäin. Informaatio annetaan kirjallisesti.
Potilastiedon arkistoon tallennettujen tietojen käsittely
Kansallinen potilastiedon arkisto otetaan käyttöön vaiheittain eri puolella Suomea. Myös potilastiedot siirretään potilastiedon arkistoon vaiheittain.
Potilastiedon arkistossa olevia potilastietoja voivat käyttää vain ne terveydenhuollon työntekijät, joilla on käyttöoikeudet arkiston tietoihin. Hoitosuhde myös varmennetaan tietoteknisesti.
Potilastiedon arkistoon tallennetut potilastiedot ovat sen toimintayksikön käytössä, joka on tallentanut tiedot. Jos potilastietoja luovutetaan toiseen toimintayksikköön, siihen tarvitaan potilaan suostumus. Jos potilastietoja haetaan toisen toimintayksikön potilasrekisteristä, kyseessä on luovutus, johon myös tarvitaan potilaan suostumus.
Ennen suostumuksen antamista potilasta tulee informoida kansalliseen arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käytöstä sekä siitä, että potilas voi rajoittaa tietojen luovutusta. Potilaan antama suostumus on voimassa toistaiseksi ja käsittää kaikki potilastiedon arkistossa jo olevat ja myös siihen myöhemmin tallennettavat potilastiedot.

Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Minä arvostaisin sitä, että lääkäri viitsisi perehtyä potilaaseensa eli minuun ennen vastaanottoa. Lukisi sen, mitä minusta on kirjoitettu. Että ei tarvitsisi kaikkea selittää moneen kertaan.
Kuinka laajasti ja pitkältä ajalta haluaisit lääkärin - vaikkapa korvalääkärin, psykiatrin, tai gynekologin - lukevan tietoja sinusta? Olisiko hyvä, että korvalääkäri pääsisi perehtymään psykiatrin kirjaamaan potilashistoriaasi, ja psykiatri lukisi gynekologin sinusta tekemät muistiinpanot; tai että perusterveydenhuollon lääkäri saisi halutessaan tietää sinusta kaiken, mitä erikoissairaanhoidon eri alojen erikoislääkärit ovat vuosien varrella kirjanneet?
Hilppa kirjoitti:Toinen asia on, mitä asioitaan yleislääkärille on välttämättä kerrottava edes mielenterveyaiheen vuoksi vastaanotolla oltaessa. Lääkärihän ei ole varsinaisesti terapeutti eikä kykene olemaan huoliasioiden varsinainen vastaanottaja. Hän on keskittynyt pääasiallisesti lääkintäpuoleen, on sen alan asiantuntija ja pätevöitynyt yleisen terveydentilan ongelmien hoitoon, mikä on erittäin oleellinen asia myös psyyken sairauksien kyseessä ollessa. Hänen tehtävänsä on tutkia, mitä muita sairauksia potilaalla mahdollisesti on, johtuvatko oireet mahdollisesti niistä ja poissulkea muiden sairauksien mahdollisuus diagnoosia antaessaan.

Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Toinen asia on, mitä asioitaan yleislääkärille on välttämättä kerrottava edes mielenterveyaiheen vuoksi vastaanotolla oltaessa. Lääkärihän ei ole varsinaisesti terapeutti eikä kykene olemaan huoliasioiden varsinainen vastaanottaja. Hän on keskittynyt pääasiallisesti lääkintäpuoleen, on sen alan asiantuntija ja pätevöitynyt yleisen terveydentilan ongelmien hoitoon, mikä on erittäin oleellinen asia myös psyyken sairauksien kyseessä ollessa. Hänen tehtävänsä on tutkia, mitä muita sairauksia potilaalla mahdollisesti on, johtuvatko oireet mahdollisesti niistä ja poissulkea muiden sairauksien mahdollisuus diagnoosia antaessaan.
Olipa vaikeaselkoinen teksti, enkä tiedä ymmärsinkö oikein; että yleislääkäreille ei muka kuuluisi mt-ongelmien diagnosointi ja hoito.
Yleislääkärit diagnosoivat myös psykiatrisia sairauksia, ja heidän ammattitaitonsa riittää - sen pitää riittää - niidenkin hoitamiseen. Ei läheskään kaikkia mt-ongelmia ole mahdollista hoitaa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa harvalukuisten psykiatrien toimesta, vaan ne ovat nimenomaan yleislääkäreiden hoidossa. Joten kyllä yleislääkäri on myös 'huoliasioiden' vastaanottaja, joka on keskittynyt paljon muuhunkin kuin 'lääkintäpuoleen'.
Yhteisrekisteriin kuuluvien tietojen luovutus
Yhteisrekisterissä olevia eri toimintayksiköiden potilastietoja saa luovuttaa ilman potilaan antamaa suostumusta sen jälkeen, kun hän on saanut yhteisrekisteriä koskevan informoinnin ja kun hänellä on hoitosuhde tietoja tarvitsevaan toimintayksikköön.
Potilaalla on oikeus kieltää potilastietojensa käyttö yhteisrekisteriin kuuluvien eri toimintayksiköiden välillä. Potilas voi kieltää potilastietojensa yhteiskäytön kokonaan. Hän voi myös rajata kiellon siten, että se koskee johonkin toimintayksikköön, rekisteriin, vuodeosastojaksoon tai yksittäiseen käyntiin liittyviä tietoja.
Ja pelkästä hallinnollisesta myllerryksestä ei ole kyse, sillä sairaanhoitopiirit todella lakkaavat, mutta vielä on auki, mitä tulee tilalle. Lopullinen päätös on tietysti poliittinen päätös.
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee täsmentää, että lähtökohtana on, että nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan.
- Kyllä se on oletus tällä hetkellä ja kirjaus on hallitusohjelmassakin, mutta tilalle tulee sellaisia alueita, joissa on sekä sosiaalipuolen palveluja, perusterveydenhuollon palveluja että näitä erikoissairaanhoidon palveluja.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa