Sans nom kirjoitti:(--) poikkeamme kuitenkin toisistamme kaikkein perustavimmalla geneettisellä tasolla vain 3,6 – 5,6 promillen verran. Tässä on ihmisten tasa-arvoisuuden geneettinen perusta ja oikeutus, ja kaikenlaisen etnisen ynnä muun syrjinnän biologiset perustelut voidaan heittää romukoppaan (--).
Oheinen lainaus on julkaisusta, joka on ilmestynyt jo vuonna 2006, minkä jälkeen on tullut uutta tietoa ihmisen perimästä (mm. Science 7 May 2010:
Vol. 328. no. 5979, pp. 710 - 722, A Draft Sequence of the Neandertal Genome, sisältää mielenkiintoisen vertailun neandertalin- ja nykyihmisen perimästä, ja jossa todetaan euraasialaisten olevan enemmän samankaltaisia [1-4%] perimältään neandertalinihmisen kanssa kuin mitä ei-euraasialaiset [Afrikan eteläisen osan ihmiset] ovat). Ihmisen perimää ei ole kaikenkattavasti tutkittu, vaikka geenit onkin sekvensoitu. Uutta tutkimista alalla riittää ja aika näyttää, mitä uutta mielenkiintoista tietoa ihmisen fylogeniasta ja perimästä tullaan saamaan.
Genetiikka on huono peruste sille, että ihmisiä ei saa sortaa rodun tai geneettisten ominaisuuksien vuoksi. Parempi peruste on eettinen, sivistyksellinen ja humanistinen peruste. Tästä Pertti Luukkonen esitti oman näkemyksensä lauseena, joka miellytti minua kovasti:
Geneetinen perusta tai oikeutus ei välttämättä ole eriyisen relevantti: suojellaanhan kiviäkin, vaikka niiden geneettinen perusta on tyystin toinen.Koska lauseen lopussa on (oletan) humoristinen pilke silmäkulmassa kirjoitettu toteama, että kivilläkin olisi geneettinen perustansa. Tarkoitammehan yleensä kivillä mineraaliainesta, jossa ei ole orgaanista ainesta eikä siten voi puhua geneettisestä perustastakaan. Mutta totta suojellaanhan kiviäkin. Kävin katsomassa erästä Suomen suurimpiin kuuluvaa kalliomaalausta, jonka koin erittäin vaikuttavana. Värikallio sisältää muinaista kulttuuriperintöämme ja on kaikkien nähtävissä ja ihasteltavana vielä tänäkin päivänä.