
Mitä Marokossa tapahtuu?
Espanjan poliisi pidätti perjantaina kolme marokkolaista miestä epäiltynä osallisuudesta Barcelonan terroristi-iskuun. Turussa sairaalassa makaa marokkolainen puukottaja ja neljä hänen maamiestään on parhaillaan poliisikuulusteluissa.
– Poliisitutkinnan ollessa vielä kesken on liian aikaista arvioida, onko tapauksilla jotain muutakin yhteistä kuin epäiltyjen kansalaisuus. Kyse voi olla puhtaasta sattumasta, tutkija Maria Pakkala Helsingin yliopistosta arvioi.
Väitöskirjaansa islamin tulkinnoista valmisteleva Pakkala on seurannut pitkään Marokon poliittista kehitystä. Hänestä uskonnollinen radikalisaatio on kasvava ongelma talousvaikeuksista kärsivässä maassa.
Marokossa joka neljäs nuori on tällä hetkellä työtön. Maailmanpankin mukaan viime vuonna 1,7 miljoonaa 15–24-vuotiasta marokkolaista oli ilman työtä tai opiskelupaikkaa.
Pakkalan mukaan ihmiset ovat alkaneet menettää uskoaan perinteiseen puoluepolitiikkaan.
– Kun talousvaikeudet vain jatkuvat ja jatkuvat, ihmiset radikalisoituvat helposti. Ajatus on, että jos vain noudatettaisiin islamin oppeja, kaikki menisi paremmin, myös talous. Tähän valheeseen on kouluttamattomien nuorten helppo uskoa ja ääriliikkeet saavat lisää kannatusta, Pakkala kuvailee.
Hallituksella tiukka linja terrorismiin
Marokossa valtiovalta on Pakkalan mukaan yrittänyt loiventaa islamin tulkintaa islamististen terroristien iskettyä Casablancaan vuonna 2003.
– Uskonnonopetusta on uudistettu ja moskeijat ovat tiukan valvonnan alla. Imaamit saavat saarnansa uskontoministeriöltä. Moskeijoita on myös suljettu, jos niiden on epäilty liittyvän terrorismiin.
Valistuksen lisäksi myös rangaistuksia on kovennettu.
– Valtiovallalla on nollatoleranssi ääri-islamiin. Rangaistukset ovat erittäin kovia. Pienikin sympatia terroristi-iskuille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi johtaa vankilatuomioon, Pakkala kertoo.
Kaikista toimista huolimatta maassa arvioidaan toimivan useita ääri-islamilaisia terroristisoluja. Arviolta 1 600 ihmistä on lähtenyt Marokosta ulkomaille Isisin riveihin.
– Monet lähteneistä eivät enää uskalla palata takasin Marokkoon, sillä heidät pidätettäisiin, Pakkala arvioi.
Eurooppa kutsuu
Poliisin mukaan Turun puukotuksista vangittu 18-vuotias mies oli tullut Suomeen hakemaan turvapaikkaa.
Tutkija Pakkalan mukaan harva marokkolainen kohtaa sellaista vainoa, joka oikeuttaa turvapaikan saamiseen. Viime vuosien pakolaisaallossa Marokko on toiminut lähinnä läpikulkumaana.
– Marokossa on poliittista vainoa, mutta se kohdistuu pieneen ihmisryhmään. Yleensä Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta turvapaikan saaneet henkilöt ovat Marokossa hyvin tunnettuja hahmoja, jotka jatkavat oppositiopolitiikkaa myös ulkomailla.
Taloudellisen tilanteen jatkuessa kurjana yhä useampi marokkolainen on kuitenkin päättänyt lähteä ulkomaille. Marokossa asuu tällä hetkellä 33 miljoonaa ihmistä; ulkomaille muuttaneita marokkolaisia ja heidän jälkeläisiään arvioidaan olevan noin neljä miljoonaa. Suurin osa heistä asuu Euroopassa.
– Kun ei ole töitä tai mitään tulevaisuudennäkymiä, köyhä ihminen voi myydä sen vähänkin omaisuutensa ja ostaa sillä kuljetuksen Eurooppaan. Monesti mielikuvat lännestä ovat aivan liian ruusuisia. Sitten kun turvapaikkaa ei myönnetäkään, viha voi purkautua ulospäin, Pakkala arvioi.
Tutkijan mukaan myös kulttuurieroilla on merkitystä.
– Marokossa ihminen elää sukulaisten ja ystävien verkostossa. Suomeen yksin tuleva nuori voi olla täällä todella yksin. Tällöin hän on altis radikalisaatiolle, Pakkala miettii.
Muokattu 19.8.2017. Kello 21.25: Tarkennettu Isisin riveihin lähteneiden marokkolaisten määrää.

Jussi Salmela Helsinin Sanomat
Julkaistu: 20.8. 18:37 , Päivitetty: 20.8. 18:54
Miksi Marokosta tulee turvapaikanhakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija
Marokossa ei ole käynnissä merkittävää, ulospäin näkyvää sotaa tai kriisiä ja maahan tehdään lomamatkojakin. Miksi marokkolaiset hakevat sitten turvapaikkaa Euroopasta?
”Ensinnäkin, Pohjois-Afrikasta on aina yritetty Eurooppaan. Taloudellinen tilanne on huono, ja Eurooppa nähdään toivona päästä pois köyhyydestä ja työttömyydestä. Marokkolaisten mielikuva Euroopasta on epärealistisen ruusuinen. Siellä ajatellaan, että Euroopassa kaikki asiat on hyvin ja rikastuminen odottaa”, islamin tutkijana Helsingin yliopistossa työskentelevä Maria Pakkala sanoo.
Eurooppaan pyritään aktiivisesti myös laittomin keinoin. Pakkalan mukaan Eurooppaan on vaikea päästä laillisesti, joten kaikki keinot ovat käytössä. Ihmiset maksavat suuria summia, jopa 10 000–15 000 euroa vaarallisista matkoista.
”Se kertoo, kuinka kauhea tarve Eurooppaan on päästä. He haluavat tänne tekemään töitä ja tavoittelemaan parempaa elämää.”
Marokkolaiset ovat hyödyntäneet myös Syyrian kriisiä. Kun eurooppalaiset avasivat ovensa, marokkolaisia tekeytyi syyrialaisiksi turvapaikanhakijoiksi ja pyrki siten Eurooppaan.
Tilastoista näkee, että turvapaikanhakijoiden lisäksi laiton muuttoliike on aktiivista, sillä turvapaikanhakijoiden määrät ovat Suomessa kohtalaisen pieniä.
Maahanmuuttovirasto hyväksyi 7 734 turvapaikkahakemusta vuonna 2016. Kielteisiä päätöksiä oli liki puolet enemmän, 14 282. Marokkoa enemmän turvapaikkoja haettiin yhdestätoista maasta. Eniten hakemuksia tuli Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta.
Seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisten mielipiteiden kanssa Marokossa joutuu harvemmin ongelmiin, kuin monissa muissa arabimaissa, arvioi Pakkala.
”Jos kuuluu seksuaalivähemmistöön, ei pelkästään sen perusteella tapahdu mitään. Samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa ei kuitenkaan saa olla suhteessa, koska se on rikos josta yleensä tuomitaan kolmen kuukauden vankeuteen. Osa kokee elämän tämän takia liian vaikeaksi ja siksi pyrkii pois maasta.”
Eniten ongelmia ovat kohdanneet Länsi-Saharan itsenäisyysaktivistit, jotka ovat puhuneet äänekkäästi Marokkoa ja sen hallitusta vastaan. Pakkalan mukaan he ovat kohdanneet maan viranomaisten kanssa ongelmia ja osa on paennut Espanjaan ja Ranskaan turvapaikanhakijoina.
”Osa varakkaimmista sen sijaan on lähtenyt vain maasta pois, koska heidän ei tarvitse hakea turvapaikkaa. Tässä joukossa on muun muassa toimittajia ja näyttelijöitä.”
Marokon taloudellinen tilanne on huono, työttömyys etenkin nuorten keskuudessa on korkeaa ja kouluttautumisen aste on matala. Huonon taloustilanteen lisäksi maan hallitus ja poliitikot ovat korruptoituneita ja kansalaiset ovat menettäneet uskonsa hallitukseen.
Marokosta pyritään Eurooppaan töihin, jotta voidaan elättää maahan jääneet sukulaiset. Se vääristää taloudellista tilannetta.
