Moniongelmaisille nuorille liian yksipuolista hoitoa

[Riidankylväjä]

"Yhä useammalla nuorella on sekä päihde- että mielenterveysongelma. Silti valtaosa nuorten hoitopaikoista antaa apua vain toiseen ongelmaan."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011021 ... 7_uu.shtml

[minätäällä]

Nuorista näkee selvästi, miten sekä päihteiden käyttö, päihdepsykoosit että masennus ovat vain reagointia ja oireita turvattomasta lapsuudesta ja kiintymyssuhteesta. Jos näkee 10-11-vuotiaan päideongelmaiseksi diagnosoidun lapsen, niin kai silloin ainakaan ei hoitoa voi pitää turhana ja toivottomana, niinkuin varmaan aikuisten kohdalla ajatellaan. Kielteiset asenteet niin mielenterveysongelmista kuin päihdeongelmistakin kärsiviä kohtaan varmaan vaikuttavat siihen, ettei hoitoon anneta resursseja. Kaikkein pahimmalta tuo tuntuu lasten ja nuorten kohdalla.

[Psykopatologia]

"Yhä useammalla nuorella on sekä päihde- että mielenterveysongelma.
Silti valtaosa nuorten hoitopaikoista antaa apua vain toiseen ongelmaan."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011021 ... 7_uu.shtml

Esimerkiksi masentunut ja päihderiippuvainen nuori keskeyttää hoidon herkästi,
jos ei saa kokonaisvaltaista apua.

Osastonlääkäri Jaana Lepistön mukaan moni sekä päihde- että mielenterveysongelmista
yhtä aikaa kärsivistä nuorista jää kokonaisvaltaisen hoidon ulkopuolelle siinä vaiheessa,
jolloin ongelmien kehittymiseen voisi vielä vaikuttaa. Esimerkiksi Hyksin Nuorten
päihdepsykiatrian poliklinikalla Helsingissä hoidossa olevista nuorista moni on jo
joutunut aiemmin sairaalahoitoon. Yleensä syynä huumepsykoosi.

Nuorilla on usein ristiriitaisia ajatuksia päihdekäytön lopettamisesta.
Osa ei haluaisi lopettaa käyttöä. Silti tulokset ovat poliklinikalla hyvät,
kun apua ja tukea annetaan sekä päihdeongelman rauhoittamiseen että
mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Ilman perheen ja lähiympäristön tukea
näiden nuorten auttaminen on hyvin vaikeaa. Usein elämän rauhoittamiseen
tarvitaan myös lastensuojelun tukea.

Nuorten elämä saadaan yleensä rauhoittumaan ensimmäisten kuukausien
aikana avohoidossa. Vuosien aikana kehittyneiden ongelmien hoitaminen
kestää usein vuodesta kahteen.

Päihteiden käytön nämä nuoret ovat usein aloittaneet 10-11-vuotiaina. Heidän taustansa on yleensä repaleinen, lähes kaikki ovat joutuneet kohtaamaan lapsuudessaan vakavia menetyksiä ja traumaattisia tilanteita.

STT

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuha ... 5263936086

Tuhansilla nuorilla sekä päihde- että mielenterveysongelma
19.2.2011 7:22 | STT

Yhä useammalla nuorella on sekä päihde- että mielenterveysongelma.
Silti valtaosa nuorten hoitopaikoista antaa apua vain toiseen ongelmaan.
Esimerkiksi masentunut ja päihderiippuvainen nuori keskeyttää hoidon
herkästi, jos ei saa kokonaisvaltaista apua.

Osastonlääkäri Jaana Lepistön mukaan moni sekä päihde- että mielenterveys-
ongelmista yhtä aikaa kärsivistä nuorista jää kokonaisvaltaisen hoidon ulkopuolelle
siinä vaiheessa, jolloin ongelmien kehittymiseen voisi vielä vaikuttaa.
Esimerkiksi Hyksin Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikalla Helsingissä
hoidossa olevista nuorista moni on jo joutunut aiemmin sairaalahoitoon.
Yleensä syynä huumepsykoosi.

Nuorilla on usein ristiriitaisia ajatuksia päihdekäytön lopettamisesta.
Osa ei haluaisi lopettaa käyttöä. Silti tulokset ovat poliklinikalla hyvät,
kun apua ja tukea annetaan sekä päihdeongelman rauhoittamiseen että
mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Ilman perheen ja lähiympäristön tukea näiden nuorten auttaminen on hyvin
vaikeaa. Usein elämän rauhoittamiseen tarvitaan myös lastensuojelun tukea.

Nuorten elämä saadaan yleensä rauhoittumaan ensimmäisten kuukausien
aikana avohoidossa. Vuosien aikana kehittyneiden ongelmien hoitaminen
kestää usein vuodesta kahteen.

Päihteiden käytön nämä nuoret ovat usein aloittaneet 10–11-vuotiaina.
Heidän taustansa on yleensä repaleinen, lähes kaikki ovat joutuneet
kohtaamaan lapsuudessaan vakavia menetyksiä ja traumaattisia tilanteita.

hs.fi -keskustelu:
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Ko ... ry_5775288
-

[Psykopatologia]

Moni- ongelmaisten nuorten asema huolestuttaa

Helsingin Sanomat uutisoi (Kotimaa 20. 2.) lyhyesti, että nuorten päihde- ja mielenterveysongelmiin
on vaikea saada apua. Vakava aihe antaisi tarpeen suuremmallekin uutisoinnille.
(- -)
26. 2. 2011 Mielipide

Jukka Suurmäki
psykoterapeutti
Alvi ry

[minätäällä]

Voisiko tuota vaikka referoida, kun ei tule lehteä eikä kirjoitusta kuulema löytynyt, kun kysyin lehden tilanneelta?

[Psykopatologia]

Usein mt-ohjelmissa yms. on erotettu mt ja päihde.

Helsingissä mt on terveystoimen ja päihde sosin rootelissa.
Vantaalla ne ovat yhdessä.

[Maria]

Kaikki eivät yhdistämisestä tykkää. Taannoin alkoi paikallislehden yleisönosastolla kiivas kirjoittelu vastarakennetun vanhusten palvelutalon käytöstä. Kaupunki suunnitteli sijoitettavan sinne myös päihdeongelmaisia vanhuksia, mistä alueen asukkaat ilmaisivat kielteisen mielipiteensä. Nimby-liike nosti päätään ja monet perustelivat, että eivät halua viettää tai halua omaisensa joutuvan viettämään vanhuuttaan yhdessä päihdeongelmaisten kanssa. Virkamiehet perustelivat suunnitelmiaan sillä, että myös päihdeongelmaisille vanhuksille täytyy tulevaisuudessa pystyä takaamaan samanlaiset palvelut kuin muullekin vanhusväestölle. En tiedä, mikä ratkaisu palvelutalon asukasvalinnassa tehtiin.

[minätäällä]

Nuoruus on toinen mahdollisuus ratkaista lapsuudessa syntyneet ongelmat. Nuorille ei pitäisi oikeastaan juuri antaakaan diagnooseja, vaan kunnollista psykoterapiaa, jolla kiintymyssuhdeongelmat saataisiin ratkaistua tai, koulukunnan näkökannasta riippuen, jumittunut kehitys käynnistettyä uudestaan. Nuorilla kielteisen kehityksen katkaiseminen olisi paljon helpompaa kuin vanhemmilla. Minusta oli mukava lukea Nuorisoterapiasäätiön nuorten terapioista kertovia kirjoja, koska kaikenlaisissa ongelmissa voitiin auttaa! Niistä piirtyi toiveikas kuva hoidon mahdollisuuksista.

Minä en käyttäisi 10-11 -vuotiaasta lapsesta todella stigmaattista nimitystä alkoholi- tai päihdeongelmainen. Tuollaisilla leimoilla, diagnooseilla, ei auteta nuorta (enkä usko että ketään muutakaan, sen verran halveksittua pohjasakkaa päideongelmaisten varmaan
katsotaan olevan).

Uutinen olisi tosiaan ansainnut laajemman käsittelyn.

[Maria]

Edeltävien viestien (Pp & Riidankylväjä) lainauksissa ja otsakkeessa on todettu, että
päihdeongelmasta kärsivät nuoret ovat usein aloittaneet päihteiden käytön jo 10-11-
vuotiaina eli lapsina. Kirjoituksissa ei siis nimitetty 10-11-vuotiaita lapsia nuoriksi
päihdeongelmaisiksi. Asian surullisin ydin on siinä, että päihteiden käyttö on alkanut jo
lapsena, joten siitä on jo teini-ikään mennessä ehtinyt muodostua päihderiippuvuus.

Pp: "Ilman perheen ja lähiympäristön tukea näiden nuorten auttaminen on hyvin
vaikeaa. Usein elämän rauhoittamiseen tarvitaan myös lastensuojelun tukea.
...
Heidän taustansa on yleensä repaleinen, lähes kaikki ovat joutuneet
kohtaamaan lapsuudessaan vakavia menetyksiä ja traumaattisia tilanteita."

Ensimmäisenä herää kysymys, miksi vanhemmat antavat lapsensa juoda viinaa. Ehkä
heidän omassa tilanteessaan on myös kaikki pielessä. Toisaalta nuoruudestani muistan
erääseen aikaan väljästi ystäväpiiriini kuuluneita, jotka olivat ns. varakkaammista piireistä,
eikä viinasta ollut pulaa (heillä).

(P.S. On muuten pikkuisen hankalaa muotoilla siten, että rivit muodostuisivat sopivan lyhyiksi.)

[Psykopatologia]

Itse olen pari viikkoa "lyhennellyt".

En ole ihan varma siitä, näkyvätkö rivit muilla samalla tavalla kuin
omalla koneellani lyhentämisen jälkeen, vai tulee jonkinlaista "silppua".

[Maria]

Miksi haluaisit vai toivotko ollenkaan, että viestit lyhennettäisiin?

[Psykopatologia]

Lyemmät
rivit
ovat
minusta
luettavampia.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

12'1.

[minätäällä]

Lainasin kirjan Becker-Weidman & Shell (toim.):
Auta lasta kiintymään,
Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia
traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa (2008).
En ole vielä lukenut, mutta ehkä siitä löytyy vastauksia ja keinoja,
joilla uutisessa kuvattuja nuoriakin voitaisiin auttaa.
Toivottavasti.