Mitä hyötyä on intohimottomasti kyhätystä gradusta?

[Hilppa]

Hilppa, ei käyttämäni miksi ihmeessä ollut suunnattu sinuun, vaan pakkoruotsiin. Siis: miksi ihmeessä ruotsin pitää vielä nyky-Suomessakin olla kaikille pakollinen kieli; en käsitä, en.
Syystä tai toisesta otit itseesi sen, että minä ihmettelen pakkoruotsin horjuttamatonta ja kuin kiveen hakattua asemaa.

Jostain syystä et nyt suoraan vastaa edelliseen viestiini, vaan esität tulkintoja. Edellinen viestini on siis:

Vaikea käsittää, miksi käytit lisäsanaa "ihmeessä", kun "miksi" olisi riittänyt ja ollut riittävän vahva. Halusitko tuoda julki, että oma näkökantasi on painoarvoltaan suurempi, koska minun näkökantani sai lähtökohtaisesti epätodennäköisemmän sävyn tuolla vähättelevällä kommentilla "miksi ihmeessä"? Onko sinulle vaikeata käsittää, että on olemassa näkökulmia, ei vain yhtä? Ei mielipiteessäni (pakkoruotsi) mitään ihmeellistä ole, kun ottaa tarkasteluun Suomen ja Ruotsin monisatavuotisen yhteisen historian. Se (mielipiteeni) on vain yksi monista.

Tämän keskustelun aihe ei ole pakkoruotsi. Minä otin pakkoruotsikeskustelusta esiin vain yhden piirteen, joka on usein jäänyt huomiotta ja koska se liittyy mielestäni käytyyn gradukeskusteluun hienoisena piirteenä. Ei siis haluta tehdä mitään "turhaa" edes opinnoissa, vaikka kyse olisikin sivistyksen ja kulttuurin vaalimisesta. Tulkitsen, että itse asiassa nykyisin ollaan laiskoja.

Ruotsinkielisyys on vahvasti ollut ja on edelleen osa suomalaista kulttiuuriperintöämme. Meillä on jopa oma ruotsinkielinen yliopistomme, Åbo Akademi. Minusta tuo on sen tason asiakokonaisuus, mistä ei voida todeta lonkalta "miksi ihmeessä ei voitasi ottaa muita kieliä vaihtoehdoiksi ruotsinkielen tilalle". Siksi ihmeessä, koska ruotsinkielisyys on instituutio, joka on luotu ja jonka ylläpito myös maksaa. Emme voi yht'äkkiä vaihtaa tuota instituutiota muiden instituutioiden kirjoon, mikä olisi jo taloudellisestikin melko iso kuluerä.

[haller]

Mun mielest ei mittään pakkoruotsia ookaan. Itte opiskelin mielelläni ruotsia ja käytän sitä usein (puhun mutsin ja sukulaisten yms. kans ja luen kirjoja ja lehtiä ruotsiksi ja katon ruotsinkielisiä ohjelmia).
Koska äitini on kaksikielinen, suomi ja ruotsi ovat molemmat tunnekieliäni, vaikka itse olen yksikielinen (suomi). Ruotsia on meillä kotona käytetty mm. keittiössä ja nukkumaanmennessä. Kutsu syömään ja hyvänyöntoivotukset ovat aina olleet på svenska.
Mielestäni kaksikielisyys on rikkaus.
Ruotsinkielisiä ihmisiä (en pidä sanasta suomenruotsalainen, koska sukulaiseni eivät ole ruotsalaisia vaan ruotsinkielisiä suomalaisia) on Suomessa ollut satoja vuosia.
Omaakin sukuani 300-400 vuotta.
Niin, eikä kaikki ruotsinkieliset ole rikkaita. Mun sukulaiset on ollu kaivostyöläisiä, merimiehiä, siivoojia yms.
t. haller
Ja visst kan jag också lite ryska och tyska studerade jag vid universitetet och engelska också.
Mångfäld är rikedom och jag tror på det att människorna bör vara unika individer.
Om man bara tänker på det vad är nyttigt (ekonomisk osv.), så betonar vi inte humanistiska värderingar och samhället utan värderingar måste man se upp.
Puss och kram.

[Mirri]

Hilppa, ei käyttämäni miksi ihmeessä ollut suunnattu sinuun, vaan pakkoruotsiin. Siis: miksi ihmeessä ruotsin pitää vielä nyky-Suomessakin olla kaikille pakollinen kieli; en käsitä, en.
Syystä tai toisesta otit itseesi sen, että minä ihmettelen pakkoruotsin horjuttamatonta ja kuin kiveen hakattua asemaa.

