Heelmiiis!

[Gyver]

.

[Helmis]

Vielä yksi esimerkki monimutkaisesta ja kömpelöstä taivuttamisesta:
Terveydenhuollon opettajalla Vallattomallahan/-pa/-kin on upea koti.

Pannaanko nuo kursivoidut päätteet opettajankin perään vai eikö panna? Näin: Terveydenhuollon opettajallahan Vallattomallahan on upea koti. Ongelmaa ei ole, kun jätetään opettaja kokonaan taivuttamatta.

Nyt kyllä meinasin jäädä sanattomaksi. En ole koskaan nähnyt noita päätteitä suomen kielessä laitettavan sekä pääsanaan että sen määreeseen,
olivatpa kyseiset sanat jossakin taivutusmuodossa tai eivät! Eli eipä tuota ongelmaa todellisuudessa ole milloinkaan.

[Helmis]

Tuossa on hieman selittelyn makua.

Epäilemättä sinun korvissasi, kuinkas muuten.

[Mirri]

Vielä yksi esimerkki monimutkaisesta ja kömpelöstä taivuttamisesta:
Terveydenhuollon opettajalla Vallattomallahan/-pa/-kin on upea koti.

Pannaanko nuo kursivoidut päätteet opettajankin perään vai eikö panna? Näin: Terveydenhuollon opettajallahan Vallattomallahan on upea koti. Ongelmaa ei ole, kun jätetään opettaja kokonaan taivuttamatta.

Nyt kyllä meinasin jäädä sanattomaksi. En ole koskaan nähnyt noita päätteitä suomen kielessä laitettavan sekä pääsanaan että sen määreeseen,
olivatpa kyseiset sanat jossakin taivutusmuodossa tai eivät! Eli eipä tuota ongelmaa todellisuudessa ole milloinkaan.

En minäkään ole nähnyt. Mutta tavallinen tekstin väsääjä, joka muutenkin pähkäilee ja on pihalla suomen kielen loputtomien taivutusten ja päätteiden kanssa - mistäs hän sen tietää...

Siksi minusta onkin niin kätevää, että nykyisin on ihan luvallista puhua/kirjoittaa vaikka kaivurin kuljettaja/kaivurinkuljettaja Kekäläisestä miettimättä kuljettajan taivutuksia... Ja tosiaan - yhdyssanaongelmakin jää sitten pois. Ei tarvitse miettiä, että sanotaanko/kirjoitetaanko kaivurin kuljettajasta Kekäläisestä vai kaivurinkuljettaja Kekäläisestä...

[Psykopatologia]

Mitä tuo on???

Kirjoitan presidentti Kekkosesta, tasavallan presidentistä Kekkosesta (ei tasavallan presidentti Kekkosesta).

[Helmis]

Uskaltaisin kyllä väittää, ettei kukaan suomen kieltä äidinkielenään puhuva
miettisi hetkeäkään, laittaisiko liitepartikkelin sekä pääsanaan että määreeseen.

[Mirri]

Helmis, ok.

[Riidankylväjä]

Parempi tietysti sanoa, että talo on maalaamaton

Riippuu kontekstista. Jos esimerkiksi työmiesten oli tarkoitus maalata talo
talonväen loman aikana, mutta maalaaminen oli jäänyt tekemättä, pitäisin
parempana tuota "alkuperäislauseen" passiivimuotoa.

Tuossa kontekstissa käyttäisin muotoa. "taloa ei oltu maalattu"

tai "talo oli maalaamatta"

[Psykopatologia]

Mikko kertoi, että oli satanut ja taloa ei oltu maalattu.

[Riidankylväjä]

Minulla tuli vahingossa oikea muoto, huomasin, kun äsken korjasin aiempaa.

Vahinkoja sattuu. Mitäs tuosta.

[Mirri]

Mitä tuo on???

Kirjoitan presidentti Kekkosesta, tasavallan presidentistä Kekkosesta (ei tasavallan presidentti Kekkosesta).

Tässä asiassa ei taida olla kysymys arvottamisesta; niinpä voit kirjoittaa tasavallan presidentti Kekkosesta siinä kuin tasavallan presidentistä Kekkosestakin.

Mutta miten puhut; sanotko tasavallan presidentistä Kekkosesta, vai tasavallan presidentti Kekkosesta?

[Gyver]

.

[Riidankylväjä]

Mikko kertoi, että oli satanut ja taloa ei oltu maalattu.

Aijai.

"Mikko kertoi, että oli satanut ja talo oli maalaamatta."

Nykykielellä:

"Mikko kertoi, että oli satanut ja talo maalaamatta."

[Psykopatologia]

Mikko kertoi, että oli satanut |ja että| talo oli maalaamatta.

[Gyver]

.

[Helmis]

Parempi tietysti sanoa, että talo on maalaamaton

Riippuu kontekstista. Jos esimerkiksi työmiesten oli tarkoitus maalata talo
talonväen loman aikana, mutta maalaaminen oli jäänyt tekemättä, pitäisin
parempana tuota "alkuperäislauseen" passiivimuotoa.

Tuossa kontekstissa käyttäisin muotoa. "taloa ei oltu maalattu"

tai "talo oli maalaamatta"

Lause "Taloa ei oltu maalattu" on virheellinen. Siinä esiintyy tuo Psykopatologian
esiin tuoma "paholainen", kaksoispassiivi. Apuverbin (olla) kuuluu olla aktiivissa,
silloin, kun pääverbi on passiivissa. 'Ei ollut maalattu' on siis oikein.
Myöntölauseessa: Talo oli maalattu (ei siis: talo oltiin maalattu).

Puhekielessä kaksoispassiivi on todella yleinen, ja valitettavasti se tuntuu
yleistyvän koko ajan kirjoitetussakin kielessä. Tämän tapainen kielen
"kehitys" on mielestäni kaikkea muuta kuin suotavaa.

[Helmis]

Tuossa on hieman selittelyn makua.

Epäilemättä sinun korvissasi, kuinkas muuten.

Mitäs siinä sinun korviesi mukaan on?

Selitys, miksi olin käyttänyt isoa alkukirjainta keskellä lausetta.

[Mirri]

Mikko kertoi, että oli satanut, eikä taloakaan ollut maalattu.
Mikko kertoi, että oli satanut, ja talokin oli maalaamatta.
Mikko kertoi sataneen; ja talokin oli maalaamatta.
Mikko kertoi sataneen; eikä taloakaan ollut maalattu.
Mikko kertoi sataneen ja talonkin olleen maalaamatta.

Minusta nuo esimerkit ovat oikein kaikki; on tyylikeino se, että miten kirjoittaja asettelee sanansa, ja mitä hän haluaa painottaa.

[Psykopatologia]

Mitä tuo on???

Kirjoitan presidentti Kekkosesta, tasavallan presidentistä Kekkosesta (ei tasavallan presidentti Kekkosesta).

Tässä asiassa ei taida olla kysymys arvottamisesta; niinpä voit kirjoittaa tasavallan presidentti Kekkosesta siinä kuin tasavallan presidentistä Kekkosestakin.

Mutta miten puhut; sanotko tasavallan presidentistä Kekkosesta, vai tasavallan presidentti Kekkosesta?

Puheessa puhun (vain) presidentti Kekkosesta (en presidentistä Kekkosesta).

[Helmis]

Mikko kertoi sataneen ja talon maaliton.

Aivan puppua!

Jos halutaan käyttää lauseenvastikkeita, niin kirjoitetaan:

Mikko kertoi sataneen ja talon jääneen [siksi] maalaamatta.