Hilppa kirjoitti:Mirri, yksi kiusaamisen muoto on ulkopuolelle jättäminen, toisen ihmisen huomiotta jättäminen, hymähtäminen toiselle tai toisen ihmisen kokemuksen aliarviointi. Kyllä sinä tiedät nuo asiat.
Eivät kokemukset ole rinnasteisia vaan jokaisen ihmisen omia. Minusta uhri-käsitteen käyttö on hankalaa ja helposti väärinymmärrettävissä, koska jokaisella siitä lienee oma käsityksensä. Kun puhutaan kiusaamisesta, sillä kaiketi tarkoitetaan henkistä julmuutta, joka voi olla esimerkiksi toisen ihmisen olemassaolosta tai tunteista välinpitämättömyyttä ja kahden edellämainitun seikan esilleottamista.
Hilppa, minusta kommenttisi minulle osoitettuna tuntuu älyttömältä, minä kun kokemukseni mukaan olen vuosien varrella ollut aikamoisen
henkisen julmuuden ja tunteistani piittaamattomuuden kohteena Kyllästyneen taholta. Ja sinä sitten katsot asiaksesi selvittää minulle mitä kaikkea kiusaaminen tarkoittaa. Järki hoi, äly älä jätä!
Siksi mieleeni tuli sinun toiselle kirjoittajalle osoittamasi - ylimielinen ja halveksiva - kommentti, jossa puhuit ajatusten Tonavasta. Ja toinen asia; kyllähän sinun osoittamaasi ylimielisyyttä ja halveksuntaa voidaan myös sanoa kiusaamiseksi - vai eikö voida? Olin näkevinäni ristiriidan sen kommenttisi ja tuon minulle pitämäsi 'esitelmän' välillä; sinä kun
hymähdit toiselle samaan malliin kuin minä hymähdin sinulle sinun sanoillasi.
Mutta tietysti, kun sinä hymähdit tällaisella mitätöinniltä kuulostavalla heitolla
Voi voi, mitä ajatusten Tonavaa , asia oli aivan eri kuin, että minä tein sinulle samoin ja sinun sanojasi käyttäen. Sinä et vähätellyt - mistään halveksimisesta puhumattakaan. Minä vain erehdyin luulemaan niin.
On varmaan kuitenkin hyvä asia, että sinulla riittää myötätuntoa Kyllästynyttä kohtaan, vaikkei sitten riittäisikään hänen henkisen julmuutensa kohteiksi joutuneita ja heidän reaktioitaan kohtaan. Voi olla, että Kyllästynyt tarvitsee ymmärtämystä ja myötätuntoa eniten; hänen 'uhrinsa' pärjäävät paremmin.