Jostain syystä et nyt suoraan vastaa edelliseen viestiini, vaan esität tulkintoja. Edellinen viestini on siis:

Vaikea käsittää, miksi käytit lisäsanaa "ihmeessä", kun "miksi" olisi riittänyt ja ollut riittävän vahva. Halusitko tuoda julki, että oma näkökantasi on painoarvoltaan suurempi, koska minun näkökantani sai lähtökohtaisesti epätodennäköisemmän sävyn tuolla vähättelevällä kommentilla "miksi ihmeessä"? Onko sinulle vaikeata käsittää, että on olemassa näkökulmia, ei vain yhtä? Ei mielipiteessäni (pakkoruotsi) mitään ihmeellistä ole, kun ottaa tarkasteluun Suomen ja Ruotsin monisatavuotisen yhteisen historian. Se (mielipiteeni) on vain yksi monista.

En. Ei.

[Mirri]

Hilppa, sanot, ettei tämä ole pakkoruotsikeskustelu. Kuitenkin sinä heitit pakkoruotsikeskustelun tähän ketjuun, vaikka varmaan hyvin tiedät miten arka ja tunnepitoinen aihe on kyseessä. Ja miten jyrkkiä näkemyseroja ja ponnekkaita äänenpainoja pakkoruotsikeskustelussa on viime vuosina ilmennyt.

[Hilppa]

Hilppa, sanot, ettei tämä ole pakkoruotsikeskustelu. Kuitenkin sinä heitit pakkoruotsikeskustelun tähän ketjuun, vaikka varmaan hyvin tiedät miten arka ja tunnepitoinen aihe on kyseessä. Ja miten jyrkkiä näkemyseroja ja ponnekkaita äänenpainoja pakkoruotsikeskustelussa on viime vuosina ilmennyt.

Lihavoinnit minun.

Ei minun osuuteni tähän keskusteluun ole ollut heittelyä eikä sen arempien ja tunnepitoisten asioiden esilleottoa kuin mitä aloitusviestissäkään tai sitä seuraavissa viesteissä ennen minua (tai ensimmäisen viestini jälkeenkään tulleissa viesteissä) on ollut. Olen graduni aikoinaan tehnyt, joten katson minulla olevan oikeutta ja näkemystä tuoda esiin omakin näkökulmani gradukeskusteluun. Minulla on myös kokemusta siitä gradunteon yhteydessä koetusta tunnekirjosta, olenhan sen läpikäynyt. Minä en lähettele viestejäni minään aggressiivisena heittelynä, vaan olen mielestäni laajentanut käydyn keskustelun näkökulmia. Minä löysin pakkoruotsiaiheesta mielestäni yhden liittymäkohdan käytyyn gradukeskusteluun, mutta siitä löydöksestäni sinä et syystä tai toisesta ole kiinnostunut tai et halua keskustella, vaan sinä olet kysymyksilläsi ja minulle kohdistamillasi väitteilläsi vääntänyt keskustelua pakkoruotsikeskustelun suuntaan.

[Mirri]

Jo nyt on aikoihin eletty. Minkään asian eteen ei enää pitäisi joutua ponnistelemaan. Kaikki, mikä koetaan turhana, halutaan jättää pois velvollisuuksista, jotta voidaan muka tehokkaammin käyttää aikaa tärkeämpiin asioihin. Mutta mitä ne tärkeämmät asiat ovat? Mielestäni ruotsinkielen asemasta opetuksessa käydyssä keskustelussa on paljolti sama henki.

(lihavointi minun)

Kysyit mitä ne tärkeämmät asiat ovat. Pakkoruotsin tilalle jokin toinen kieli voisi olla pakkoruotsia tärkeämpi opiskeltava asia. Voisi kasvaa kielitaitoisempaa porukkaakin, kun koululaiset saisivat ottaa B-kieleksi kielen, jota itse tietävät tarvitsevansa. Motivaatio ruotsin opiskeluun voi Turussa olla korkea, mutta mitähän Lappeenrannassa tai vaikka Inarissa opiskeltaisi B-kielenä, jos olisi vaihtoehtoja...

En oikein tiedä miten päivittelevästä viestistäsi ja siinä olevasta 'löydöksestä' voisi keskustella. Minä kun en näe mitään yhteistä pakkoruotsin vastustamisella ja sillä, että muka minkään asian eteen ei enää pitäisi joutua ponnistelemaan. Sen sijaan näen viestisi paitsi päivittelevänä ja kauhistelevana myös asenteellisena.
Asenteellisuutta näen ainakin siinä, että sinä kuvittelet pakkoruotsia vastustettavan sen vuoksi, että nykykoululaiset ja -opiskelijat haluaisivat päästä vähällä ponnistelulla ja vähillä velvollisuuksilla. Päinvastoin minusta voidaan pitää vastuuntuntoisuuden merkkinä sitä, että haluttaisiin opiskella B-kielenä kieltä, jolla oikeasti olisi tarvetta ja käyttöä, ja suomalaisista kielen osaajista huutava pula.

[Hilppa]

Jo nyt on aikoihin eletty. Minkään asian eteen ei enää pitäisi joutua ponnistelemaan. Kaikki, mikä koetaan turhana, halutaan jättää pois velvollisuuksista, jotta voidaan muka tehokkaammin käyttää aikaa tärkeämpiin asioihin. Mutta mitä ne tärkeämmät asiat ovat? Mielestäni ruotsinkielen asemasta opetuksessa käydyssä keskustelussa on paljolti sama henki.

