Lisääntyneen valinnaisuuden takia jakauman käyttö ei toimi oikeudenmukaisesti niissä aineissa, joita kirjoittaa hyvin valikoitunut oppilasaines.
Psykopatologia kirjoitti:Gaussin käyrä ei tosiaan taida sopia silloin, kun otanta on liian pieni
- niinkuin näiden ns "vaikeiden aineiden" kohdalla nykyään lienee.
Otoksen koko sinänsä on kyllä riittävä. Ongelma tulee siitä, että "vaativien"
aineiden kirjoittajissa ei ole tyhmiä ollenkaan kuten muissa aineissa; ts.
1) vaativien aineiden huonotkin kirjoittajat saattavat olla (abosuuttisesti)
etevämpiä kuin "helppojen" aineiden hyvät kirjoittajat. Silti edellisetkin (1)
ovat joutuneet Gaussin kiroukseen ko. vaativien aineiden sisällä.
Siis (suhteellinen) lahjakkuus ei manifestoidu (arvosanoissa) niin helposti
sellaisessa joukossa, joka k a u t t a a l t a a n meko lahjakas.
Heitän vielä helmiä sijoille:
Esimerkiksi suomalaisten keskipituus on suurempi kuin espanjalaisten.
Liitoitellen: Jos mies on täällä lyhyt (170), hän on Espanjassa - lilliputtien
maassa - jättiläinen. Sama koskee ym. yo-kirjoitusten arvosteluasteikkoa,
joka ei ole ollut pielessä siksi, että ko. harvinaisemmat aineet olisivat
vaikeampia vaan siksi, että niiden kirjoittajat ovat keskimäärin lahjakkaampia
("suomalaisia") kuin yleisempien aineiden kirjoittajat ("espanjalaisia").

+Trisse kirjoitti:Tottakai. Mutta minusta tuo voi johtaa myös tulosten arvostamisen heikkenemiseen. Mitä sitten jos entinen C saa M:n pitkässä matikassa. Kaikki tietävät nykyään että pitkä matematiikka on kultaa - sittenhän se muuttuu vaan aineeksi aineiden joukossa. Tietenkin yliopiston alkupisteissä ei huomioida aina sitä mistä aineesta joku tulos on että sikäli ymmärtää muutoksen.
Mirri kirjoitti:On akateemisia aloja, joita pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta, jos on onnistunut saamaan esim. pitkässä matematiikassa tai pitkässä fysiikassa tarpeeksi hyvän arvosanan. Siinä yksi syy, miksi joidenkin vaikeiden aineiden hyvät arvosanat on ollut kova juttu. Niiden avulla on kävelty suoraan korkeakouluun.
Katoaakohan tuo mahdollisuus, jos hyviä arvosanoja alkaa tulla entistä enemmän; silloin kai on pakko ruveta karsimaan pääsykokeiden avulla. Pitkän matikan eximialla tai laudaturilla ei enää päästäkään jatko-opiskeluun ihan noin vain...
1. Mitä tarkoittaa paperivalinta/todistusvalinta?
Paperivalinnassa voivat tulla hyväksytyksi ne hakijat, joilla on ylioppilastutkintotodistuksen arvosanana vähintään M pitkästä matematiikasta tai vähintään C kemiasta tai fysiikasta. Kynnysehto saattaa olla hakukohdekohtaisesti myös korkeampi. Heidät asetetaan ylioppilastutkinnosta saatavien alkupisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen hakukohteittain. Kynnysehdon ylittäminen ei siis suoraan takaa opiskelupaikkaa, vaan se on ehto valintaan osallistumiselle.
Kaikki ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa viimeistään keväällä 2013 ja ovat suorittaneet pitkän matematiikan ylioppilaskokeen, ovat mukana DI-kohteiden todistusvalinnassa 2013.
Jos kynnysvaatimuksena käytetään kemiaa tai fysiikkaa, tulee pitkä matematiikka olla silti kirjoitettuna hyväksytysti. Kynnysvaatimus (pitkä matematiikka, kemia tai fysiikka) vaihtelee hakukohteen mukaan.
Paperivalinta koskee vain diplomi-insinöörihakukohteita. Arkkitehtuurin koulutusohjelmaan ei ole todistusvalintaa.
Paperivalinnassa voi tulla valituksi vain ensimmäiseen hakutoiveeseen. Jos hakija valitaan todistusten perusteella, hän ei voi enää osallistua valintakokeisiin. Jos taas ei tule valituksi paperivalinnassa, tulee hakijan osallistua valintakokeisiin erikseen kutsumatta.

Psykopatologia kirjoitti:Samoin jos täällä kaikki olisivat idiootteja,
olisi vaikea havaita, kuka täällä on the idiot.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa