Beth II kirjoitti:Inhimmillisyyden eikä resurssien puute. Myös banaali laiskuus.
Melkoisen röyhkeästi sanottu. Itse olen ollut hoitoalalla niin pitkään, että olen nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Laiskaksi ei voi heittäytyä. Usein eivät vaan yksinkertaisesti aika tai kädet riitä, On käynyt niinkin että vanhus on odottanut syöttäjää joka ei millään ennätä heti. Lautanen saattaa lentää vahingossa tai tarkoituksella turhaantuneen vanhuksen käsistä .
Asia kuitataan korjaamalla astiat ja ruuanjämät pois..Ja vanhus jää ilman ateriaa. Tämä on vain yksi esimerkki.
Informaatiokatkoksia kiireessä sattuu.
Tietoisesta laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä ei ole kyse, ei ainakaan niissä paikoissa missä itse olen työskennellyt. Kaikkein eniten valittavat omaiset, jotka käyvät ehkä vain kerran, pari vuodessa katsomassa vanhustaan.
Usein he saapuvat juuri päiväraportin aikaan ja kauhistelevat kuinka hoitohenkilökunta vain istuu juoruamassa. Tämä kaikki on nähty ja koettu.
Resussipula on todellisuutta. Joka muuta väittää, sopii tulla vaikka vuorokaudeksi seuraamaan kroonikko-osaston toimintaa.
Myös jokaiselle päättäjälle tekisi hyvää olla hoidettavana tai hoitajana edes yhden päivän.