Poisti häirikköoppilaan Opettajaa uhkaa potkut

[Kahvi]

"Asian esittelijänä kokouksessa toimii opetustoimen johtaja Rauno Jarnila. Tapauksesta on myös meneillään poliisitutkinta. Valtakunnansyyttäjä tekee syyteharkinnan asiasta, kun poliisin tutkinta valmistuu."

Onko tämä hyvää suomenkieltä? Jokin tuossa lauseessa särähtää kielisilmäkorvaani; kysyn kun en tiedä.
Itse muotoilisin tuon lonkalta näin:

"Asian esittelijänä kokouksessa toimii opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.

Tapauksesta on myös meneillään poliisitutkinta, jonka valmistuttua valtakunnansyyttäjä tekee asiasta syyteharkinnan."
(eri asiat omiin kappaleisiin ja lauseen muokkaus töksähtävästä sujuvammaksi)

Nipotan tästä, koska Opetusviraston yhtenä koululaitoksen edustajana kyllä pitäisi tuottaa sujuvaa tekstiä.

[Kahvi]

"Koulun rehtori päätti 8.4.2013 erottaa opettajan, joka oli poistanut oppilaan koulun ruokalasta ylimitoitettuja voimakeinoja käyttäen."

Tämäkin pistää silmään. Jotekin epämääräistä kielenkäyttöä...
Tuosta lauseesta ei selviä (kuten pitäisi selvitä), että erottamisen syy oli nimenomaan ao voimakeinot. Lisäksi termi "ylimitoitetut voimakeinot" on sellainen, että sitä ei löydy yhteenvedosta - jossa erotuspäätöksen syy on vallan muu. Eikä se terminä myöskään ole kuin epämääräistä puhekieltä. Lisäksi se toteaa faktanomaisesti sellaisen asian, joka on vasta poliisitutkinnassa.

Ehkä eksaktimpi olisi näin:
"Koulun rehtori päätti 8.4.2013 erottaa opettajan, koska oli katsonut opettajan käyttäneen sellaisia voimakeinoja poistaessaan oppilasta koulun ruokalasta, jotka olivat perusopetuslain vastaisia."
Nyt se on ainakin sisällöllisesti oikein: "ylimitoitetut voimakeinot" oli reksin näkemys (ei siis vielä fakta), erottamisen syy on sama kuin yhteenvedossa ja syy-yhteys potkujen ja poistamisen välillä on selvä.

Pro et contra:
Toisaalta netissä uutiset pitäisi olla suhteellisen helppolukuisia. Kuitenkin koululaitosta edustavan tahon pitäisi myös suoltaa vähintään hyvää, ellei peräti erinomaista suomen kieltä - mihin tietysti kuuluu se, että asiat ilmoitetaan niinkuin ne ovat. Eksaktin kielenkäytön haittapuoli tietysti on se, että mitä eksaktimpaa teksti on, niin sen vaikealukuisempaa se yleensä on. Esim lakiteksti, jonka lähtökohtaisesti tulee olla täysin eksaktia, on aika haasteellista luettavaksi - missään tapauksessa lakitekstejä ei voi väittää helppolukuisiksi. Jos taas jonkin tahon tiedote tms pyrkii helppolukuisuuteen, niin siinä helposti kärsii sitten tekstin asiasisällön eksaktius.

Ei ole helppoa ei tehdä tiedotteita, jotka ovat helppolukuisia ja samalla eksakteja. Vaikka silmäkielikorvani bongaa hoono soomi toisinaan liiankin tehokkaasti, niin en kuitenkaan osaa itse tuottaa kuin korkeintaan välttävää tekstiä. Vähän niinkuin osaisi sanoa, että milloin ravintolan ruoka-annos on maistuvaa kaikin puolin, mutta itse ei osaisi kokata kuin ihmisruuaksi kelpaavia pöperöitä.

[Kahvi]

Helsingin kaupunki
Opetusvirasto
16.4.2013

Yhteenveto tapahtumista
Alppilan yläasteen koulun ruokalassa 25.3.2013
(referoitu rehtorin 8.4.2013 tekemän päätöksen pohjalta)

Mitä ruokalassa tapahtui

Tilanne ruokalassa alkoi toisesta välikohtauksesta. Oppilaiden ruokailun alettua opettaja
pyysi ruokapöydässä istuvaa oppilas B:tä ottamaan hupun pois päästä. Voimakkain
sanakääntein opettaja totesi heittävänsä oppilaan ulos ruokalasta, jos tämä ei ota huppua
pois. Oppilas B poistui ruokalasta. Samassa pöydässä istui oppilas A, joka jatkoi
ruokailuaan tämän jälkeen. Tilanne ruokalassa oli rauhallinen.
Ruokailtuaan oppilas A meni opettajan luo, ja pyysi tätä pyytämään anteeksi käytöstään
oppilas B:ltä. Tästä alkoi väittely oppilas A:n ja opettajan välillä. Opettaja tarttui oppilasta
kiinni rinnuksista ja kaulaliinasta. Opettaja yritti saada oppilaan poistumaan ruokalasta
repimällä häntä vaatteista ja työntämällä hänet selkä seinää vasten. Sanaharkka jatkui
vielä ruokalan oven edessä, jonka päätteeksi opettaja työnsi rinnuksista voimalla oppilas
A:n ulos ruokalasta portaikkoon. Opettaja ei jäänyt seuraamaan, miten oppilaalle kävi,
vaan poistui takaisin ruokalaan.
Opettaja ei pyytänyt tilanteeseen avuksi toista opettajaa. Yleinen tilanne ruokalassa oli
koko ajan rauhallinen.

Miten tilannetta selvitettiin koulussa

Oppilas A tuli rehtorin luokse suoraan tapahtuman jälkeen, jolloin rehtori rauhoitteli
oppilasta pitkään ja sen jälkeen haastatteli häntä tapahtuneesta. Myös huoltajiin oltiin
yhteydessä. Saadakseen kokonaiskuvan tapahtuneesta rehtori A kuuli samana päivänä
paikalla olleita opettajia sekä oppilaita. Rehtori oli yhteydessä kaupungin lakimiehiin ja
pyysi näiltä neuvoa siihen, miten tilanteessa toimitaan. Rehtori teki myös tutkintapyynnön
poliisille.
Rehtori A ilmoitti opettajalle palvelussuhteen päättämismenettelyn aloittamisesta
27.3.2013. Lain mukaan virkasuhde pitää purkaa 14 vuorokauden kuluessa prosessin
aloittamisesta. Opettajan kuulemistilaisuus pidettiin 4.4.2013. Kuulemisessa olivat läsnä
opettaja, rehtori B, aluepäällikkö, pääluottamusmies sekä apulaisrehtori kirjaamassa
kuulemisen. Saatujen selvitysten perusteella rehtori B teki 8.4.2013 päätöksen opettajan
virkasuhteen purkamisesta.

Perusteet rehtorin päätökselle opettajan virkasuhteen purkamisesta

Virkasuhteen purkamispäätöksen mukaan opettajan menettely hänen poistaessaan
oppilaan ruokalasta ei ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Saadun selvityksen
perusteella, tilanteen uhkaavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen, opettaja ei toiminutperusopetuslain mukaisesti. Opettaja vaaransi tilanteessa oppilas A:n turvallisuuden
käymällä oppilaaseen kiinni kahdesti, jossa toisella kertaa hän työnsi oppilaan kohti
portaikkoa aiheuttaen vakavan vaaran oppilaan terveydelle ja hänen psyykkiselle
turvallisuudelleen.
Koska opettaja työskentelee alaikäisten parissa, on työnantajan voitava luottaa siihen, että
hänen toimintansa täyttää lain vaatimukset. Tapauksen jälkeenkään opettaja ei nähnyt
toiminnassaan mitään moitittavaa.
Opettajakoulutuksen saaneena ja vuosien ajan lasten ja nuorten parissa työskennelleenä
opettajan olisi tullut ymmärtää, että käydessään tässä tilanteessa oppilaaseen kiinni hän
syyllistyy erittäin vakavaan virkavelvollisuuden rikkomiseen ja virkavelvollisuuksien
vastaiseen menettelyyn. Työnantajan ei voi tällöin edellyttää jatkavan opettajan
virkasuhdetta. Arvioituaan tapausta kokonaisuutena rehtori piti opettajan toimintaa
törkeänä.
Perusopetuslaki lähtee siitä, että kaikilla on turvallinen olo koulussa. Opettajan
mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain
niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet, ja
muiden oppilaiden oikeus työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä.
Tällaista tilannetta ei Alppilan yläasteen koulun ruokalassa saatujen selosteen pohjalta
ollut.

