Elämässä 2/2013 (Kela)

[Psykopatologia]

Elämässä 2/2013 - Kelan lehti joka kotiin

http://www.sanomapaino.fi/DIGIJULKAISU/ ... _2013/#/1/

[Psykopatologia]

S. 14 - 15 Eläkkeellä

Työtä voimien mukaan
(- -)

[Kaksisuuntaisella Vesalla on kuvassa Trek-täyskilpapyörä.]

[Mirri]

Kyseisessä lehdessä on hyviä artikkeleita. Niin hyviä, että taidan tästä lähtien lukea 'Kelan sanomat' ennen sen laittamista paperinkeräykseen... On inhottavaa lukea lehteä verkossa, kun sen saa kätevästi ja ilmaiseksi ulottuvilleen paperiversionakin.

Ennen viimeistä Kelan lehden numeroa en ole ymmärtänyt miten hyviä kirjoituksia sieltä voidaan löytää. Ehkä Kela on parannellut julkaisuaan sitten 'Kelan sanomien' - tai minä olen 'vihamielisesti' Kelaan suhtautuvana ihmisenä ollut ennakkoluuloinen...

[Psykopatologia]

Kelan etuudet 2013 (s. 20 - 22)

A s u m i s t u e t (s. 20 & 21)

Itse olen yhdessä tapauksessa murtanut valituksilla Kelan noudattaman käytännön,
jonka mukaan asumistuen saamisen ehtona on aina vuokrasopimus. - Ko. Kelan
ylempi virkamiestär ei suinkaan opastanut minua hyvän valituksen teossa vaan
päin vastoin perusteli minulle lain kautta Kelan käytäntöä. Itse kuitenkin huomasin
juuri laissa mahdollisuuksia pätevän valituksen tekoon.

Kuvasin ensimmäisessä valituksessa, että potilaan asuminen on perustunut pakko-
tilaan ja että asuminen on käytännössä, vaikkakaan ei suoraan kirjallisesti, perustunut
vuokrasopimuksen kaltaiseen tilaan. Kela ei hyväksynyt valitusta.

Toisessa valituksessa totesin lakonisesti (vastoin pätevää tietoa) mm, että Kelan
käytäntö ei perustu lakiin vaan Kelan omaksumaan käytäntöön. - Läpi meni!

[Kahvi]

Muistelen, että omistusasunnon asumistuessa huomioidaan vain lainojen korot. Liekö vielä näin, kun eikös tuossa ole se omituisuus, että vuokra-asuja saa samasta asunnosta enempi tukea kuin omistusasuja?

[Helmenkalastaja]

Muistelen, että omistusasunnon asumistuessa huomioidaan vain lainojen korot. Liekö vielä näin, kun eikös tuossa ole se omituisuus, että vuokra-asuja saa samasta asunnosta enempi tukea kuin omistusasuja?

Ehkä siinä ajatellaan, että asunnon omistajalla on aina mahdollisuus myydä kämppänsä ja mennä vuokralle, jos asumistuen määrä on tärkeä... Ensin tosin joutuu ehkä tuhlaamaan osan myynnistä saamistaan rahoista, että ylipäätään enää saisi asumistukea, mutta sitten kun on omaisuutensa määrässä päässyt 20 000 euron "paremmalle puolelle", voi taas saada asunnosta (tällä kertaa tosin vuokra-asunnosta) yhtä paljon asumistukea kuin tavallinen köyhimyskin.

Ja onhan siinä sekin, että omistusasunnosta omistaja maksaa vastiketta, ei varsinaista vuokraa, ja kun lainaosuus asunnosta on maksettu, vastike yleensä laskee niin matalaksi, ettei kukaan saa samankokoista ja -tasoista vuokra-asuntoa samalla hinnalla.

[Kahvi]

Nykyään ei varmaan ole kovin tavatonta, että omistusasuminen asuntolainan kera maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin vastaava vuokra-asuminen. Siis kun huomioidaan lainanhoito, yhtiövastikkeet yms. Voi olla niinkin, että moinen omistusasuminen on jopa edullisempaa kuin vuokralla oleminen.

Se tietysti tuossa on, että eettisesti voi olla arveluttavaa, että yhteiskunta kartuttaa asumistuen kautta tuettavan omaisuutta.

[Hilppa]

S. 14 - 15 Eläkkeellä

Työtä voimien mukaan
(- -)

[Kaksisuuntaisella Vesalla on kuvassa Trek-täyskilpapyörä.]

Voihan kaksisuuntaisella olla vaikka Prius. Mutta olipas velmu tarina. Ei eläke heru kovin helposti edes maanis-depressiivisen diagnoosin omavalle. Sairaus on kuitenkin usein hoidettavissa lääkityksen ja kurinalaisten elämäntapojen avulla. Tietenkin ammatin luonne otetaan myös huomioon työkykyarvioinnissa; epätyypilliset työajat voivat olla jonkinlainen kynnys.

[Hilppa]

- -
Se tietysti tuossa on, että eettisesti voi olla arveluttavaa, että yhteiskunta kartuttaa asumistuen kautta tuettavan omaisuutta.

Raja tulee varmasti vastaan hyvin nopeasti. Ei omaisuutta kartuteta yhteiskunnan tukien avulla. Jos eivät tulot työttömyyden/lomautuksen vuoksi riitä asumiskustannuksiin, tilapäistä sosiaalitukea voi perheellinen (kun alaikäisiä lapsia) saada, esim. jos asuntolainan kanssa uhkaa tulla vaikeuksia. Kuitenkin "myy asuntosi ja muuta vuokralle" -tilanne tulee melko nopeasti eteen. Monilla perheellisillä on myös työttömyyyden varalle otettu lainavakuutus, jotta koti ei menisi heti alta mahdollisen työttömyyden koittaessa.

[Hilppa]

Kuinka nuorena voi päästä työeläkkeelle, ja millaisin perustein? Tietysti työuraa pitää olla takana, mutta muut perusteet.

[Kahvi]

No onhan se aina tietty yksi ratkaisu, että myy omistuskämpän ja muuttaa vuokralle. Helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin jos rahaongelmat on tilapäisiä. Toki asuntolainan kanssa voi (yrittää) sopia vaikka lyhennysvapaista kuukausista tms järjestelyistä, sekin tietty vain sillon mikäli pankki on asiaan myöntyväinen.

Oman asunnon myyminen voi olla käytännön tasolla vaikeaa, ja toisaalta siihen vuokra-asuntoon muuttaminen ei välttämättä pienennä asumiskuluja juurikaan. Näin kun ajattelee, niin tuntuu hölmöltä että ihmisen pitäisi muuttaa kotoaan pois saadakseen tukia.

Jos taas ajattelee niin, että on jotenkin nou-nou se, että yhteiskunta tukee varallisuuden hankkimista tukien muodossa, niin kyllähän se vuokrakin kasvattaa vuokranantajan omaisuutta - jonkun omaisuus siis kasvaa yhteiskunnan tukien kautta kuitenkin.

Tiedä sitten mikä olisi hyvä linjanveto.

[Helmenkalastaja]

Niin. Minä ajattelen niin, että se asumistuki olisi hyvä suunnata sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta asua niin, että omat rahat riittäisivät vuokran kattamiseen ja sen lisäksi vielä elämiseenkin. Jos omistusasunnon omistajalla on tilapäisiä rahavaikeuksia, hänen lienee helpompi saada vuokran maksua varten pankkilainaa (pikavippien asemasta), kun on tarjota vakuudet. En näe suurta ongelmaa siinä, että samanlaisesta asunnosta asunnossaan asuva omistaja saa pienempää asumistukea kuin esimerkiksi ala- tai yläkerran asunnon vuokralainen. Itse maksettaviksi asumiskustannuksiksi asunnon omistajalle jää luultavasti joka tapauksessa vähemmän maksettavaa kuin vuokralaiselle.

[Mirri]

Kuinka nuorena voi päästä työeläkkeelle, ja millaisin perustein? Tietysti työuraa pitää olla takana, mutta muut perusteet.

Vanhuuseläkkeelle pääsee, kun täyttää vanhuuseläkeiän. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee/joutuu, kun on tarpeeksi työkyvytön. Mitä nuorempi sitä vaikeampi on saada työkyvyttömyyseläkettä, ja 60 vuotta täyttäneet taas pääsevät työkyvyttömyyseläkkeelle 'kevyemmin' perustein kuin alle kuusikymppiset.
https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaela ... fault.aspx

[Mirri]

Ei eläke heru kovin helposti edes maanis-depressiivisen diagnoosin omavalle. Sairaus on kuitenkin usein hoidettavissa lääkityksen ja kurinalaisten elämäntapojen avulla.

Luulen, että maanisdepressiivinen psykoosisairaus on usein riittävä työkyvyttömyyseläkkeen peruste, kuten skitsofreniakin. Sen verran vakavista mielisairauksista on kysymys.

Lievemmät kaksisuuntaiset ovat toinen juttu; ne voivat olla niin lieviä, etteivät vie työkykyä. Eivät ainakaan kokonaan, vaikka sairauslomajaksoja voikin olla.

[Hilppa]

Ei eläke heru kovin helposti edes maanis-depressiivisen diagnoosin omavalle. Sairaus on kuitenkin usein hoidettavissa lääkityksen ja kurinalaisten elämäntapojen avulla.

Luulen, että maanisdepressiivinen psykoosisairaus on usein riittävä työkyvyttömyyseläkkeen peruste, kuten skitsofreniakin. Sen verran vakavista mielisairauksista on kysymys.

Pelkkä maanisdepressiivisen mielisairauden diagnoosin omaaminen ei ole eläkkeen peruste. Sairauden oireet ja niiden haitta-aste ovat peruste. Jos potilaan elämässä seuraavat sairaalajaksot toisiaan toinen toisensa perään, johtaa tilanne vaikeuksiin potilaan kannalta siten, että hän ei kykene saavuttamaan riittävän pitkiä oireettomia ajanjaksoja, jolloin hän kykenisi hankkimaan itselleen työpaikan (tai pitämään työpaikkansa), koulutuksen ja ohjautumaan työuralle, joten eläkkeelle hakeutuminen saattaa muodostua vaihtoehdoksi. Tuolloin lääkäri voi käyttää anomuksen osaperusteena diagnoosia. Kokonaistilanne on kuitenkin ratkaisevin. Ja kuten jo totesinkin, jos pelkkä diagnoosi olisi eläkkeen peruste, olisi omaiseni jo moneen kertaan ohjattu eläkkeelle. Psykiatri kuitenkin totesi, että lääkemäärät myös ratkaisevat. Sittemmin lääkemäärät ovat hänen kohdallaan olleet ainoastaan peruste sairauslomalle eivätkä aina sitäkään. Maanisdepressiivisyydessä on kyse piinaavasta ja hankalasta mielisairaudesta, johon kuitenkin on nykyisin olemassa jopa toimivia lääkkeitä ja on huomattu psykoedukaation ja kurinalaisten elämäntapojen merkitys sairauden relapsien estämisessä.

Lievemmät kaksisuuntaiset ovat toinen juttu; ne voivat olla niin lieviä, etteivät vie työkykyä. Eivät ainakaan kokonaan, vaikka sairauslomajaksoja voikin olla.

Myös se, jota nimität lievemmäksi kaksisuuntaiseksi sairaudeksi, voi olla erittäin piinaava ja toimintakykyä heikentävä sairaus, mikäli toimivaa lääkitystä ei löydykään kovin nopeasti. Nuoren ihmisen elämästä voi kulua pitkä tovi koulutuksen ja uran luomisen kannalta tärkeää aikaa sopivan lääkityksen etsimiseen ja sairauslomaan masennuskausina.

[Hilppa]

Kuinka nuorena voi päästä työeläkkeelle, ja millaisin perustein? Tietysti työuraa pitää olla takana, mutta muut perusteet.

Vanhuuseläkkeelle pääsee, kun täyttää vanhuuseläkeiän. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee/joutuu, kun on tarpeeksi työkyvytön. Mitä nuorempi sitä vaikeampi on saada työkyvyttömyyseläkettä, ja 60 vuotta täyttäneet taas pääsevät työkyvyttömyyseläkkeelle 'kevyemmin' perustein kuin alle kuusikymppiset.
https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaela ... fault.aspx

Kiitos linkistä ja tiedoista. Nämä(kin) asiat alkavat tulla ajankohtaiseksi iän karttuessa.

[Psykopatologia]

Kyllä (asiamiehenä), jos saattuu kohdalle.

[untuva]

Kelan etuudet 2013 (s. 20 - 22)

A s u m i s t u e t (s. 20 & 21)

Itse olen yhdessä tapauksessa murtanut valituksilla Kelan noudattaman käytännön,
jonka mukaan asumistuen saamisen ehtona on aina vuokrasopimus. - Ko. Kelan
ylempi virkamiestär ei suinkaan opastanut minua hyvän valituksen teossa vaan
päin vastoin perusteli minulle lain kautta Kelan käytäntöä. Itse kuitenkin huomasin
juuri laissa mahdollisuuksia pätevän valituksen tekoon.

Kuvasin ensimmäisessä valituksessa, että potilaan asuminen on perustunut pakko-
tilaan ja että asuminen on käytännössä, vaikkakaan ei suoraan kirjallisesti, perustunut
vuokrasopimuksen kaltaiseen tilaan. Kela ei hyväksynyt valitusta.

Toisessa valituksessa totesin lakonisesti (vastoin pätevää tietoa) mm, että Kelan
käytäntö ei perustu lakiin vaan Kelan omaksumaan käytäntöön. - Läpi meni!

Olet joka paikan höylä.

[Kahvi]

Niin. Minä ajattelen niin, että se asumistuki olisi hyvä suunnata sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta asua niin, että omat rahat riittäisivät vuokran kattamiseen ja sen lisäksi vielä elämiseenkin. Jos omistusasunnon omistajalla on tilapäisiä rahavaikeuksia, hänen lienee helpompi saada vuokran maksua varten pankkilainaa (pikavippien asemasta), kun on tarjota vakuudet. En näe suurta ongelmaa siinä, että samanlaisesta asunnosta asunnossaan asuva omistaja saa pienempää asumistukea kuin esimerkiksi ala- tai yläkerran asunnon vuokralainen. Itse maksettaviksi asumiskustannuksiksi asunnon omistajalle jää luultavasti joka tapauksessa vähemmän maksettavaa kuin vuokralaiselle.

Tuo on kieltämättä totta, että omistusasujalla on mm noiden vakuuksien takia vuokra-asujaa paremmat mahkut "pelata" lainojensa kanssa.

Tietty voi olla tilanteita, jossa tuo "pelivara" on syystä tai kolmannesta olematon, jolloin kikkailuun ei ole mahdollisuuksia. Tällöin jos tukea ei saa kuin korkoihin, mutta pankki haluaa myös lyhennykset, ja rahat vaan ei riitä, niin eihän siinä auta kuin pistää kämppä myyntiin ja etsiä se vuokra-asunto.

[Helmenkalastaja]

Niinpä. Mutta onko siinä jotakin epäoikeudenmukaisuutta?