Onnea Käsisuihku 50v!

[Mirri]

Helsingin Sanomat 6.7.2018
Vessan käsisuihku täyttää 50 vuotta – Suomalaiskeksintö ei mene kaupaksi ulkomaille, mutta arabimaissa moni kantaa sitä laukussaan
Vientiponnisteluista huolimatta edes norjalaiset eivät syty käytännöllisten suomalaisten suurelle suosikille.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005745607.html

[Palle]

Rahvaanomaiselta nimeltään pillupuhelin.

[Mirri]

Pippelipuhelin olisi hyvä synonyymi. Ainakin jos miehet käyttäisivät kyseistä vehjettä pippelinsä pesemiseen.

[Mirri]

Alapesusuihkun yksi monista käyttötavoista on vessan siivoaminen. Kuva vuodelta 1970. (KUVA: HS)

Kansakunta lienee yhä uupunut Suomen 100-vuotispirskeistä. Muuta syytä on vaikea keksiä sille, että designin suomalaisimman huipun 50-vuotisia ei juhlita mitenkään. Kyse on tietenkin bideesuihkusta. Eli vessan käsisuihkusta eli alapesusuihkusta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Turistit ihmettelevät vessanpöntön viereistä suihkua, mutta suomalaissilmä ei tuiki tavallista apuvälinettä edes huomaa – ellei sitten tule suihkun tarve ja se puuttuukin. Voi sitä harmia!

Suomalainen hanavalmistaja Oras lanseerasi bideesuihku vuonna 1968, mutta tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, kertoo maajohtaja Marko Sundholm. Hämärän peitossa on sekin, ketä neroa keksinnöstä on tarkalleen kiittäminen. Tietäjät suihkuttelevat jo enkelten joukoissa.
Keksintö tehtiin tarpeeseen, sillä Suomeen rakennettiin kiivaasti lähiöitä ja niihin haluttiin jotakin entistä parempaa. Paremmaksi miellettiin esimerkiksi keskieurooppalainen alapesuallas bidee, eli se ranskalaishotellien vessanpöntön vieressä kököttävä matala posliinivekotin, joka suihkuttaa vettä ylöspäin.
”Bideelle ei kuitenkaan ollut tilaa Suomen kotien ahtaissa tiloissa”, Sundholm kertoo.
Jollakin suomalaisella hanamestarilla välähti ja syntyi bideesuihku, johon vesi tuli käsilavuuarin hanan kautta ja jonka suihkuvirtaa pystyi säätämään suihkun varren liipasimesta.

Keksintö ei ollut välitön menestys. Ensimmäinen versio oli kömpelö, sillä käsisuihkun käyttämiseen eivät tahtoneet kädet riittää: lavuaarista piti vääntää sekä kylmä- että kuumavesihanaa ja sitten vielä painella käsisuihkun liipasinta. Alapää kärsi jäätävistä ja polttavista vesiryöpsäyksistä.
1970-luvulla alkoi tapahtua. Ensin markkinoille tuli hana, jossa veden tulon ja lämpötilan saattoi säätää yhdestä vivusta. Sitten bideesuihkua mainostettiin televisiossa, Sundholmin mukaan kaikkiaan seitsemän kertaa. Kahden televisiokanavan maassa se riitti, sillä iso osa kansasta näki mainoksen.
Mainoksen jälkeisenä vuonna bideesuihkujen myynti kymmenkertaistui 50 000:een, ja vauhti vain kiihtyi, kun käsisuihkusta tuli nopeasti suomalaisten vessojen vakiovaruste.
”Jos sitä ei ollut, se oli poikkeus.”

Nykymyyntiä Sundholm ei paljasta, mutta kertoo, että bideesuihku on edelleen vessan suunnittelun lähtökohta, mutta siitä poiketaan entistä useammin. Markkinoilla on myös paljon muidenkin kuin Oraksen malleja.

Kuten kaikki arkiset kansallisikonit, vessan käsisuihku herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Säännöllisin väliajoin joku kysyy sosiaalisessa mediassa, mihin ihmeeseen suihkua tarvitaan. Vastaajat kertovat, että sillä pestään alapää isomman hädän jälkeen ja hoidetaan kuukautisajan hygieniaa. Suihkulla siivotaan pönttöä ja koko vessaakin, ja siitä täytetään maljakot ja vesikanisterit. Liipasinsuihkulla saa kätevästi vauvan pyllyn puhtaaksi lavuaarin päällä. Kai jokainen on joskus pessyt hiuksensa bideesuihku kädessä ja pää lavuaarissa?

Kulttuurisesti alapesusuihku on niin syvää suomalaista designia, ettei se kelpaa muualle. Ponnisteluistaan huolimatta Oras ei ole saanut keksintöään vietyä ulkomaille. Keski-Euroopassa on oma bideekulttuurinsa ja Japanissa alapesun suorittaa monitoiminen vessanpönttö, mutta suomalaiskeksinnön olisi sentään luullut uppoavan muihin Pohjoismaihin. Vaan ei.
”Norjaan on yritetty viedä 1980-luvun alusta alkaen, mutta vielä ei ole onnistuttu”, Sundholm kertoo.

Miksi juuri suomalaiset ihastuivat bideesuihkuun?
”Suomalaiset ovat ajattelultaan hirveän rationaalisia, ehkä rationaalisempia kuin muunmaalaiset”, Sundholm pohtii. ”Lisäksi Suomessa rakentamisen tuotetavalinnat ovat insinöörivetoisia.”
Eli jos insinööristä tuote on kätevä, se pärjää Suomessa.

Alapesusuihkulle on löytynyt toinenkin markkina-alue, mutta käyttötarkoitus on vaihtunut, hieman yllättävään suuntaan.
Sundholm kertoo, että arabimaissa bideesuihkua kannetaan laukussa. Suihkun omistaja kytkee letkun moskeijan pesuhuoneessa vesijärjestelmään ja pesee jalkansa ennen rukoilua.

Mari Manninen HS Julkaistu 6.7.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005745607.html

[Psykopatologia]

Pippelipuhelin olisi hyvä synonyymi. Ainakin jos miehet käyttäisivät kyseistä vehjettä pippelinsä pesemiseen.

Aloitusviestissä naisoletettu hinkkaa tavaraansa yhdynnän? jälkeen. - Miehet pesevät pissalaitettaan lavuaarissa, joka on sopivan korkeallakin.

[Mirri]

Käsisuihku on kätevä keksintö peräpään puhdistamiseen. Peräpukamien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa aivan korvaamaton laite.

[Palle]

Suomalaiskeksinnöt menevät maailmalla huonosti kaupaksi. Esim. kuivauskaappi ei ole saanut jalansijaa, ei myöskään käsisuihku.

Välimeren maissa on WC-pöntön vieressä toinen matalampi, josta tulee hanaa kääntämällä vesisuihku suoraan perssiiseen.

Huono laite pilin pesemiseen.

[Psykopatologia]

Mikä olisi parempi johdotus?

[Rakkaussoturi]

Opiskelija-asuntolassa bidétä ei ollu, eikä ole vanhemmissa kaupungin vuokrataloissa. Mulla sentään on, mut tää talo onkin vm. 1999.

[Kyllästynyt]

... Suomalainen toteutus lavuaarin hanan kanssa on typerä.

Itse olet typerä.
Suomessa rakennusmääräykset vaativat jokaiseen vesipisteeseen sekoittimen jolla veden tuloa säädellään, eikä pelkkä liipasimella varustettu bidesuihkupää kyseisiä määräyksiä täytä.

[Kyllästynyt]

... Suomalainen toteutus lavuaarin hanan kanssa on typerä.

Itse olet typerä.
Suomessa rakennusmääräykset vaativat jokaiseen vesipisteeseen sekoittimen jolla veden tuloa säädellään, eikä pelkkä liipasimella varustettu bidesuihkupää kyseisiä määräyksiä täytä.

Etkö lukenut mitä sanoin. No et ainakaan ymmärtänyt. Se yksikahvanen, eli sekoittaja siihen pytyn viereen myöskin...

Sinä et tainnut ymmärtää.
Rakennusmääräysten mukaan sekoittajaa varten pitää olla myös viemäri ja koska Suomessa(kin) on varsin tavallista, ettei WC-tilassa ole lattiakaivoa, ei WC-istuin bide-suihkun viemäriksi riitä täyttämään määräyksiä.

... Toki se vaatii putket, mutta uudessa pikku kustannus persemukavuuden kannalta. Nyt nää jälkiasennus pesurit pakottaa kurottelemaan sinne sun tänne.

Muista mitoistasi en tiedä, mutta joko käsivartesi ovat lyhyemmät kuin minun, selkärankasi ei taivu lainkaan, tai vatsasi on niin iso, ettet ylety ojentamaan käsivarttasi vatsakumpusi yli.
Minulla ei ole koskaan ollut kuvaamasi kaltaisia vaikeuksia käyttää bide-suihkua.

[Kyllästynyt]

Tietenkin suihkutilassa on lattiakaivo, mutta luultavasti kustannussyistä vain harvoin on "pelkkään" WC-tilaan sellainen rakennettu (vaikka se omasta mielestänikin hyödyllinen olisi).

Mutta kuten sanoin, rakennusmääräykset rajoittavat bide-suihkun erillisasennusta.
Mistään jälkiasennuksesta ei kuitenkaan ole kyse, ihan alkuperäisiä ratkaisuja nuo Suomessa ovat.

Onhan siinä sekin vaara, että jos bide-suihku tulisi oman sekoittajansa kautta, ihmiset saattaisivat unohtaa sulkea sekoittimen, jonka jälkeen vedentuloa säätelisi vain bide-suihkun oma liipasin.
Tuollainen asennus ei taas täytä virallisia määräyksiä, ja mahdollisen vesivahingon sattuessa ei kotivakuutus korvaa edes omia vahinkoja - saati esimerkiksi kerrostalon rakenteisiin päässeen veden aiheuttamia tuhoja.

[Mirri]

Tässä yksi esimerkki siitä, että suomalaisessa suunnittelussa käsisuihku kaikessa kätevyydessään voi olla huonosti saavutettavissa:


https://www.vuokraovi.com/main/showrent ... ?id=781676

Kuva ei kerro, onko käsisuihkua vai ei, mutta jos se on asennettu, se todennäköisesti sijaitsee paljon lähempänä lavuaaria kuin vessanpönttöä. Talo on rakennettu vuonna 1987, joten käsisuihkun ja muun kylpyhuonesijoittelun ongelmat ovat ihan nykyaikaa.

[Kyllästynyt]

Kuvassa ei näy bidesuihkua, mutta onhan tuo muutenkin ihan pönttö lay out:
WC-istuin on saunan oven vieressä ja tilaa sille on sivusuunnassa vain noin 50 cm ja pituussuunnassakin vain n. 45 cm. WC-harjakin tököttää kulkureitillä niin, että saunaanmenijä siihen varmasti kompastuu.

Enemmän kuin bidesuihkun huonoa menestystä maailmalla, minä ihmettelen yksiotehanojen hidasta yleistymistä. Yhä edelleen niin jenkit kuin brititkin asentavat uusiinkin asuntoihin erilliset kylmän ja kuuman veden hanat, ja pahimmillaan esimerkiksi Irlannissa on varsin tavallisesti (Tyylipoliisin kertomaa) vielä erilliset ulostulotkin kuumalle ja kylmälle vedelle.
Pese siinä sitten käsiäsi vuorotellen tulikuuman ja jääkylmän hanan alla. Tuskin monikaan laskee kummastakin hanasta vettä altaaseen ja pesee kätensä siinä.

Portugalilainen ystävämme raahaa Suomesta Oraksen hanoja kotiinsa. Ovat kuulemma laadultaan, kestävyydeltään sekä käytettävyydeltään ylivoimaisia Portugalissa myytäviin hanoihin verrattuina.
Olen hänen kanssaan samaa mieltä; Oraksen sekoittimet ovat toimivia, ergonomisia ja kestäviä. Kumma juttu, ettei niitä viedä maailmalla käsistä.