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/13792 ... 56e80ca97c (pdf, 2s)

Koska täällä preferoidaan tieteellistä otetta, eli myös mahdollisimman eksakteja lähteitä, niin tuossa tuo Opetusviraston tekemä yhteenveto kokonaisuudessaan.

[Riidankylväjä]

Perusteet ovat täyttä jaskaa. Tuossa syyllistytään suoranaiseen valehteluun.

Tätimafia halusi vain sovinistipersun pois koulusta. Ei sovi ihmetellä miksi koulujen työrauha on mitä on ja miksi ei saada mieopettajia, jota on kaipailtu.

[Kahvi]

Julkisuuteen tuodun videon perusteella voi todeta, että tuo yhteenveto tuntuu sisältävän asiavirheitä. Lisäksi potkut saaneen opettaja on kertonut tapahtumien kulun osin eri tavoin.

Tilanne ruokalassa oli rauhallinen
Opettajan kertoman mukaan tilanne ruokalassa oli "räjähdysherkkä", eli tilanne olisi voinut eskaloitua milloin tahansa. Näkemyksensä hän perustelee omilla kokemuksillaan aikaisemmista vastaavankaltaisista tilanteista.

Ruokailtuaan oppilas A meni opettajan luo, ja pyysi tätä pyytämään anteeksi käytöstään oppilas B:ltä.
Opettajan mukaan oppilas A ilmaisi tämän asiansa selvästi asiattomasti ja/tai provosoivasti - joskin tuo on sellainen subjektiivinen asia, että sen mainitsematta jättäminen voi olla perusteltuakin.

Tästä alkoi väittely oppilas A:n ja opettajan välillä.
Jätetään mainitsematta, että väittelyä ei olisi syntynyt, jos oppilas A olisi totellut opettajan suusanallista poistumiskehoitusta.

Opettaja tarttui oppilasta kiinni rinnuksista ja kaulaliinasta.
Opettajan kertomuksen mukaan hän kiistää toimineensa noin, vaan on tarttunut oppilasta hihasta kiinni.

Opettaja yritti saada oppilaan poistumaan ruokalasta repimällä häntä vaatteista ja työntämällä hänet selkä seinää vasten.
Opettajan kertomuksen mukaan tällaista ei ollut tapahtunut, vaan hän oli "taluttanut" oppilaan hihasta kiinni pitäen. Lisäksi on jätetty mainitsematta, että opettaja on voimakeinojen lisäksi koko ajan myös käskyttänyt oppilasta poistumaan (opettajan kertomus).

Sanaharkka jatkui vielä ruokalan oven edessä,
Videon mukaan sanaharkkaan syyllistyi vain oppilas - opettaja taas antoi selviä käskyjä poistua ruokalasta.

, jonka päätteeksi opettaja työnsi rinnuksista voimalla oppilas A:n ulos ruokalasta portaikkoon.
Jätetään mainitsematta, että opettaja siirtyi voimakeinojen käyttöön vasta, kun oppilas ei ollut useista kehoituksista huolimatta noudattanut opettajan antamaa poistumiskäskyä (videon mukaan).

Opettaja ei jäänyt seuraamaan, miten oppilaalle kävi, vaan poistui takaisin ruokalaan.
Mielestäni videolla opettaja kyllä seurasi riittävästi ja totesi, että mitään vahinkoa ei oppilalle päässyt käymään vilkaisu minusta riitti tuossa tilanteessa. Lisäksi minusta videolta näkyy, että oppilas jatkaa välittömästi ja omatoimisesti matkaansa portaikosta johonkin suuntaan, joten hänelle ei mitenkään ole voinut tulla mitenkään mitään vakavaa fyysistä vammaa (luunmurtumia, päähän kohdistunutta voimakasta iskua tms).

Opettaja ei pyytänyt tilanteeseen avuksi toista opettajaa.
Videolta näkyy, että tilanteessa oli mukana myös toinen opettaja.

Yleinen tilanne ruokalassa oli koko ajan rauhallinen.
Tässä on jäänyt mainitsematta/pohtimatta, että mikä oli opettajien toimien vaikutus siihen, että yleinen tilanne pysyi rauhallisena.

Opettaja vaaransi tilanteessa oppilas A:n turvallisuuden käymällä oppilaaseen kiinni kahdesti, jossa toisella kertaa hän työnsi oppilaan kohti portaikkoa aiheuttaen vakavan vaaran oppilaan terveydelle ja hänen psyykkiselle turvallisuudelleen.
Tuota väitettyä "vakavaa vaaraa" ei perustella, se vain todetaan mielestäni turhan faktanomaisesti.

tässä tilanteessa oppilaaseen kiinni hän syyllistyy erittäin vakavaan virkavelvollisuuden rikkomiseen ja virkavelvollisuuksien vastaiseen menettelyyn
Ensin argumenoidaan falskisti sitä, että opettajan olisi pitänyt taustansa takia tietää perusopetuslain ym hänelle suomat oikeudet ja niiden tilannekohtaiset rajoitukset - ja sen jälkeen edellen falskisti ja käytännössä perustelematta käytetään termiä "erittäin vakavaan"

[Kahvi]

Kun rehtori teki poliisille tutkintapyynnön, niin siinä on minusta muutama huomioonotettava pointti:

Ensinnäkin on ihan mahdollista, että moinen kuuluu reksien virkavelvollisuuksiin:
mikäli on syytä epäillä, että koulussa on opettaja syyllistynyt johonkin sellaiseen asiaan, jossa oppilaan turvallisuus ehkä on tarpeettomasti vaarantunut, tulee asia tutkituttaa myös poliisilla. Tämmöisestä voi olla jokin kirjallinen ohjekin tms.

Poliisitutkinta on kaikkien osapuolien oikeusturvaa lisäävä asia:
Kun poliisi tekee esitutkinnan, niin silloin asiat tulevat kirjattua kirjoihin&kansiin niinkuin ne todellisuudessa tapahtuivatkin. Näin ollen kumpikaan ei voi jälkeenpäin väittää perättömiä tms. Siinä missä opettaja ei voi jälkeenpäin väittää oppilaan potkineen häntä munille, ei voi myöskään oppilas väittää opettajan kuristaneen häntä - tai väittää voi, mutta asioiden oikea laita voidaan aina tarkistaa pollareiden papruista.

Näinollen myös reksin oikeusturva paranee: jos tutkintapyyntöä ei olisi tehty, ja jompikumpi/molemmat olisivat alkaneet esittämään perättömiä, niin sittenhän reksikin joutuu selittämään, että miksi ei tutkituttanut asiaa poliiseilla tms.

Samoiten opettajan potkujen laillisuuden arvioimiseen poliisitutkinta antaa tärkeää tietoa.

Ja koska tästä tapauksesta on tullut yhteiskunnallinen asia, niin kansan syvien rivien vaatimukset oikeudenmukaisuudesta yms voidaan pohjata enenmmän faktatiedolle kuin nettijuoruille - tai ainakin siihen on, kiitos poliisitutkinnan, mahdollisuus.

[Kahvi]

Perusteet ovat täyttä jaskaa. Tuossa syyllistytään suoranaiseen valehteluun.

Nooh, miten sen nyt ottaa.... hyppään hetkeksi amatöörijuristin housuihini:

Esim kohta "Opettaja ei pyytänyt tilanteeseen avuksi toista opettajaa." ei välttämättä ole valehtelua, jos se toinen opettaja on tullut tilanteeseen pyytämättä. Ja jos jätetään mainitsematta toisen opettajan läsnäolo, niin ei sekään ole valehtelua (kun ei sano mitään, niin ei syyllisty valehteluunkaan).

Niin ja lisäksi voidaan aina vedota siihen, että reksi oli tehnyt tilannne kokonaisuudessaan huomioon ottaen riittävän selvitystyön, ja oli saamiensa tietojen perusteella päätynyt yhteenvedossa mainittuun tapahtumakuvaukseen. Että vasta jälkeenpäin hän(kin) sai tietoonsa asiaan olellisesti liittyvää uutta tietoa, jonka valossa tapahtumien kulku olikin toisenlainen.

Tässä tapauksessa siis se, mikä kansankielellä on päivänselvää "valehtelua", onkin poliitikkojen ja juristien kielellä "parhaan ymmärryksensä mukaan"

[Kahvi]

(minua muuten häiritsee uutisoinnin epämääräinen termistö: nykyään on yläkouluja (ei ylä-asteita) ja poliisitutkinnalla tarkoitettaneen esitutkintaa)

Joudun taas korjaamaan itse itseäni lihavoimassani asiassa. Tutkailin asiaa ja törmäsin Wikipedian artikkeliin:

Peruskoulu jakautuu kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen koululainsäädännössä. Epävirallisesti jakoa peruskoulun luokkiin 1-6 ja 7-9 kutsutaan ala- ja yläkouluiksi, mutta missään peruskoulua koskevissa koululaeissa (esim. perusopetuslaissa ja -asetuksessa 628/1998, 852/1998) eivät nämä termit sanoina esiinny. Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) peruskoulusta. Alakoulu ja yläkoulu -nimet on otettu usein käyttöön ns. yhtenäiskouluissa Ks. Suomen yhtenäiskouluverkosto ry , jolloin tarkoitetaan perusopetuslaissa mainittuja ala-asteen ja yläasteen luokkia. Yhtenäiskoulussa luokat 1-9 opiskelevat samassa yksikössä ja kouluilla on yhteinen johto.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskoulu

Ja näinhän se kerpele vieköön onkin perusopetuslaissa, josta ainoastaan tässä siirtymä-paragraafissa mainitaan termit ala-/yläaste, joilla siis viitataan wanhoihin lakeihin:

Kumottavien säännösten nojalla annettujen määräysten ja päätösten soveltaminen
(--)
Tässä pykälässä tarkoitettuihin päätöksiin sisältyviä määräyksiä ala-asteesta sovelletaan 1–6 luokalla annettavaan opetukseen ja määräyksiä yläasteesta sovelletaan 7–9 luokalla annettavaan opetukseen.
(--)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Nykylainsäädännöstä ei tosiaan löydy nykyistä opetusjärjestelmää kuvaavia termejä kuin ala-/yläaste tai ala-/yläkoulu. Katsokaa vaikka itse:

Perusopetuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Perusopetusasetus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852

[Kahvi]

Tässä tapauksessa siis se, mikä kansankielellä on päivänselvää "valehtelua", onkin poliitikkojen ja juristien kielellä "parhaan ymmärryksensä mukaan"

Korjaan:
tuo on juristien käyttämää retoriikkaa. Poliitikot taas käyttäisivät tämmöistä retoriikkaa: "Puhun niin totta kuin voin".

[Riidankylväjä]

Opettaja vaaransi tilanteessa oppilas A:n turvallisuuden
käymällä oppilaaseen kiinni kahdesti, jossa toisella kertaa hän työnsi oppilaan kohti
portaikkoa aiheuttaen vakavan vaaran oppilaan terveydelle ja hänen psyykkiselle
turvallisuudelleen.

