Talouden peruskäsitteet hukassa suomalaisilta

[Psykopatologia]

UUTISET >> TALOUS http://www.hs.fi/talous/HS-gallup+Talou ... 8053247520

HS-gallup: Talouden peruskäsitteet hukassa suomalaisilta

HS-gallup kysyi kansalaisilta selitystä neljälle talouden peruskäsitteelle.
Miehistä 25 prosenttia hallitsi kaikki neljä, naisista vain 13 prosenttia.
(- -)
Nuorten, alle 25-vuotiaiden tietotaso oli HS:n kyselyn mukaan heikompi kuin muiden.
Vain neljä prosenttia alle 25-vuotiaista tunnisti kaikki käsitteet. Vajaat 30 prosenttia
nuorista ajatteli, että inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua, kun se tarkoittaa
hintatason nousua.
(- -)

KOMMENTTI Vastuu myös toimittajilla 14.1.2013
PÄÄKIRJOITUS Kansalaistaidot ovat osalla hukassa 14.1.2013
HS GALLUP Vain kolmannes kansasta tietää hallituspuolueet 13.1.2013

[Psykopatologia]

Pitäisikö äänioikeus ottaa pois vajaamielisiltä?

[mr jalsan]

Pitäisikö äänioikeus ottaa pois vajaamielisiltä?

Ihanko tosissasi esitit tuon ylläolevan kysymyksen?
Uskoisin, että vajaavaltaisten joukko saattaisi kasvaa, mikäli sinulla olisi oma valtakunta.

[Hilppa]

Millainen diktaattori olisit? Kysyttiin eräässä näköradion kirjallisuusohjelmassa.

[Psykopatologia]

UUTISET >> KOTIMAA http://www.hs.fi/kotimaa/Tavis+ei+p%C3% ... 5637714115

K O L U M N I
Tavis ei pärjää politiikan tietovisoissa
15.1.2013 9:30 | 2 | Perttu Kauppinen

Kansa on tutkittu ja tyhmäksi havaittu.

HS-gallupin mukaan vain joka kolmas suomalainen tietää, mitkä puolueet ovat tällä haavaa hallituksessa.

Kansalaistaitoja mittaava kysymys on klassikko, eikä tulos ole ikinä ollut mairitteleva. Esimerkiksi vuonna 2008
Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että vain joka neljäs suomalainen muisti hallituspuolueet.

Yleinen selitys ihmisten tietämättömyyteen on se, ettei politiikka ole ihmisten arkipäivässä niitä kaikkein
tärkeimpiä asioita. Tämä on sinänsä täysin ymmärrettävää. Ei ihmisten arkipäiväkään ole poliitikoille erityisen
läheistä.

HS on selvittänyt kuluneina viikkoina, millaisia pääkaupunkiseudun kuntapäättäjät ovat. Helsingin, Espoon ja
Vantaan kaupunginvaltuutetut tienaavat keskimäärin pari kertaa sen mitä tavallinen äänestäjä.

Helsingissä valtuutetut asuvat väljästi ja hyvin todennäköisesti omistusasunnossa. Espoossa he ajavat vielä tavallista
espoolaistakin enemmän yksityisautoilla. Vantaalla taas valtaosa varakkaasta ja korkeakoulutetusta valtuustosta ei
juuri käytä julkista terveydenhuoltoa, kirjastoa tai edes uimahallia.

Vieraantuminen tietysti kasvaa samalla, kun poliitikon ura etenee.
Kulukorvauksista ja pitkistä lomista nauttivien kansanedustajien irtautumista arjesta pidetään jo niin selviönä,
että heille maksetaan edustajakauden päätyttyä kolme vuotta erityistä sopeutumisrahaa.

Kun pääministeri Matti Vanhanen lopetti poliittisen uransa, hän kertoi HS:lle, miten oli joutunut opettelemaan
matkalippujen ostamista ja kaupassa käyntiä. Suurin hämmästyksen aihe olivat lentokenttien arkiset turva-
tarkastukset, joita oli Vanhasen pääministerikaudella tiukennettu niin, että vyökin piti riisua.

Kansalaisten tietämättömyys politiikasta on demokratian toteutumisen kannalta hankala asia. Ihmisten pitäisi vaaleissa
palkita hyvin toimineet poliitikot ja puolueet äänestämällä ja vastaavasti rangaista huonosti toimineita äänestämällä jota-
kuta muuta. Kepin ja porkkanan heiluttaminen on luonnollisesti aika vaikeaa, jos ei tiedä, mikä aasi kaipaa kirittämistä.

Demokratian edustuksellisuutta sumentaa entisestään se, että varakkaat ja korkeasti koulutetut kansalaiset tuntuvat
seuraavan politiikkaa paremmin kuin muut. Se kansa, joka ei pärjää politiikan tietokilpailuissa on tulo- ja koulutustasoltaan
eri kansaa kuin politiikan tekijät.

Poliitikoilta on helppo vaatia konkreettisempia avauksia ja selkeämpiä kannanottoja. Politiikan kiinnostavuus ei kuitenkaan
välttämättä lisäänny, kun suorat vaatimukset vanhainkotien hoitajien lisäämisestä tai kuntien lukumäärän vähentämisestä
muuttuvat yhdessä konsensuksessa loputtomaksi työryhmätyöksi.

Kahden puolueen järjestelmään siirtyminen olisikin tehokkain vaihtoehto. Silloin puolet kansasta osaisi kaikella
todennäköisyydellä arvata, kumpi puolue on hallituksessa.

Kansalaisten arjesta on huomattavasti hankalampaa tehdä poliitikkoja kiinnostavaa.

Keskimääräistä pienemmissä ansioissa, ahtaissa asunnoissa ja busseissa on yhtä paljon glamouria kuin terveyskeskusten
ja lentokenttien jonoissa.

Harmi, että sen arjen parantaminen on usein kiinni poliitikoista.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö. Voit seurata Perttu Kauppista myös Twitterissä, twitter.com/PerttuKauppinen

[Hilppa]

Kahden puolueen järjestelmään siirtyminen olisikin tehokkain vaihtoehto. Silloin puolet kansasta osaisi kaikella
todennäköisyydellä arvata, kumpi puolue on hallituksessa.

Voiko mitään noin hölmöä perustetta olla niinkin perustavaa laatua oleviin radikaaleihin muutoksiin, tässä tapauksessa poliittisen järjestelmän uudelleenjärjestämiseen, kuin tuo edellä mainittu.

Ajatella, miten fiksuja ihmiset ovatkaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua, kun nuoret ikäluokat, joista nyt on puolet korkeakoulututkinnon suorittaneita, tulevat vanhuusikään.

Pilkkuvirheen korjaus 12.52.
Sana "jonkin" poistettu 13.17.

[ve e]

Pitäisikö äänioikeus ottaa pois vajaamielisiltä?

Pikemminkin pitäisi kommunikoida heille/meille enemmän. (En oo varma, oisinko saanut 4/4 HS:n testissä.) Euroalueisiin ym. mentäisiin mukaan vaan jos saataisiin heiltä lupa.

[Hilppa]

Keskimääräistä pienemmissä ansioissa, ahtaissa asunnoissa ja busseissa on yhtä paljon glamouria kuin terveyskeskusten
ja lentokenttien jonoissa.

Harmi, että sen arjen parantaminen on usein kiinni poliitikoista.

Mitähän tuokin tarkoittaa?

Miten pääsee uutispäälliköksi valtakunnan arvostetuimpaan(?) lehtitaloon?