Hymy coping'ina

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/juttusarja/merilainen/ ... 5267764185

K O L U M N I

Kiusattu puolustautuu
13.7.2011 23:02 | ROSA MERILÄINEN

"Anteeksi", itki kaulassani roikkuen yksi vanha koulukaveri, eikä ensimmäistä kertaa.
Häntä on kovasti aikuisena painanut muutama ikävä muisto ylä-asteajalta, jolloin minua kiusattiin koulussa.

"Rosa oli niin outo", selosti hän kiusaamisen syytä seurassa olleelle henkilölle, joka ei minua vielä teininä tuntenut.
Minä kohautin hartioitani, sillä analyysi taisi olla kattava. Ymmärrän aika hyvin, miksi minut koettiin siihen aikaan
ärsyttäväksi, sillä moni kokee minut vieläkin ärsyttäväksi.
(- -)
Hymy on vieläkin defenssini ikäviä tilanteita vastaan. Useimmiten, kun joku kauheudestani siunaantunut eläkeläinen
tulee avautumaan kaupungilla, yritän hymyillen sanoa vain jotain mahdollisimman lyhyttä, kuten "kiitos palautteesta".
(- -)

[Maria]

Hymy on nykyisin suosittu coping-keino ja siitä voinee olla monta mieltä.

Eräs toimittaja taannoin kiinnitti huomiota suosittuihin sisustusohjelmiin,
joissa on tapana "stailata" arvotun/valitun katsojan/asiakkaan kämppä katseenkestäväksi.
Alkuvaiheessa stailaaja-ammattilaisen katsastaessa paikkoja niiden hirveydet paljastetaan
katsojille halveksunnansekaisen naurun kera. Honotuksen aloittaa yleensä stailattava, mihin
stailaaja yhtyy.
Mitä nauramista on sotkussa?
Ehkä huumorintajuni on vajaa.

Tämä ei varsinaisesti liity hymyyn coping-keinona vaan koulukiusaamiseen yleensä.
Aika kapea-alainen skaala, mitä ysiluokkalainen hyväksyy koulutoverinsa sanovan, mitä musiikkia
kuuntelevan, miten pukeutuvan ym.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yhdeksäsluokkalaiset+listasivat+epäsuosioon+johtavat+teinin+tyylirikot/1135251606360