1. Oppilaan turvallisuus ei vaarantunut, vaan opettaja siirsi hänet turvallisesti ulos.
2. Mitä tuo höpötys "portaikosta" mahtaa olla? Videolta näkyy, että oven ulkopuolella muutaman metrin päässä on muutama askelma ylöspäin. Oppilas ei joutunut lähellekään portaita.
3. Mitähän tuo "psyykkisen turvallisuuden" vaarantaminen mahtaa tarkoittaa. Oppilaan psyykelle on pelkästään hyväksi, että hänet palautetaan maan pinnalle.

Toinen juttu on, että mikä vaikutus pojan psyykeen mahtaa olla jupakasta noussut hirveä haloo ja opettajan aiheettomat potkut? Paukutteleeko poika henkseleitään, että järjesti **ttumaiselle opettajalle potkut? Tekee tietysti hyvää pojan narsismille. Poika kokee olleensa oikeassa.

[Mirri]

Tätimafia halusi vain sovinistipersun pois koulusta. Ei sovi ihmetellä miksi koulujen työrauha on mitä on ja miksi ei saada mieopettajia, jota on kaipailtu.

Jos noin on käynyt, on kyseessä hyvävelikerhon naisellinen versio. Sellaisen toiminta tietysti on yhtä ikävää ja valitettavaa kuin hyvävelikerhojenkin toiminta. Ei sen enempää tai pahempaa. Hyväsiskokerhojen toiminta vain sijoittuu erilaisiin puitteisiin kuin miehiset vastineensa, koska naiset toimivat erilaisilla aloilla kuin miehet.

Ehkä rehtori toimi kuten toimi, koska hän kuului hyväsiskokerhoon, ei sen vuoksi, että on nainen. Kuten tiedetään, tapausta tutkinut (nais)poliisi olisi ilmeisesti rehtorin asemassa toiminut toisin. Kenties voidaan todeta, ettei tämä asia ole yhtään sen enempää miesten ja naisten vastakkain olemista kuin mitä hyvävelikerhotkaan ovat; niissäkin toimitaan toinen toistaan tukien - miesten kesken. Jos hyvävelikerhoissa ei ole tarkoitus toimia naisia vastaan, niin ei hyväsiskokerhoissakaan ole; annetaan vain oman kerhon jäsenille taustatukea suorastaan keinoja kaihtamatta.

[Mirri]

Hyvin johdetussa koulussa tuollaista välikohtausta ei olisi syntynyt, vaan poika olisi totellut kiltisti.

Jos väitteesi pitäisi paikkansa, kaikki Suomen yläasteet olisivat nykyisin huonosti johdettuja. Onneksi väittesi ei pidä paikkaansa; yläasteilla sattuu kaikenlaisia välikohtauksia, eivätkä murrosikäiset nykyisin tottele kiltisti (päinvastoin jotkut eivät kunnioita opettajia ja koulun muita aikuisia pätkääkään), mutta ei se asia kerro mitään koulun johtamisesta.
Nykyisin kouluissa tarvitaan kameravalvontaa, muttei sekään tarkoita sitä, että koulu olisi huonosti johdettu - oppilaat ovat muuttuneet.

Toivottavasti et sentään viime vuosien vakavimpia kouluissa sattuneita 'välikohtauksia' selitä huonolla johtamisella.

[Psykopatologia]

11:15
Graavius-asteet opettajan eliminoimisessa menevät kai näin:

1) virkasuhteen (yms.) purkaminen
2) erottaminen
3) varoitus
4) huomautus

Viljanen, Halosen tyttöjä, on halunnut tapauksen nimen omaan oikeuteen,
jolloin perhetaustat ym. ruoditaan pohjamutia myöten.

Koulun sisäisenä homma olisi mennyt siististi.

[Mirri]

Kun rehtori teki poliisille tutkintapyynnön, niin siinä on minusta muutama huomioonotettava pointti:

Ensinnäkin on ihan mahdollista, että moinen kuuluu reksien virkavelvollisuuksiin:
mikäli on syytä epäillä, että koulussa on opettaja syyllistynyt johonkin sellaiseen asiaan, jossa oppilaan turvallisuus ehkä on tarpeettomasti vaarantunut, tulee asia tutkituttaa myös poliisilla. Tämmöisestä voi olla jokin kirjallinen ohjekin tms.

Poliisitutkinta on kaikkien osapuolien oikeusturvaa lisäävä asia:
Kun poliisi tekee esitutkinnan, niin silloin asiat tulevat kirjattua kirjoihin&kansiin niinkuin ne todellisuudessa tapahtuivatkin. Näin ollen kumpikaan ei voi jälkeenpäin väittää perättömiä tms. Siinä missä opettaja ei voi jälkeenpäin väittää oppilaan potkineen häntä munille, ei voi myöskään oppilas väittää opettajan kuristaneen häntä - tai väittää voi, mutta asioiden oikea laita voidaan aina tarkistaa pollareiden papruista.

Näinollen myös reksin oikeusturva paranee: jos tutkintapyyntöä ei olisi tehty, ja jompikumpi/molemmat olisivat alkaneet esittämään perättömiä, niin sittenhän reksikin joutuu selittämään, että miksi ei tutkituttanut asiaa poliiseilla tms.

Samoiten opettajan potkujen laillisuuden arvioimiseen poliisitutkinta antaa tärkeää tietoa.

Ja koska tästä tapauksesta on tullut yhteiskunnallinen asia, niin kansan syvien rivien vaatimukset oikeudenmukaisuudesta yms voidaan pohjata enenmmän faktatiedolle kuin nettijuoruille - tai ainakin siihen on, kiitos poliisitutkinnan, mahdollisuus.

Siinäpä se. Voi olla, että videolla nähty oli sillä tavoin rimaa hipova tapaus, ettei rehtorilla ollut käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin tehdä poliisille tutkinapyyntö.

Nykyisin on myös neuvottu kouluja pyytämään pikaisesti poliisilta virka-apua erilaisissa häiriköintitilanteissa sun muissa välikohtauksissa, ja käsittääkseni siihen on saman syy: ettei kenenkään oikeusturva vaarantuisi. Joskus on parempi, että poliisi palauttaa järjestyksen kuin että opettajat yrittävät sitä omin neuvoin ja keinoin.

On naureskeltu sille, että koulut niin herkästi hälyttävät poliisin paikalle rauhoittelemaan välikohtauksia ja ratkomaan oppilaisiin liittyviä ristiriittoja. Mutta opettajien voi käydä huonosti, jos yrittävät omin konstein ja jälkikäteen joutuvatkin vastuuseen tekemisistään, kun ovat ylittäneet lain suomat valtuutensa yrittäessään saada häiriköivää oppilasta kuriin...

[Riidankylväjä]

Poliisi toivoo, ettei tällaisia juttuja tuotaisi heille, kun heillä olisi ihan oikeitakin töitä tehtävänä.

[Mirri]

Poliisi toivoo, ettei tällaisia juttuja tuotaisi heille, kun heillä olisi ihan oikeitakin töitä tehtävänä.

Niin. Mutta joku kuitenkin tuo ja useimmiten vanhemmat. Jutut myös usein etenevät syyttäjälle. Silti, vaikka syyttäjä usein toteaakin, ettei opettaja ole toiminut virheellisesti.

Laki on ongelmallinen; se on liian tiukka suojellessaan koululaisia ja näiden oikeusturvaa 'opettajia vastaan'. Siksi jutut on ikään kuin pakko kierrättää poliisilla ja syyttäjällä - opettajien ja muiden kouluviranomaisten oikeusturvan vuoksi.
Tässäkin tapauksessa kyse voi olla siitä, ettei kukaan ole halunnut joutua lain edessä vastuuseen oppilaan huoltajan alkaessa nostaa oikeusjuttuja; opettaja on uhrattu, jotta muut kouluviranomaiset eivät joutuisi 'napit vastakkain' huoltajan kanssa. Opettaja on uhrattu huoltajan rauhoittamiseksi...

Jos noin on käynyt, asialla ei ole mitään tekemistä sukupuolten kanssa. Myös miehet kouluviranomaisina olisivat saattaneet uhrata opettajan (tämän sukupuolesta riippumatta) rauhoittaakseen koululaisen pillastuneen ja oikeudenkäynneillä uhkaavan isän yhtä hyvin kuin äidin.

[Riidankylväjä]

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmettelee, mikä on ollut Helsingin opetusviraston virkamiesten motiivi tiedottaa yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa.

- Opetusvirasto ei puhu yleisesti koulurauhasta, vaan Antti Korhosesta. Tämä herättää ihmetystä eri ihmisten välisistä mahdollisista kytköksistä, Luukkainen puntaroi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041 ... 5_uu.shtml

Mielenkiintoinen kysymys. Opetusvirasto esittelee yksityishenkilöä koskevia mielipiteitään julkisuuteen asian käsittelyn ollessa vielä kesken.

[Psykopatologia]

130415 - Koulukiusaus on pahaa kouluruokalassa
http://www.nra.fi/arkisto/130415-koulukiusaus.html

Mitä tarkoittaa oppivelvollisuus?

Yhteiskunnan rappiotilan aiheutuminen jo koulusta alkaen on ryöpsähtänyt otsikoihin erityisopettaja Antti Korhosen
Alppilan yläasteelta saamien potkujen ansiosta. Käytännössä kaikki ihmiset käyvät koulun ja saavat evääkseen pilalle
menneen hapatuksen tulevaa yhteiskunnassa elämistään varten. Nyt keskustellaan siitä, toimiko opettaja oikein.
Asian koko käsittely keskittyy siihen, että hierotaan kevyesti jäävuoren huippua, joka todellisuudessa onkin suuri
vuori lämmintä "sitä itseään". Syyllistä etsitään asian yhteydestä, mutta ei uskalleta tarttua todelliseen ongelmaan.
Kaikki tietävät, mistä on kyse ja sen osoittaa "Pelastakaa opettaja Antti Korhonen" -nettiadressikin. Monikulttuur-
isuuden lisäämä mauste koulupahoinvointiin pahentaa entuudestaan eriarvoistumista. Poliitikkojen kannanotot
voimakkaan kansalaiskuohahduksen jälkeen ovat äärimmäisen varovaisia, koska asian pitäisi johtaa hyvin mittavaan
kouluolojen lainsäädännöllisiin uudistuksiin.
(- -)

A. Jokinen
NRA ry:n pääsihteeri
kasvatustieteitten lisensiaatti

[Helmenkalastaja]

(Todistajana toimiva henkilö syyllistyy rikokseen (voi saada syytteen), jos hän salaa/jättää kertomatta jonkin tiedossaan olevan jutun käsittelyyn liittyvän asian.
Ainoa, minkä hän voi salata, on seikka, jonka ilmi tuominen voisi saada aikaan syytteen nostamisen häntä itseään vastaan, mutta tällaisen salattavan seikankin olemassaolo
pitää ilmoittaa ja perustella kertomattomuus. Eli kyllä kertomatta jättäminenkin luokitellaan valehteluksi!
Englannin kielessä on tätä varten erinomainen termi 'lying by omission'. Suomen laissa puhutaan salaamisesta.)

[Kahvi]

(Todistajana toimiva henkilö syyllistyy rikokseen (voi saada syytteen), jos hän salaa/jättää kertomatta jonkin tiedossaan olevan jutun käsittelyyn liittyvän asian.
Ainoa, minkä hän voi salata, on seikka, jonka ilmi tuominen voisi saada aikaan syytteen nostamisen häntä itseään vastaan, mutta tällaisen salattavan seikankin olemassaolo
pitää ilmoittaa ja perustella kertomattomuus. Eli kyllä kertomatta jättäminenkin luokitellaan valehteluksi!
Englannin kielessä on tätä varten erinomainen termi 'lying by omission'. Suomen laissa puhutaan salaamisesta.)

Hyvä tarkennus. Salaamisenkin suhteen paljon riippuu siitä, että missä asemassa salailija on: onko syytetty, todistaja, asianomainen jne...