Mirri kirjoitti:
Lisäys. Sateentekijä, ei ihme, jos Depressiokoulun kanssa on käynyt noin kuin kerrot. Ensinnäkään se kirja ei ole tarkoitettu yksin työskentelyyn ja toiseksi koko Depressiokoulu-idea soveltuu vain lievää ja korkeintaan keskivaikeaa masennusta sairastaville; sellaisille, joilla on toimintakykyä ja voimavaroja niin ryhmätyöskentelyyn kuin sitoutumiseenkin. Läheskään kaikki depressio- ja muut psykiatriset potilaat eivät ole 'sopivan' terveitä/sairaita hyötyäkseen Depressiokoulusta.
Ja vielä: käsittääkseni Depressiokoulu ei ole tarkoitettu minkäänlaiseen kriisihoitoon - ei ainakaan kriisin ollessa akuutti.
Aivan. Se käynti oli muutenkin hedelmätön. Annettiin kasa kaavakkaita , joita ruksailin. Niitten perusteella sain diagnoosin "keskivaikea masennus" Kaavakkeiden vastausvaihtoehdot miltei kysymykseen kuin kysymykseen olivat: 1. vähän 2 jonkin verran, 3 melko paljon , 4. erittäin paljon. Ei ainakaan minun mielenterveyteni kulje jonkun kaavakkeen mukaan. Jo pelkkä kaavakkeiden täyttäminen lisäsi ahdistustani.
Menneisyyden tapahtumiin ei kiinnitetty huomiota lainkaan ja käteen annettiin tuo kirja.
Pääsin onneksi sitten toisenlaiseen "hoitoon" kun valitin noista menetelmistä.