«Psychische Krankheiten sind Erkrankungen des Gehirns»

[Psykopatologia]

Josef A m r e i n:

Geisteskrankheiten sind Gehirnkrankheiten

Wilhelm Griesinger (1817 – 1868):
Viele seiner verwirklichten Ideen sind heute wieder zu Wunschträumen geworden

«Psychische Krankheiten sind Erkrankungen des Gehirns.» Dieses legendäre Zitat des Nervenarztes
Wilhelm Griesinger erreicht in der heutigen Dekade des Gehirns eine neue Aktualität. Griesinger,
der Vater der «biologischen Psychiatrie»? Nicht nur, aber auch, könnte man antworten. Auch die
Sozialpsychiatrie und andere Disziplinen berufen sich auf ihn.
(- -)
«Pathologie und Therapie der psychischen Krankheiten» (1845)
(- -)

Journal: Die grossen Psychiater
Psychiatrie & Neurologie 2•2005
(- -)

Google: "psychischen krankheiten sind hirnkranheiten griesinger"

[Psykopatologia]

p s y k i a t r i a

psyk|iatria (kr. psykhe mieli, iatreia parantaa), alkuaan mielitautioppi. Psykiatria-termin esitti vuonna 1808 saksalainen lääkäri Johann Christian Reil (1759 –1813). Aiemmin psyykkisten häiriöiden ja mielisairauksien hoito ja tutkimus sisältyi neurologiaan. Vuonna 1811 (psykosomatiikka-termin vuonna 1818 esittänyt) saksalainen Johann Christian August Heinroth (1773 – 1843) nimitettiin Leipzigin yliopiston ylimääräisen professorin virkaan opetusalanaan psychische Therapie. Kuitenkin vasta vuonna 1865 perustettiin Berliiniin ensimmäinen neurologian ja psykiatrian oppituoli, jota hoiti aiemmin sisämedisiinan professorina toiminut tieteellisen (varsinkin biologisen) psykiatrian isäksikin mainittu saksalainen Wilhelm Griesinger (1817 – 1869). (Hänen sloganinsa oli mielisairaudet ovat aivosairauksia.) Täten erikoistuneet lääkärit olivat sekä neurologeja että psykiatreja, neuropsykiatreja. Historiallisesti Emil Wilhelm Magnus Georg Kraepelinin (1856 - 1926) vaikutus psykiatriaan 1880-luvulta lähtien on ollut suurin. (Modernin psykiatrian isä ei ole ollut Freud vaan Kraepelin.) Suunnilleen 1945 – 1965 psykiatrian avant garde oli psykoanalyysissä, tämän jälkeen biologisessa psykiatriassa.

Suomessa hermo- ja mielitautien erikoislääkärin spesialiteetti eriytyi neurologiaksi ja psykiatriaksi 18.4.1960 annetulla päätöksellä, yliopistotasolla käytännössä Helsingissä 1961, Turussa 1967 ja Oulussa 1969. – Nykyään neurologia ja psykiatria ovat taas lähentyneet, mikä liittyy varsinkin psykooseista tehtyihin uusiin neurobiologisiin ym. löydöksiin ja psykofarmakologian kehitykseen. Myös neuropsykiatria on nimikkeenä elpynyt (mm. Meilahden neuropsykiatrinen poliklinikka.) (Kuitenkin psykiatrin ja neurologin käytännön työt ovat tuntuvan erilaisia.) Yhä enemmän psykiatria pyrkii olemaan luonnontiede (scientia) muiden lääketieteen spesialiteettien joukossa (mm. evidence-based medicine, EBM), ja se on etääntynyt humanistisista tieteistä, joihin sillä oli aiemmin kiinteämpi kontakti mm. psykoanalyysin kautta.
-