M e r e o l o g i a

[Riidankylväjä]

Ai? Hekumaako se vain olikin?

[Psykopatologia]

Ei tarvitsekaan vielä herätä. Kyseessä onkin vain viileä tulipalo etäällä.

[Psykopatologia]

Mielipide (C 10) HS Digi http://www.hs.fi/digilehti/26052012/mie ... 7912402981

LAUANTAINA 26.5.2012 M i e l i p i d e KESKIVIIKKONA 30.5.2012

Geenit paljastavat päämäärän

TIMO TEPPONEN, ESPOO - Tallenna Tallennettu Poista Leikekirja on täynnä Jaa artikkeli

Tuo­mas Per­nu to­te­si (HS Mie­li­pi­de 18. 5.), et­tä luon­non ta­pah­tu­mil­le voi­daan an­taa me­ka­nis­ti­siin ja
luon­non­la­kei­hin pe­rus­tu­va se­li­tys. Gee­ni­tut­ki­mus on osoit­ta­nut, et­tä mo­ni­so­lui­sel­la laak­koe­läi­mel­lä,
jol­la on nel­jän tyyp­pi­siä so­lu­ja, on 11 514 gee­niä, ja sen gee­ni­pe­ri­mä on lä­hes yh­tä mo­ni­muo­toi­nen
kuin kär­päs­ten, lin­tu­jen ja ni­säk­käi­den. Sen pe­ri­mäs­sä on jo kaik­kien ih­mi­sen tär­keim­pien gee­ni­per­hei­den
pro­to­tyy­pit, myös ne, jot­ka tuot­ta­vat ai­vo­jen vies­tin­tä­vä­li­neet, re­sep­to­rit ja hor­mo­nit.

Laak­koe­läi­mel­lä on noin 700 ih­mi­sen gee­niä. Laak­koe­läin on puo­len mil­lin mit­tai­nen ja se syö le­vää.
Se il­maan­tui maa­pal­lol­le 600 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten.

En­sim­mäi­set kär­pä­set ja ni­säk­käät il­maan­tui­vat noin 400 mil­joo­nan vuo­den ku­lut­tua. Näil­lä oli val­miit oh­jeet,
joi­ta tar­vit­tiin, kun ai­ka nii­den esiin­ty­mi­seen oli so­pi­va. Uu­sia­kin oh­jei­ta tu­li mat­kan var­rel­la. Nä­mä gee­nit
kes­ti­vät mu­taa­tioi­den myl­ler­ryk­set ja joh­dat­ti­vat dino­sau­ruk­siin ja ny­kyi­siin la­jei­hin. Gee­nien oh­jeet pal­jas­ta­vat
pää­mää­rän ja tar­koi­tuk­sen.

Lihavoinnit Pertti Luukkosen.

Uusi genetiikka mullistaa käsitykset evoluutiosta

M i e l i p i d e KESKIVIIKKONA 30.5.2012 http://www.hs.fi/digilehti/30052012/mie ... 8334062069

PENTTI S. V A R I S MATEMATIIKAN, FYSIIKAN JA KEMIAN LEHTORI, ESPOO

Ti­mo Tep­po­nen ker­toi (HS Mie­li­pi­de 26. 5.) kiin­nos­ta­via tut­ki­mus­tu­lok­sia al­keel­li­ses­ta laak­koe­läi­mes­tä.
Sen dna:ssa ovat jo mo­net pi­tem­mäl­le ke­hit­ty­nei­den eläin­ten ja ih­mi­sen gee­ni­tyy­pit ikään kuin en­na­koi­tui­na.
Tep­po­sen mie­les­tä tä­mä viit­taa sii­hen, et­tä evo­luu­tiol­la oli­si tar­koi­tus ja pää­mää­rä.

Evo­luu­tion pää­mää­rän ole­mas­sa­olon tar­kem­paa to­dis­ta­mis­ta odo­tel­les­sa voi­daan kui­ten­kin to­de­ta, et­tä uu­si
ge­ne­tiik­ka on tuot­ta­mas­sa suun­nat­to­man mul­lis­tuk­sen eri­tyi­ses­ti evo­luu­tio­kä­si­tyk­ses­sä ja lää­ke­tie­tees­sä.
Avain­sa­na on täl­löin sää­te­ly­jär­jes­tel­mät. Mo­nien sai­rauk­sien syy on jo löy­ty­nyt sää­te­ly­jär­jes­tel­mis­tä ei­kä gee­neis­tä.
Myös mo­net hoi­dot voi­vat uu­dis­tua täy­sin. Pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na gee­nien ja nii­den sää­te­lyn tut­ki­mus ja niis­tä
saa­tu tie­to ovat edis­ty­neet ja edis­ty­vät yhä val­ta­vas­ti. Suu­rin osa uu­des­ta tie­dos­ta on vie­ras­kie­li­sis­sä jul­kai­suis­sa.