Isot kaupungit voivat taloudellisesti suhteellisen hyvin. Pienillä ja köyhillä alueilla, kuten ongelmien keskellä painivassa Rifissä, eletään kuitenkin Saharan eteläpuolella olevien maiden tasolla, eli erittäin köyhissä oloissa.
”Ulkopuolisen silmin näyttää, kuin ihmiset Marokossa eläisivät leveää elämää, vaikka eivät itse juuri mitään tienaisikaan, kun ulkopuolelta tulee koko ajan rahaa. Omilla tuloilla ei siellä pärjäisi”, Pakkala sanoo.
Useissa viimeisimmissä terrori-iskuissa ainakin osa tekijöistä on ollut marokkolaisia, erityisesti nuoria.
”Noin puolet Marokossa elävistä nuorista ovat järjestelmän ulkopuolella, eli he eivät ole koulussa eivätkä töissä. He ovat alttiita rikollisuudella ja radikalisoitumiselle. Visio tulevaisuudesta puuttuu, joten heihin on helppo vaikuttaa.”
Euroopassa asuvien marokkolaisnuorten ongelmat juontavat juurensa siihen, että heidän vanhempansa tekevät jatkuvasti töitä, jotta saavat lähetettyä rahaa perheilleen Marokkoon. Näin he eivät ole mukana lastensa kasvatuksessa ja lapset tulevat alttiiksi vaikutuksille.
”Terroristijärjestöt etsivät juuri tällaisia tapauksia ja pyrkivät värväämään heitä”, Pakkala sanoo.
Eurooppa nähdään Marokossa paratiisina ja mahdollisuutena hyvään elämään. Sitten kun totuus ei välttämättä kohtaakaan odotuksia, niin asetelma kääntyy päälaelleen ja Eurooppa aletaankin nähdä pahana ja synkkänä paikkana, jota on helppo alkaa vihata.

Elisa Rimaila HS, Jussi Salmela HS
Julkaistu: 19.8. 20:33
Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia
Turussa kaksi naista kuoliaiksi perjantaina puukottanut marokkolainen mies saapui Suomeen vuonna 2016 turvapaikanhakijana.

Sievä Sigismund kirjoitti:Tähän mennessä on käynyt selväksi, että kukaan ei ota vastuuta eikä mitään muutoksia tehdä...
Sievä Sigismund kirjoitti:Auttaa se, kun nimitetään asialinen, tehtäviensä tasalla oleva sisäministeri...
Sievä Sigismund kirjoitti:... Keinoja terrorismin suitsimiseen on. Kyse on siitä, että niitä ei haluta käyttää. Asetetaan mieluumin kansalaiset vaaralle alttiiksi...
Sievä Sigismund kirjoitti:... Vielä 2015 puhuttiin rintaäänellä, että poliisi huolehtii kansalaisten turvallisuudesta...
Sievä Sigismund kirjoitti:... Nyt se on muuttunut niin, että presidenttikin puhui polisien lisäävän kansalaisten turvallisuuden tunnetta.
Sievä Sigismund kirjoitti:Kriminaalipsykologille on asiaa: http://blogit.kansanuutiset.fi/kriminaa ... -motiivia/
Kyllästynyt kirjoitti:Ja muista auttajista sinä sopivasti vaikenet.
Psykopatologia kirjoitti:Sievä Sigismund kirjoitti:Kriminaalipsykologille on asiaa: http://blogit.kansanuutiset.fi/kriminaa ... -motiivia/
(- -)
Tekovälineenä oli veitsi, joten teko ei välttämättä ole vaatinut erityisiä valmisteluja. Ampuma-aseen hankkiminen vaatisi enemmän suunnittelua ja valmistelua. Kaiken kaikkiaan teko vaikuttaa yksittäisen impulsiivisen tai psykoottisessa tilassa olleen ihmisen tekemältä. Poikkeuksellista teossa on hyvin julkinen tekopaikka: tori ja kaupungin keskusta. Tekijä ei ole piitannut siitä, kuka on paikalla tai jääkö hän itse teosta kiinni. Tämä vahvistaa sitä, että teko on ollut hyvin impulsiivinen tai psykoottisessa tilassa tehty. Motiivista puhuminen on silloin turhaa.
Minustakin puukottaja on vaikuttanut psykoottiselta.
Henkilökohtaiset syyt ja amok-juoksutila voivat selittää Turun väkivaltatekoa
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa