Vaikeiden yo-kokeiden arvostelu helpottuu

[Psykopatologia]

UUTISET >> KOTIMAA http://www.hs.fi/kotimaa/Vaikeiden+yo-k ... 9664179648

Vaikeiden yo-kokeiden arvostelu helpottuu
21.9.2013 2:00 | 0 |

Ylioppilastutkinnon arvostelua aletaan muuttaa keväästä 2014 lähtien vaikeana pidetyissä aineissa niin,
että entistä suurempi osa kokelaista voisi niissä onnistua.

Ylioppilastutkintolautakunta päätti perjantaina uudesta matemaattisesta laskentamallista, jonka avulla
on määrä parantaa koearvosanojen vertailukelpoisuutta. Mallia aletaan soveltaa pienin askelin 2014.

Pääsihteeri Kaisa Vähähyypän mukaan varmaa listaa aineista ei vielä ole. Esimerkiksi pitkä matematiikka,
fysiikka, kemia, ranska ja saksa ovat kokeita, joiden kirjoittajajoukko on varsin valikoitunut.

[Psykopatologia]

UUTISET >> KOTIMAA http://www.hs.fi/kotimaa/Vaikeiden+yo-k ... 9645764343

Mallin myötä laudaturien määrä voi nousta
"Vaikeiden" yo-kokeiden arvostelu höllentyy
20.9.2013 17:18 7 Marjukka Liiten

[Tähän saakka ylioppilastutkinnon arvosanat on eri kokeissa annettu kutakuinkin normaalijakauman eli niin sanotun Gaussin käyrän mukaisesti aineittain ja kirjoituskerroittain.]

Ylioppilastutkinnon arvostelua aletaan muuttaa keväästä 2014 lähtien vaikeana pidetyissä aineissa niin, että entistä suurempi osa kokelaista voisi niissä onnistua.

Pääsihteeri Kaisa Vähähyypän mukaan varmaa listaa valittavista aineista ei vielä ole. Esimerkiksi pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, ranska ja saksa ovat kokeita, joiden kirjoittajajoukko on varsin valikoitunut ja joista siksi on hankala saada hyviä arvosanoja.

Ylioppilastutkintolautakunta päätti perjantaina uudesta matemaattisesta laskentamallista, jonka avulla on määrä parantaa koearvosanojen vertailukelpoisuutta.

Vähähyypän mukaan mallia testataan yhä ja sitä aletaan soveltaa pienin askelin 2014.

Mallin myötä laudaturien määrä saattaa nousta vaikeina pidetyissä aineissa. "Hylättyjen määrä ei tule lisääntymään", Vähähyyppä lohduttaa.

Tähän saakka ylioppilastutkinnon arvosanat on eri kokeissa annettu kutakuinkin normaalijakauman eli niin sanotun Gaussin käyrän mukaisesti aineittain ja kirjoituskerroittain.

Esimerkiksi parhaan arvosanan eli laudaturin saa viisi prosenttia, samoin hylätyn eli improbaturin.

Lautakunnan mukaan menetelmä ei toimi enää juuri muissa aineissa kuin äidinkielessä ja englannissa, jotka kaikki tai lähes kaikki kokelaat kirjoittavat.

Lisääntyneen valinnaisuuden takia jakauman käyttö ei toimi oikeudenmukaisesti niissä aineissa, joita kirjoittaa hyvin valikoitunut oppilasaines.

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtajana tämän vuoden alussa aloittanut Patrik Scheinin on jo pitkään pitänyt epäkohtana sitä, että suhteellinen arvostelu karkottaa liikaa vaikeitten aineitten kirjoittajia ja houkuttaa taktikointiin.

Hallitusohjelmaankin kirjattiin, että koearvosanojen vertailukelpoisuutta kohennetaan yli koerajojen ja kirjoituskertojen, jotta ylioppilastutkintoa voitaisiin hyödyntää opiskelijavalinnoissa entistä paremmin.

Keväällä lautakunta päätti, että korjaus toteutetaan asteittain vuoteen 2016 mennessä.

Lautakunnan perjantaina valitsemassa mallissa arvosanat jaetaan yhä normaalijakauman mukaisesti, mutta ei aineittain, vaan kokonaisen vuoden kirjoittajien kesken.

Standardoitujen yhteispisteiden keskiarvosta saadaan vertailukelpoinen indikaattori kunkin aineen ja kirjoituskerran kirjoittajalle.

Yo-kokeissa vuorossa ruotsi – katso koetehtävät 15:34

[Psykopatologia]

Tämkin vääryys korjattiin vasta yli kahdenkymmenen vuoden päästä.

[Kahvi]

Lisääntyneen valinnaisuuden takia jakauman käyttö ei toimi oikeudenmukaisesti niissä aineissa, joita kirjoittaa hyvin valikoitunut oppilasaines.

Gaussin käyrä ei tosiaan taida sopia silloin, kun otanta on liian pieni - niinkuin näiden ns "vaikeiden aineiden" kohdalla nykyään lienee.

Toivottavasti kuitenkin muutos pohjautuu tuohon jakauman sopimattomuuteen eikä siihen, että pyritään välttämään pahan mielen aiheuttamista niille, jotka eivät pärjää noissa "vaikeissa aineissa".

[Psykopatologia]

Gaussin käyrä ei tosiaan taida sopia silloin, kun otanta on liian pieni
- niinkuin näiden ns "vaikeiden aineiden" kohdalla nykyään lienee.

Otoksen koko sinänsä on kyllä riittävä. Ongelma tulee siitä, että "vaativien"
aineiden kirjoittajissa ei ole tyhmiä ollenkaan kuten muissa aineissa; ts.
1) vaativien aineiden huonotkin kirjoittajat saattavat olla (abosuuttisesti)
etevämpiä kuin "helppojen" aineiden hyvät kirjoittajat. Silti edellisetkin (1)
ovat joutuneet Gaussin kiroukseen ko. vaativien aineiden sisällä.

Siis (suhteellinen) lahjakkuus ei manifestoidu (arvosanoissa) niin helposti
sellaisessa joukossa, joka k a u t t a a l t a a n meko lahjakas.

Heitän vielä helmiä sijoille:
Esimerkiksi suomalaisten keskipituus on suurempi kuin espanjalaisten.
Liitoitellen: Jos mies on täällä lyhyt (170), hän on Espanjassa - lilliputtien
maassa - jättiläinen. Sama koskee ym. yo-kirjoitusten arvosteluasteikkoa,
joka ei ole ollut pielessä siksi, että ko. harvinaisemmat aineet olisivat
vaikeampia vaan siksi, että niiden kirjoittajat ovat keskimäärin lahjakkaampia
("suomalaisia") kuin yleisempien aineiden kirjoittajat ("espanjalaisia").

[Obelix2]

Pertti, kuinka pitkä olet?

[Psykopatologia]

Samoin jos täällä kaikki olisivat idiootteja,
olisi vaikea havaita, kuka täällä on the idiot.

[Kahvi]

Gaussin käyrä ei tosiaan taida sopia silloin, kun otanta on liian pieni
- niinkuin näiden ns "vaikeiden aineiden" kohdalla nykyään lienee.

Otoksen koko sinänsä on kyllä riittävä. Ongelma tulee siitä, että "vaativien"
aineiden kirjoittajissa ei ole tyhmiä ollenkaan kuten muissa aineissa; ts.
1) vaativien aineiden huonotkin kirjoittajat saattavat olla (abosuuttisesti)
etevämpiä kuin "helppojen" aineiden hyvät kirjoittajat. Silti edellisetkin (1)
ovat joutuneet Gaussin kiroukseen ko. vaativien aineiden sisällä.

Siis (suhteellinen) lahjakkuus ei manifestoidu (arvosanoissa) niin helposti
sellaisessa joukossa, joka k a u t t a a l t a a n meko lahjakas.

Heitän vielä helmiä sijoille:
Esimerkiksi suomalaisten keskipituus on suurempi kuin espanjalaisten.
Liitoitellen: Jos mies on täällä lyhyt (170), hän on Espanjassa - lilliputtien
maassa - jättiläinen. Sama koskee ym. yo-kirjoitusten arvosteluasteikkoa,
joka ei ole ollut pielessä siksi, että ko. harvinaisemmat aineet olisivat
vaikeampia vaan siksi, että niiden kirjoittajat ovat keskimäärin lahjakkaampia
("suomalaisia") kuin yleisempien aineiden kirjoittajat ("espanjalaisia").

Siis "vaikeiden aineiden" kirjoittajat sijoittuvat Gaussin käyrällä oikeaan puoliskoon ja tapahtuu "oikeusmurha" jos/kun oletetaan heidän sijouttuvan tasaisesti käyrälle - saavat huonompia arvosanoja kuin mitä heidän pitäisi saada.

[Psykopatologia]

Joo.

[Psykopatologia]

Ei.

Vielä aiempaan:
Gauss-tyypisen käyrän sovellutuksissa otoksen tulisi olla umpimähkäistä tyyppiä.
Esimerkiksi suomalaisten tuumiinrakennetta ei tule tutkia ottamalla näyte vain lihavista.

[Psykopatologia]

Matti ja Maija - yhtä hyviä matikassa.
Matti kirjoittaa vuonna 2013 cum lauden ja Maija vuonna 2016 magnan.

"Vaikean" tai "kovan" aineen maine häipyy; saatu arvosana pysyy.

Trissen logiikan mukaan approbatur olisi matikassa ja muissa vastaavissa "paras" arvosana.
Kreikasta ja latinasta b ja pisteenä i:n päällä matikasta a.
Selitä siinä sitten muille, että kyseessä on vaikeat aineet.

[Mirri]

On akateemisia aloja, joita pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta, jos on onnistunut saamaan esim. pitkässä matematiikassa tai pitkässä fysiikassa tarpeeksi hyvän arvosanan. Siinä yksi syy, miksi joidenkin vaikeiden aineiden hyvät arvosanat on ollut kova juttu. Niiden avulla on kävelty suoraan korkeakouluun.

Katoaakohan tuo mahdollisuus, jos hyviä arvosanoja alkaa tulla entistä enemmän; silloin kai on pakko ruveta karsimaan pääsykokeiden avulla. Pitkän matikan eximialla tai laudaturilla ei enää päästäkään jatko-opiskeluun ihan noin vain...

[Psykopatologia]

Tottakai. Mutta minusta tuo voi johtaa myös tulosten arvostamisen heikkenemiseen. Mitä sitten jos entinen C saa M:n pitkässä matikassa. Kaikki tietävät nykyään että pitkä matematiikka on kultaa - sittenhän se muuttuu vaan aineeksi aineiden joukossa. Tietenkin yliopiston alkupisteissä ei huomioida aina sitä mistä aineesta joku tulos on että sikäli ymmärtää muutoksen.

Selityksesi ei tule päätelmiäsi.

[Psykopatologia]

On akateemisia aloja, joita pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta, jos on onnistunut saamaan esim. pitkässä matematiikassa tai pitkässä fysiikassa tarpeeksi hyvän arvosanan. Siinä yksi syy, miksi joidenkin vaikeiden aineiden hyvät arvosanat on ollut kova juttu. Niiden avulla on kävelty suoraan korkeakouluun.

Katoaakohan tuo mahdollisuus, jos hyviä arvosanoja alkaa tulla entistä enemmän; silloin kai on pakko ruveta karsimaan pääsykokeiden avulla. Pitkän matikan eximialla tai laudaturilla ei enää päästäkään jatko-opiskeluun ihan noin vain...

Tarkoittaa yliopistoa tai yliopistoa vastaavaa korkeakoulua.

[Psykopatologia]

Mihin pääsisi sisään (miltei pelkällä) matikan eximialla (tms.)?

[Mirri]

Tässä kerrotaan Aalto-yliopiston (ent. Helsingin teknillinen korkeakoulu) todistusvalinnasta:
http://www.aalto.fi/fi/studies/admissio ... _to_apply/

Jotta pääseminen yo-todistuksen pisteillä ja ilman pääsykoetta onnistuisi, hakukohteesta riippuen pitkän matematiikan (ja fysiikan) pitää olla vähintään eximia. Pääsy opiskelemaan teknillistä matematiikkaa ja fysiikkaa todistusvalinnan kautta edellyttää sekä pitkästä matematiikasta että fysiikasta laudaturia.

19.01. Lisäys. Tampereen Teknillinen yliopisto tyytyy todistusvalinnassa jopa matalampiin pitkän matematiikan ja fysiikan arvosanoissa:

1. Mitä tarkoittaa paperivalinta/todistusvalinta?

Paperivalinnassa voivat tulla hyväksytyksi ne hakijat, joilla on ylioppilastutkintotodistuksen arvosanana vähintään M pitkästä matematiikasta tai vähintään C kemiasta tai fysiikasta. Kynnysehto saattaa olla hakukohdekohtaisesti myös korkeampi. Heidät asetetaan ylioppilastutkinnosta saatavien alkupisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen hakukohteittain. Kynnysehdon ylittäminen ei siis suoraan takaa opiskelupaikkaa, vaan se on ehto valintaan osallistumiselle.
Kaikki ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa viimeistään keväällä 2013 ja ovat suorittaneet pitkän matematiikan ylioppilaskokeen, ovat mukana DI-kohteiden todistusvalinnassa 2013.

Jos kynnysvaatimuksena käytetään kemiaa tai fysiikkaa, tulee pitkä matematiikka olla silti kirjoitettuna hyväksytysti. Kynnysvaatimus (pitkä matematiikka, kemia tai fysiikka) vaihtelee hakukohteen mukaan.
Paperivalinta koskee vain diplomi-insinöörihakukohteita. Arkkitehtuurin koulutusohjelmaan ei ole todistusvalintaa.

Paperivalinnassa voi tulla valituksi vain ensimmäiseen hakutoiveeseen. Jos hakija valitaan todistusten perusteella, hän ei voi enää osallistua valintakokeisiin. Jos taas ei tule valituksi paperivalinnassa, tulee hakijan osallistua valintakokeisiin erikseen kutsumatta.

http://www.tut.fi/hakuinfo/haku-tty/use ... a#UKpaperi

[Obelix2]

Samoin jos täällä kaikki olisivat idiootteja,
olisi vaikea havaita, kuka täällä on the idiot.

Väittäisin olevani the idiot, kiistatta.