Myös evo­luu­tio­ku­va on ra­di­kaa­lis­ti muut­tu­mas­sa. Tiuk­ka uus­dar­wi­nis­ti, pro­fes­so­ri Lar­ry Mo­ran kir­joit­taa luon­non­va­lin­nas­ta,
jon­ka en­nen us­kot­tiin ole­van evo­luu­tion pää­te­ki­jä: val­ta­val­la enem­mis­töl­lä evo­luu­tioon liit­ty­vää muut­tu­mis­ta ei ole mi­tään
te­ke­mis­tä luon­non­va­lin­nan kans­sa. Evo­luu­tio­bio­lo­gian pro­fes­so­ri Mic­haen Lynch kir­joit­taa vas­taa­vas­ti: bio­lo­gien val­ta­val­le
enem­mis­töl­le evo­luu­tio ei ole mi­tään muu­ta kuin luon­non­va­lin­taa. Tä­mä nä­ke­mys ku­tis­taa evo­luu­tion tut­ki­muk­sen
yk­sin­ker­tai­seen la­jien vä­lis­ten ero­jen kir­jaa­mi­seen, Dar­wi­niin us­ko­mi­sen ju­lis­ta­mi­seen ja pin­nal­li­ses­ti kat­soen jär­ke­vien
eroa­vuuk­sien omak­su­mis­ta kos­ke­vien ta­ri­noi­den se­pit­te­lyyn.

[Psykopatologia]

Variksen kirjoitus ei ole vastaus Tepposen viestiin vaan pyrkimys tuoda esiin uutta genetiikka,
joka saattaa viitata epigeneettiseen periytymiseen. Kirjoitus jää kuitenkin epäselväksi
sanomaltaan.

Kummallista, että toimittaja valitsi tuon kirjoituksen eikä minun tekstiäni.

21:58
Kernaammin uusdarvinisti.

[Kahvi]

Epäselväksi kieltämättä jäi kirjoituksen sanoma minullekkin.

Mutta mistäs ne "geeniaiheet" sinne laakkoelukan geeneihin on pöllähtäneet?

[Hilppa]

Mielipide (C 10) HS Digi http://www.hs.fi/digilehti/26052012/mie ... 7912402981
LAUANTAINA 26.5.2012

Geenit paljastavat päämäärän

TIMO TEPPONEN, ESPOO - Tallenna Tallennettu Poista Leikekirja on täynnä Jaa artikkeli

Tuo­mas Per­nu to­te­si (HS Mie­li­pi­de 18. 5.), et­tä luon­non ta­pah­tu­mil­le voi­daan an­taa me­ka­nis­ti­siin ja
luon­non­la­kei­hin pe­rus­tu­va se­li­tys. Gee­ni­tut­ki­mus on osoit­ta­nut, et­tä mo­ni­so­lui­sel­la laak­koe­läi­mel­lä,
jol­la on nel­jän tyyp­pi­siä so­lu­ja, on 11 514 gee­niä, ja sen gee­ni­pe­ri­mä on lä­hes yh­tä mo­ni­muo­toi­nen
kuin kär­päs­ten, lin­tu­jen ja ni­säk­käi­den. Sen pe­ri­mäs­sä on jo kaik­kien ih­mi­sen tär­keim­pien gee­ni­per­hei­den
pro­to­tyy­pit, myös ne, jot­ka tuot­ta­vat ai­vo­jen vies­tin­tä­vä­li­neet, re­sep­to­rit ja hor­mo­nit.

Laak­koe­läi­mel­lä on noin 700 ih­mi­sen gee­niä. Laak­koe­läin on puo­len mil­lin mit­tai­nen ja se syö le­vää.
Se il­maan­tui maa­pal­lol­le 600 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten.

En­sim­mäi­set kär­pä­set ja ni­säk­käät il­maan­tui­vat noin 400 mil­joo­nan vuo­den ku­lut­tua. Näil­lä oli val­miit oh­jeet,
joi­ta tar­vit­tiin, kun ai­ka nii­den esiin­ty­mi­seen oli so­pi­va. Uu­sia­kin oh­jei­ta tu­li mat­kan var­rel­la. Nä­mä gee­nit
kes­ti­vät mu­taa­tioi­den myl­ler­ryk­set ja joh­dat­ti­vat dino­sau­ruk­siin ja ny­kyi­siin la­jei­hin. Gee­nien oh­jeet pal­jas­ta­vat
pää­mää­rän ja tar­koi­tuk­sen.

Lihavoinnit Pertti Luukkosen.

Aiemmin selitettiin jonkin ilmiön tai geenin olevan konservatiivinen, mikäli esiintyi jo alkueläimissä. Tarkoitti sitä, että myös laakkoeläin tarvitsi toimiakseen laakkoeläimenä tuota kyseistä geeniä/geeniperheen aihetta, joka myöhemmille olioille välttämätön.

Kyse ei ole tarkoituksesta vaan nykyominaisuuden primitiivisyydestä.

Säätelyn olemassaolo voi antaa osaselityksen sille, että geenimateriaali poikkeaa eri aikakausien olioiden välillä hyvin vähän. Ilmiö (geeniekspressio) itsessään on kuitenkin niin monimutkainen, että pelkkä säätelygeenien olemassaolo ei vielä selitä kaikkea.

[Kahvi]

Kyse ei ole tarkoituksesta vaan nykyominaisuuden primitiivisyydestä.

Tämä kuulostaa fiksulta.Kun on jotenkin outoa, että laakkomönkiäisen geeniperimässä olisi jotain sellaista, mikä olisi päämäärähakuista - tarkoituksena kehittää ajan saatossa ihmisen, tuon luomakunnan kruunun.

Ehkä emme vaan tiedä vielä tarpeeksi geeneistä ja siksi on liian helppoa tehdä vääriäkin johtopäätöksiä.

[Psykopatologia]

päämäärähakuista - tarkoituksena kehittää ajan saatossa ihmisen, tuon luomakunnan kruunun.

Kenties jokaisessa geenissä asuu jo pieni ihminen.

[Psykopatologia]

Vaikka säteilyn taajuudet ovat heijastuneet retinalle vaikka millä tavalla,
ihminen, joka on loukannut aivojensa takaraivon näkökeskuksen fataalisti,
ei niitä näe minään.

Kuvantulkinta on oleellisin osa näkökykyämme, johon oleellisesti sisältyy muistissa
olevat havainnot yhdistyneenä kaikkeen aiempaan kokemusmaailmaamme,
tuntoaistiimme ja jopa tunteisiimme. Konenäkö on heikosti kehittynyt tekninen
sovellus, koska ihmisen näkökykyä on erittäin vaikea matkia tai simuloida.
Johtuu juuri siitä, että näkökyky on silmän optisten ominaisuuksien hyödyntämistä
aivotoiminnan (oleellisena osana näkömuisti) ja mielen avulla.

Aiemmin on viitattu konenäön huonoon kasvojentunnistukseen.

Tintti ja Timo Räty ovat paljolti saman näköisiä ulkoiselta hahmoltaan jopa niin,
että oma äitikään ei heitä voisi erottaa, saati sitten konenäkö.

Ihminen - mielensä ja muistinsa avulla - tunnistaa heidän sielunsa:

Tintti -> "oikeamielinen ja rehti partiolainen"

Räty -> "merkillinen lestadiolainen"

[Riidankylväjä]

Ihminen ja muut eliöt ovat vain aminohappojen keino levittäytyä kaikkalle.

Joskus ammoin alkumeren alkuliemessä on syntynyt aminohappo-molekyyleja (sattumaa vai jumalallista ohjausta?) Nämä ovat keksineet polymeroitua ja muodostaa entistä monimutkaisempia rakenteita mm. DNA:ta. Joku on väittänyt, että ihmisten avaruustutkimus on vain DNA:n pyrkimystä levittäytyä muille planeetoille.

Missä kohdassa aminohappoihin on mahtanut tulla tietoisuus?

Elimistössä on jopa kymmeniä aminohappoja, mutta vain kahtakymmentä aminohappoa vastaa jokin kolmen emäsparin yhdistelmä DNA:n geneettisessä koodissa. Kaikki DNA:n koodaamat aminohapot ovat ns. alfa-aminohappoja, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen. Alfa-aminohapot ovat biokemiassa keskeisiä molekyylejä. Lisäksi aminohapoilla on erilliset L- ja D-muodot, mutta elimistön kaikki aminohapot ovat L-aminohappoja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aminohapot

[Psykopatologia]

Hermosto ja näköhavainto

1. Fotoni-kimppu (säteily) törmää 300 000 km/s nopeudella silmän verkkokalvoon eli retinaan, joka on aivojen uloin osa.
Riidankylväjän mielestä havainto (vrt. kohta 2) muodostuu jo retinassa.

