Kävelin 2 tunnin lenkin, joogasin, luin. Muistin, että äitienpäivä on kohta ja minulle tuli kiire viemään korttia postiin. Niin kiire oli, kun pyörällä menin, että kaunis koirakortti putosi taskusta, enkä huomannut. Sitten ystävällinen mies pakettiautossaan huusi minulle ikkunasta, että minulta putosi jotain vihreää. Hirveällä vauhdilla ajoin sitten takaisinpäin ja
löysin kortin.
Vaikeat asiathan tulee kohdata, niinpä soitin äidilleni ja puhuimme vähän aikaa. Olen myös ajatellut, että epäystävällisyys tai ilkeys tai mitä ikinä vain kohtaan, palaa aina jossain muodossa takaisin, ehkä jossain toisessa tilanteessa ja ne asiat täytyy vain käsitellä ja miettiä, niin sitten ne eivät vaivaa enää.
Olen myös sitä mieltä, että en käytä aikaani liikaa sellaiseen turhaan, että miettisin sitä, muiden ihmisten ajatuksia tai tunteita, vaan omani voin hallita käsitellä ja ymmärtää. Jooga on auttanut minua tässä ja olen todella tyytyväinen., että aloitin kyseisen lajin.
Täällä on paljon on ollut sanaharkkaa ja muuta, mutta se nyt on näiden nettipalstojen pimeämpi puoli , siihenkin voi sopeutua jos ei vastaa pahaan aina pahalla. Se nyt on selvää, ettei aina kemiat kohtaa, sekin on elämää.
En ota enempää kantaa näihin riitelyihin. Toin vain ajatukseni esille, eikä niistäkään ole pakko pitää.
Peace and Love, kullanmuruset.
