Helmenkalastaja kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Helmenkalastaja kirjoitti:... Yritin ensin vuosikaudet vakuuttaa sinua siitä, etten pidä sinua vastenmielisenä tyyppinä. Minun tarkoituksenani on hyvin pitkälle ollut kuvata sinulle, millaiselta käytöksesi näyttää ulospäin, sillä ajatuksella, että jos kuvaukseni kuulostaa sinulta ikävältä, voisit miettiä, mitä voisit mahdollisesti tehdä muuttaaksesi sinusta kirjoitustesi perusteella muodostuvaa käsitystä...
Oletko koko tämän ajan elänyt siinä uskossa, etten minä tiedä miltä käytökseni (hyvin monen ihmisen mielestä) vaikuttaa? Juuri tuo sinun tapasi pyrkiä opettamaan, valistamaan ja neuvomaan minua, on syy miksi olen sanonut sinun asettuvan toisten yläpuolelle (ainakin minua) tuomaroimaan.
Kyllä, kyllä olen elänyt. Nyt kun tiedän, että luot tuon käsityksen tietoisesti ja tarkoituksellisesti, pidän vastaisuudessa mölyt mahassani...
En tarkoituksella pyri luomaan sitä kuvaa, en vain jaksa välittää niiden ihmisten ajatuksista, jotka eivät tunnu ajattelevan lainkaan.
Helmenkalastaja kirjoitti:... Ei tietenkään ole minun tehtäväni opettaa, valistaa tai neuvoa sinua. Siksipä olenkin pyrkinyt sinulle suoraan kirjoittaessani olemaan visusti suosittamatta mitään. Ei se ole minun asiani...
Mutta kuitenkin mm. jakelit auliisti, kenenkään niitä sinulta pyytämättä ja tilaamatta, neuvojasi siitä, mikä olisi palstalle ja mikä minulle hyväksi. Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta kun sinä olet minua arvostellut, opastanut, neuvonut ja/tai tuomaroinut.
Helmenkalastaja kirjoitti:... Ja nyt kun tiedän, että nimenomaan haluat ihmisissä sen käsityksen synnyttää, jota minä(kin) olen kuvannut, luovun turhasta vaivannäöstä. Kiitos, kun lopultakin kerroit...
Missäs minä olen sanonut, että haluat ihmisissä sen käsityksen synnyttää?
Haluaminen ja asiasta piittaamatta jättäminen ovat kaksi aivan eri asiaa.
Helmenkalastaja kirjoitti:... Onnittelut sinulle sopivan työpaikan löytämisestä sisälsivät toki ajatuksen siitä, että jos olisit joutunut työpaikkakiusaamiselta silmänsä sulkevaan työyhteisöön ja joutunut yksin kiusaamisen kohteeksi, olisi kuva sinusta saattanut työkavereidesi silmissä muuttua (kun kerran olet päättänyt olla enää ikinä sietämättä minkäänlaista kiusaamista)...
Ymmärränkö sinut oikein? Jos en suostuisi työyhteisössäni kiusattavaksi, leimautuisin väistämättä hankalaksi tyypiksi?
On minulla jonkinlaista kokemusta työyhteisössä kiusatuksi (jos sen kiusaamiseksi luokittelee) joutumisestakin, mutta koska ylin esimieheni sekä työtoverini olivat puolellani, oli lähiesimiehen pakko muuttaa käytöstään.