2. Retinan aistinsolut aktivoituvat (ym.) ja lähettävät näköhermoa pitkin ehkä nopeudella 200 m/s sähkö-kemiallisen impulssin (ärtymys eli stimulaatio) taaemmaksi aivoihin, ennen muuta takaraivolohkon visuaaliseen korteksiin (aivokuoreen), jonka kautta näköaistimus tai havainto lopullisesti muodostuu ja/tai tulkkiutuu. (Tämän mukaan kuva muodostuisi vasta sekunnin tuhannesosia myöhemmin siitä, kun säteily on kohdannan retinan.)

3. Kissa näkee melko hyvin melkein pimeässä - toisin kuin ihminen, vaikka fotoni-kimpun määrissä ei ole olennaisia eroja kissan eduksi. Kissan parempi näkö johtuu siitä, että kissan retina on "nurinpäin". Jotkut eläimet taas näkevät myös infrapuna-aallonpituudella. Täten havaino-aparaatin anatomia ja fysiologia määräävät havaintoa. Täten ei voida sanoa, että maailma on sellainen kuin ihminen näkee tai että ihmisen näkemä on se "oikea".

[Riidankylväjä]

Hermosto ja näköhavainto

1. Fotoni-kimppu (säteily) törmää 300 000 km/s nopeudella silmän verkkokalvoon eli retinaan, joka on aivojen uloin osa.
Riidankylväjän mielestä havainto (vrt. kohta 2) muodostuu jo retinassa.

Käsi sytämmelle. Mahtatko olla nyt älyllisesti epä rehellinen?

[Psykopatologia]

Korjaan: kuva (ulkomaailmasta).

[Riidankylväjä]

Minusta tuohon jäi vielä korjaamista.

[Psykopatologia]

Joo, jonkinlaisen kaksiulotteisen tuhrun fotoni-suihku retinaan muodostaa,
mutta se on kaukana kuvasta.

[Riidankylväjä]

Kuva se on tuhrukin kuva.

Onko valo fotonisuihku on vielä ratkaisematta. Valo käyttäytyy skitsofreenisesti. Toisaalta kuin hiukkassuihku mutta toisaalta kuin aaltoliike. Kumpaa se sitten on?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoni

Minusta fotoni ei ole fyysinen hiukkanen, vaan teoreettinen malli, jolla selitetään valon käyttäytymistä. Se sopii kauniisti yhtälöihin, kun massa oletetaan nollaksi.

[Riidankylväjä]

Jos sähkömagneettisen säteilyn spektri ulottuu suuruusluokkana miljoona kilometriä kumpaankin suuntaan havaintopaikasta, näkyvän valon osuus siitä olisi noin yhden senttimetrin luokkaa.

Ajatelkaa mitä meiltä jää näkemättä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk% ... C3%A4teily

[Psykopatologia]

Ko. tuhru on kuitenkin kaavakuvissa täällä näytetty graafisesti tarkkana kuvana. - P.o.:

säteilyä -> retinassa @ "tuhru" -> aivoissa

[Riidankylväjä]

PP (10:40)
säteilyä -> retinassa @ "tuhru" -> aivoissa
_______________

Kumman aivoissa tuo näkyy, jättiläisen vai hänen silmässään istuvan pikku-ukon? (PP 10:40 Mikä "tuo" eli kohta?)

Onko muuten selvitetty näkevätkö ihmiset värit tismalleen samalla tavalla?

Esimerkiksi jotkut käyttävät väriyhdistelmiä, jotka saavat toiset järkyttymään. Onko kyse siitä, että ihmiset kokevat eri säteilytaajuudet eri tavalla?

Sanotaan, että on nhyvä tai huono värisilmä.

[Kahvi]

Tulee myös muistaa silmän sarveiskalvon ja mykiön muodostama "linssioptiikka", jonka tehtävänä on taittaa optiikan peruslakien mukaisesti fotonien kulkureittiä niin, että retinalla olisi parempaa havaintoaineistoa välitettäväksi aivoille.

Ei pidä myöskään sekoittaa optiikan "kuvaa" ja näköaistimukseen liittyvää "kuvaa" toisiinsa. Optisesti kuva (tai "tuhru") muodostuu retinaan, kuten kuva muodostuu leffateatterin valkokankaalle. Näköaistimuksen kuva muodostuu vasta aivoissa - ollen siis se, minkä koemme näkevämme.

Yöelukoilla retinassa on heijastava pinta.

Näköaistista on Wikiartikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4k%C3%B6aisti