(lihavointi minun)

Kysyit mitä ne tärkeämmät asiat ovat. Pakkoruotsin tilalle jokin toinen kieli voisi olla pakkoruotsia tärkeämpi opiskeltava asia. Voisi kasvaa kielitaitoisempaa porukkaakin, kun koululaiset saisivat ottaa B-kieleksi kielen, jota itse tietävät tarvitsevansa. Motivaatio ruotsin opiskeluun voi Turussa olla korkea, mutta mitähän Lappeenrannassa tai vaikka Inarissa opiskeltaisi B-kielenä, jos olisi vaihtoehtoja...

En oikein tiedä miten päivittelevästä viestistäsi ja siinä olevasta 'löydöksestä' voisi keskustella. Minä kun en näe mitään yhteistä pakkoruotsin vastustamisella ja sillä, että muka minkään asian eteen ei enää pitäisi joutua ponnistelemaan. Sen sijaan näen viestisi paitsi päivittelevänä ja kauhistelevana myös asenteellisena.
Asenteellisuutta näen ainakin siinä, että sinä kuvittelet pakkoruotsia vastustettavan sen vuoksi, että nykykoululaiset ja -opiskelijat haluaisivat päästä vähällä ponnistelulla ja vähillä velvollisuuksilla. Päinvastoin minusta voidaan pitää vastuuntuntoisuuden merkkinä sitä, että haluttaisiin opiskella B-kielenä kieltä, jolla oikeasti olisi tarvetta ja käyttöä, ja suomalaisista kielen osaajista huutava pula.

Hallerin analyysi aiheesta on erinomainen.

Valitettavasti nykyisin esiintyy tehokkuusajattelua, taloudellisten hyötyjen maksimointia ja vähällä pääsemisen pyrkimys. Olen kuullut perusteltavan, että "miksi sellaiseen ruotsiin pitää tuhlata aikaa, kun voisi käyttää aikansa muuhun tuottavampaan ja hyödyllisempään?". Valitettavasti usein on vielä niin, että joku hyödyllisemmäksi kuviteltu on moninkertaisesti aikaavievämpää ja vaikeampaa. Esimerkkeinä vaikkapa japaninkieli, ranska, venäjä jne. Sanoja usein vielä luonnontieteilijä, joka joutuu tarmonsa käyttämään omaan alaansa sekä englanninkielen hallinnan melko suvereeniin opetteluun, jolloin muiden kielten opetteluun ei kovin paljon liikene ylimääräistä aikaa. Koomista, että sellainen pakkoruotsivalittaja on usein juuri kuvaamani kaltainen lahjakkuus. Ihminen kun ei kaikkea voi osata eikä hallita. Itse arvosta sivistystä ja mielestäni suomalaiseen kulttuuriin ja sivistykseen on aina kuulunut myös ruotsinkielisyys.

[Mirri]

Parin vuoden takaisten tietojen mukaan eduskunnassa niukka enemmistö on pakkoruotsin vastustajia. Minkähänlaisia koomisia pakkoruotsivalittajia kansanedustajien enemmistö mahtaa olla.

[Psykopatologia]

Pakkoruotsi on siirtomaavallan peruja eikä minusta enää tarpeellinen.

Mielestäni koululaisten ja opiskelijoiden suhteen on vahva tendenssi
päästää heidät (perusteettomasti) liian helpolla. Mennään keskin-
kertaisuuksien ehdoilla.

14:08
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi

Ruotsin kielen asema meille fiksuille, jotka jo osaamme ruotsia,
on erilainen. Mutta ei järkeä siinä, että peruskoulussa heikkolahjaisetkin
joutuvat lukemaan ruotsia, jota he oppivat vain muutaman sanan.

[haller]

En oikein jaksa ny pitkästi kommentoida, ku oon ollu kolmessa kaupungissa tänään, mut käsittääkseni Ruotsi-Suomen aika oli vapaampaa kuin se aika, jonka olimme Venäjän vallan alla. Eihän sitä ny turhaan tääl puhuta Kreivin ajasta (siis Pietari Brahen).
Pertille päivitettyä tietoa:
-erityiskouluja käyvät oppilaat (mm. muutama mun kamu) oli vapautettu ruotsin opiskelusta. Myöskään maahanmuuttajille se ei ole pakollista (päätettäneen kuit. tapauskohtaisesti).
Peruskoulujärjestelmä on kökkö. Ittelläni ainakin on erittäin epätasainen lahjakkuusprofiili ja peruskoulun tasapäistävä meininki ei sopinu mulle. Ollaan ny kyl eksytty otsikon aiheesta (gradu) aika kauas... Sori omalta osaltani, mut toisaalta ohan monet opittavat asiat tai aineet sellaisia, että opiskelu on kumuloituvaa eli vanhan perustan päälle opitaan lisää asiasta.
t. haller