Psykopatologia kirjoitti:Akuutit juopumiset yms. ovat asia erikseen.
Kuutar kirjoitti:Kysyn sinultakin, mitä sillä psykiatrisella erikoissairaanhoidolla on tarjota kaksoisdiagnoosin omaavalle, jolla on akuutti päihdeongelma?
Miten sinä hoitaisit tai mitä hoitoa suosittelisit esimerkiksi ryyppyputkessa olevalle potilaalle, joka ei olisi yhtäkään päivää selvin päin, vaan olisi lähes jatkuvasti päihtynyt? Millainen psykoterapeuttinen työskentely onnistuisi hänen kanssaan?
Mitkä psyykelääkkeet sopisi ihmiselle, joka ei voi olla juomatta?
Minusta on selvää, että kuvatun kaltainen potilas tarvitsee ensin katkaisuhoitoa. Alkoholi on paitsi haitallista psyykelääkkeiden kanssa, se voi myös tietääkseni joissain tapauksissa viedä niiden tehon.
Akuutista päihdeongelmasta minä olen koko ajan puhunut, heistä joita varten on A-klinikoita, joihin pääsee katkolle.

Psykopatologia kirjoitti:Minulla taas on ollut vaikutelma, että lääkärit todella ovat uskoneet tuota höpöä,
että päihdeongelma täytyy hoitaa ensin.


A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Pekka Heinälän mukaan pahimmillaan käy niin, ettei potilaan asia kuulu kenellekään.
Kysyit samoja asioita minulta, joten kerron mitä tiedän. Eniten tiedän psykoosisairauksien ja päihdeongelman yhdistelmistä.
Luulen ja pelkään, että aivan liian moni skitsofrenia ja maanis-depressiivisyys jää diagnosoimatta ja vaille psykiatrista hoitoa, koska kuvitellaan, että potilaan pitää olla 'kuivilla' (joidenkin vaatimusten mukaan peräti puoli vuotta) ennen kuin häntä kannattaa alkaa hoitaa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
Päihdehuollossa ei ole pätevyyttä vaikeiden mielisairauksien diagnosointiin ja hoitoon, joten kyllä ihmisten pitäisi päästä psykiatrin tarkastettavaksi ja arvioitavaksi, vaikka päihdeongelma olisi miten akuutti; tarvitaan asiantuntija (psykiatri), jonka pätevyys riittää tunnistamaan esim. psykoosisairaudet päihdeongelman alta. Mitä järkeä on yrittää hoitaa päihdeongelmaa, jos sen taustalta löytyy toistuvat vaikeat maniat, vaikeat depressiot, ja ties mitä muuta psykoosia, joka ylläpitää päihdeongelmaa?
Sekään ei ole ihan yksioikoinen asia, etteikö psyykenlääkkeitä voitaisi käyttää käytettäessä päihteitä. Toki ihanne olisi, etteivät ihmiset sekoittaisi päätään millään koktaileilla. Mutta esim. psykoosisairauden kohdalla usein on huonompi vaihtoehto, ettei psykoosia lääkitä millään lailla päihteiden käytön vuoksi ja päihteiden käytön aikana. Niinpä skitsofreniapotilaillekin korostetaan, että jos ryyppyvaihde jää päälle, neuroleptilääkitystä ei pitäisi silti lopettaa; psykoosinestolääkitys hoitaa myös silloin, kun potilas innostuu juomaan, joten se suojaa häntä psykooseilta, jotka voisivat päihteiden käytön seurauksena olla kohtalokkaan vakavia ilman suojaavaa psykoosilääkitystä. Toisin sanoen potilas voi mennä juomisen seurauksena vakavammin ja tuhoisammin sekaisin kuin mitä hän menisi, jos psykoosinestolääkitys olisi päällä. Mikä on tilanne silloin, jos päihteet ovat alkoholin tilalla tai lisäksi jotakin muuta, sitä en tiedä.
Ole varovainen alkoholin kanssa. Seroquelin ja alkoholin yhteisvaikutus voi aiheuttaa uneliaisuutta.
4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset
Ketiapiinin primaarien keskushermostovaikutusten vuoksi ketiapiinia tulee käyttää varoen muiden keskushermostoon vaikuttavien lääkevalmisteiden ja alkoholin kanssa.
Haimatulehdus
Pankreatiittia on raportoitu sekä kliinisissä tutkimuksissa että markkinoille tulon jälkeisissä haittavaikutusilmoituksissa. Markkinoille tulon jälkeen ilmoitetuissa tapauksissa useilla, joskaan ei kaikilla, potilailla oli muita tunnettuja pankreatiitin riskitekijöitä, kuten kohonneet triglyseridiarvot (ks. kohta 4.4), sappikivet tai alkoholin käyttö.
Maksan vajaatoiminta:
Ketiapiini metaboloituu valtaosin maksassa. Tämän vuoksi Seroquelia on annettava varoen potilaille, joilla on todettu maksan vajaatoiminta erityisesti hoidon alussa. Potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta, aloitetaan annoksella 25 mg/vrk. Annosta on lisättävä 25-50 mg vrk kerrallaan tehokkaan annoksen saavuttamiseksi riippuen potilaan kliinisestä vasteesta ja sietokyvystä.
Muutenkin lääkitykset ovat vaativaa puuhaa hoidettaessa kaksoisdiagnoosipotilaita. Senkin puoleen pitäisi olla selvää, että tarvitaan psykiatrista osaamista, pelkkä päihdelääketiede ei riitä sellaisten potilaiden lääketieteelliseen hoitamiseen. Psykiatrisia sairauksia pitää hoitaa riippumatta potilaan päihdeongelmista, ja mitä vakavammista psykiatrisista sairauksista on kysymys sitä nopeammin ne pitäisi osata tunnistaa ja päästä asianmukaisen (lääkkeellisen) hoidon alkuun - päihdeongelmista riippumatta. Se jos mikä vaatii lääkäriltä osaamista, ja ehdottomasti kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin - ei perusterveydenhuollon päihdehuoltoon.
Kuutar, muistaakseni sanoit, että päihdehuollossa on psykiatreja. Kerro jokin kunta, jossa psykiatri työskentelee paikallisella A-klinikalla tai muussa päihdehuollossa.
Kuten todettu, päihdepsykiatria erityisosaamisineen varmaan olisi hyvä vaihtoehto, mutta toistaiseksi sitä ei ole tarjolla läheskään kaikkialla.
A--klinikkatoimen työryhmä toimii moniammatillisesti. Työntekijöillä on perustutkintojen lisäksi erilaisia menetelmäkoulutuksia. Henkilökuntamme koostuu seuraavista ammattiryhmistä: johtaja, lääkärit, sosiaaliterapeutit, psykologit, toimintaterapeutti, sairaanhoitajat, ohjaajat, toimistosihteerit ja emännät.
Kuutar kirjoitti:Miksi muuten miellät päihdepsykiatrian klinikat muuksi kuin päihdehuolloksi? Ovat nekin osa päihdehuoltoa.
Minä annoin jo aiemmassa linkissäni sinulle listan A-klinikoista.
Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa Espoo

Päihdehuolto tarkoittaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon päihdehuoltoa; se on käsite, joka viittaa nimenomaan sosiaali- ja perusterveydenhuoltoon ja ns. 'matalan kynnyksen' palveluihin, jotka jokaisella kunnalla on velvollisuus järjestää. Päihdepsykiatria poliklinikoineen ja osastoineen on uutta erikoissairaanhoitoa, ja sitä ei ainakaan toistaiseksi kunnilla ole velvollisuutta tarjota vastaavalla tavalla kuin päihdehuoltoa. Ja päihdepsykiatria on nimenomaan erikoissairaanhoitoa, ei perusterveydenhuoltoon kuuluvaa päihdehuoltoa, jota A-klinikat edustavat.
Kysyin esimerkkiä kunnasta, jonka päihdehuollossa (kuten A-klinikalla) työskentelee psykiatri. Tarjosit esimerkiksi Espoota; mistä päättelet, että Espoon A-klinikalla työskentelee psykiatrian erikoislääkäri?
On perusteltua olettaa, ettei päihdehuollossa ole psykiatreja; päihdehuolto ihan oikeasti kuuluu yleislääkäritasoiseen perusterveydenhuoltoon. Siellä työskentelee yleislääkäreitä ja päihdelääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä; psykiatrian erikoislääkäreitä tuskin liikenee päihdehuoltoon.
Sinulla ei tainnut sitten olla muuta kommentoitavaa pitkään viestiini?

Sinä puhut siis psykoottisesta potilaasta. Psykoosia sairastavalle potilaalle tuskin avohoidon palvelut ovat riittäviä. Olen edelleen samaa mieltä Kyllästyneen kanssa siitä, ettei esim. mt-toimistojen ja muiden avohoidon psykiatristen yksiköiden hoito ole oikea paikka akuutisti päihdeongelmaiselle. Akuutein ongelma on aina hoidettava ensin. Toki psykoosisairautta sairastavan kohdalla psykoosin hoito voi olla akuutimpaa kuin päihdeongelman. Tuolloinkin oikea paikka ei ole avohoidon psykiatrinen yksikkö, vaan psykiatrinen osasto.
• Psykiatrinen sairaala ei saa kieltäytyä ottamasta potilasta tutkittavaksi pelkästään
humalatilan tai tietyn promillerajan perusteella. Päihtyneen mielenterveysongelmaisen
akuuttihoito toteutetaan kuitenkin ensisijaisesti muualla kuin psykiatrisessa
sairaalassa. Katkaisuhoitolaitos ei voi edellyttää henkilön olevan selvinnyt ennen
katkaisuhoidon aloittamista.
Kuutar kirjoitti:Se järki, että vasta kun ihminen on ollut sen aikaa selvin päin, että akuutti vieroitusaika on ohitse, voidaan alkaa sitä psykiatrista arviota tekemään. ( en tiedä kestääkö akuutin tilanteen katkaisuhoito viikkoja vai kuukausia, vaiko päiviä, riippuu varmaan mistä päihteestä on kyse)
Mirri kirjoitti:Gyver, tarkoitatko, että jos päihdeongelmaiset saisivat psykiatrista hoitoa psykiatrian poliklinikoilla, niillä hoidettaisiin kaikki potilaat ikään kuin olisivat päihdeongelmaisia?
Kuutar kirjoitti:• Psykiatrinen sairaala ei saa kieltäytyä ottamasta potilasta tutkittavaksi pelkästään
humalatilan tai tietyn promillerajan perusteella. Päihtyneen mielenterveysongelmaisen
akuuttihoito toteutetaan kuitenkin ensisijaisesti muualla kuin psykiatrisessa
sairaalassa. Katkaisuhoitolaitos ei voi edellyttää henkilön olevan selvinnyt ennen
katkaisuhoidon aloittamista.
Akuuttihoito pitäisi kuitenkin toteuttaa muualla, linkissä sanotaan.
Päihtyneen mielenterveysongelmaisen akuuttihoito toteutetaan kuitenkin ensisijaisesti muualla kuin psykiatrisessa
sairaalassa. Katkaisuhoitolaitos ei voi edellyttää henkilön olevan selvinnyt ennen
katkaisuhoidon aloittamista.

Ei sanota. 'Katkaisuhoitolaitos' voi - ja joskus pitääkin - olla psykiatrinen poliklinikka tai osasto. Se, että päihtyneen potilaan akuuttihoito ensisijaisesti järjestetään muualla, ei tarkoita, ettäkö niin pitäisi ja saisi tehdä aina. Ja käytännössä voi olla niin, että potilas toimitetaan (täytyy toimittaa!) psykiatriseen hoitoon pikimmiten, kun pää on selvä - eli vaikkapa seuraavana päivänä. Psykiatrisessa hoidossa sitten tehdään myös katkaisu muun hoidon ohella. Siis toissijaisesti ja tarvittaessa jopa päihtyneenkin potilaan hoidon katkaisuineen pitää järjestyä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
Kuka tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköstä voi ottaa yhteyttä poliisiin, jos päihtynyt potilas käyttäytyy uhkaavasti tai aggressiivisesti. Poliisi pyydetään välittömästi paikalle, jos potilaan käytöksen vuoksi joudutaan suojelemaan potilasta itseään, muita potilaita, omaisia tai henkilökuntaa. Toimipisteeseen palkattu järjestyksenvalvoja voi tarvittaessa ennen poliisin tuloa ottaa kiinni turvallisuutta vakavasti uhkaavan potilaan ja eristää hänet lyhyeksi ajaksi ennen poliisin paikalle tuloa28.
Poliisi huolehtii tilanteen jatkoselvittelystä ja tekee siihen liittyvät päätökset. Poliisi voi ottaa henkilön kiinni ja ottaa hänet säilöön enintään 12 tai 24 tunniksi29
1) hänen itsensä suojelemiseksi
2) jos hän rikkoo koti- tai julkisrauhaa eikä paikalta poistaminen ilmeisesti riitä tai
3) jos hän aiheuttaa vaaraa tai häiriötä eikä paikalta poistaminen ilmeisesti riitä.
Gyver kirjoitti:Mirri kirjoitti:Gyver, tarkoitatko, että jos päihdeongelmaiset saisivat psykiatrista hoitoa psykiatrian poliklinikoilla, niillä hoidettaisiin kaikki potilaat ikään kuin olisivat päihdeongelmaisia?
Sellaisten potilaiden kohdalla, joiden terveydentilan selvittämiseen pitää varata reilusti aikaa, käy helposti tuolla tavalla; lääkäri keksii potilaan terveydelliset ongelmat omasta päästään sen sijaan, että tutkisi potilasta riittävällä huolellisuudella. Hoitokin on sitten sen mukaista.
Kuutar kirjoitti:Kuka tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköstä voi ottaa yhteyttä poliisiin, jos päihtynyt potilas käyttäytyy uhkaavasti tai aggressiivisesti. Poliisi pyydetään välittömästi paikalle, jos potilaan käytöksen vuoksi joudutaan suojelemaan potilasta itseään, muita potilaita, omaisia tai henkilökuntaa. Toimipisteeseen palkattu järjestyksenvalvoja voi tarvittaessa ennen poliisin tuloa ottaa kiinni turvallisuutta vakavasti uhkaavan potilaan ja eristää hänet lyhyeksi ajaksi ennen poliisin paikalle tuloa28.
Poliisi huolehtii tilanteen jatkoselvittelystä ja tekee siihen liittyvät päätökset. Poliisi voi ottaa henkilön kiinni ja ottaa hänet säilöön enintään 12 tai 24 tunniksi29
1) hänen itsensä suojelemiseksi
2) jos hän rikkoo koti- tai julkisrauhaa eikä paikalta poistaminen ilmeisesti riitä tai
3) jos hän aiheuttaa vaaraa tai häiriötä eikä paikalta poistaminen ilmeisesti riitä.

Poliisin mukaan vielä ei ole tiedossa, onko hän tapahtumahetkellä mahdollisesti ollut alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alla.

Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa