AL: Uskonto on paras itsensä huijaamisen tapa

[Psykopatologia]

Ei hän hänen olemistaan kukaan ole kyseen alaistanut.

[Psykopatologia]

Lette 24.10.2011 14:35:
(- -)
Voin sanoa omasta kokemuksestani esim. kun en auttanut äitiäni siivoamisessa minulla
oli huono olo. Kun ihminen antaa pahalle vallan tarpeeksi pitkälle, hän ei koe onnellisuutta.

Siis jos olisit auttanut, olisiko jumala näkynyt harjanvarressa?

[Psykopatologia]

En.

[Roso]

Jospa harjan varressa näyttäytyy hyvyys, ei niinkään itse Jumala. Paitsi jos ajatellaan, että Jumala näyttäytyy nimen omaan hyvyydessä, rakkaudessa jne.

[Psykopatologia]

Leten jumaluus on panteistinen, ei persoonallinen.

[Riidankylväjä]

Onko niin, että ajatuksesikin lukeva jumala onkin yliminä?

[Psykopatologia]

Onko niin, että ajatuksesikin lukeva jumala onkin yliminä?

Kyllä kai noin voisi todeta.

[Riidankylväjä]

Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan. Ojentautuminen siihen mikä ei näy. Jukka Relander siteeraa vanhaa raamatunkäännöstä. Se on kuin kalamiehen uskontunnustus. Jumala on kuin kala pinnan alla.

http://www.digipaper.fi/tiede/75062/

[Psykopatologia]

Klo 10.50

Jospa harjan varressa näyttäytyy hyvyys, ei niinkään itse Jumala.
Paitsi jos ajatellaan, että Jumala näyttäytyy nimen omaan hyvyydessä, rakkaudessa jne.

Jumala vaikuttaa ihmisen itsensä kautta, heti kun ihminen hyväksyy hyvyyden, joka on rakkautta.

Käsityksen mukaan Jumala on aina myös persoonallinen vaikka en korosta sitä.
Korostaminen on tarpeetonta.
-

Emme voi tietää, että Jumala vaikuttaisi v a i n "ihmisten kautta".

"Hyvyyden hyväksyminen" on käsitteenä hyvin difuusi.

Panteistinen jumala, joka olisi samankaltainen kuin esimerkiksi painovoima,
on suhteellisen helppo mieltää. Panteistinen jumala, joka samalla olisi
persoonallinen, on vaikea mieltää. Jos jumala huolehtii miljardeista
galakteista, miksi hän huolehtisi myös jalassasi olevasta rakkulasta?

[Psykopatologia]

vastoin tietoisuuttansa

Ainakin tiedostaminen on hyvin tärkeää.

Ei ole olemassa psykologian isiä, koska psykologia on ollut aina.
Antiikissa ei myöskään ollut erillistä psykologia-termiä.

[Psykopatologia]

vastoin tietoisuuttansa

Ainakin tiedostaminen on hyvin tärkeää.

Huomasin juuri, että Selailija on kirjautunut palstalle.
Tuli hyvä, positiivisesti suuntautunut kirjoittaja, eikö totta.
Näitä palstasi tarvitsee.
-

Kyllä tarvitaan, mutta hän ei ole kirjoittanut.

[Psykopatologia]

Lette kirjoittaa Tukiasema.orgissa aloittamassaan ketjussa "Miten ymmärtää tietoisuutta"
mm. (1.11.2011 11:00) http://tukiasema.org/viewtopic.php?f=16&t=953

Hienoa, että ymmärrät. Tämä [intergaalinen] psykoanalyysi ei hyväksy freudilaista alitajuntaa.
On olemasa vain tietoisuus ja tietoisuuden torjunta.
Todellinen tunne on rakkaus, johon kuuluu hyvyys, kiitollisuus, myötätunto jne.
Kielteiset ominaisuudet kuten kateus, viha, pelko ovat rakkauden torjuntaa. [PP]
________________

Tämän (ym.) mukaan kateus ei ole tunne. - Mutta olennaisempaan:

"Tietoisuuden torjunta" implikoi, että ihminen pyrkii siirtämään
tietoista psyykkistä materiaalia tietoisesta tiedostamattomaan
(joka ei ehkä ole sama kuin alitajunta). Hän saattaa olla ikään
kuin hämärässä.

Freudilainen 'tiedostamattoman (t. alitajuisen) torjunta' implikoi,
että ihminen pyrkii pitämään tiedostamattomat psyykkiset
sisällöt poissa tietoisuudesta. Hän saattaa observoida yms.
joitain asioita jopa paremmin, kun piilotajuinen ei häiritse.

Onko edellä kaksi eri asiaa vain yksi (eri ilmauksin)?

[Maria]

... - Mutta olennaisempaan:

"Tietoisuuden torjunta" implikoi, että ihminen pyrkii siirtämään
tietoista psyykkistä materiaalia tietoisesta tiedostamattomaan
(joka ei ehkä ole sama kuin alitajunta). Hän saattaa olla ikään
kuin hämärässä.

Freudilainen 'tiedostamattoman (t. alitajuisen) torjunta' implikoi,
että ihminen pyrkii pitämään tiedostamattomat psyykkiset
sisällöt poissa tietoisuudesta. Hän saattaa observoida yms.
joitain asioita jopa paremmin, kun piilotajuinen ei häiritse.

Onko edellä kaksi eri asiaa vain yksi (eri ilmauksin)?

Ensimmäisessä ajattelussa kerran tietoinen olisi valikoiden
siirretty tiedostamattoman puolelle. Olen ymmärtänyt jälkimmäisessä
ajattelussa korostuvan varhaislapsuuden kokemusten merkityksen.

Eli mielestäni ovat kaksi eri asiaa.

[Psykopatologia]

Kuitenkin molemmissa suunnissa pyritään laajaan tietoisuuteen.

Ja täytyyhän tietoisuuden torjunnan tuloksilla(kin) olla joku "paikka"!
Tällöin päädytään tiedostamattomaan.

[Maria]

Ihminen kuitenkin koko ajan valikoi sekä saamaansa tietoa, tuntemuksia (melua, ynnä muita häiriöitä) että tunnekokemuksia/tunneärsykkeitä (esimerkiksi junan ikkunasta näkyvä lähimmäisen saama sairauskohtaus ja elvytys rautatieasemalla) ja joutuu säätelemään kokemiensa tunteiden voimakkuutta joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Lähinnä aiemmassa viestissäsi mainitussa ajattelussa (integraalinen psykoanalyysi?) ärsyttää sen neuvoa-antava luonne sekä syiden ja taustojen huomaamatta jättäminen.