Sievä Sigismund kirjoitti:Luin kirjasta tällaisen lauseen, josta en ole satavarma ymmärsinkö kaiken.
"Käytännöllisesti katsoen lähes kaikki persoonallisuushäiriöt ovat psykodynaamisesti arvioituna rajatilatasoisia häiriöitä."
"psykodynaamisesti"
PS. Toisaalta rajatila näyttäisi esiintyvän epävakaan persoonallisuuden alaluokkana.
Minä väännän vielä rautalangasta tähän vastauksen. Eli, kuten PP vastasi, niin kaikki psykiatrisissa tautiluokituksissa persoonallisuushäiriö-nimellä kulkevat mielenterveyden häiriöt eivät ole rajatila-tasoisia häiriöitä. Tautiluokitusten C-ryhmän häiriöt eivät siis ole rajatilatasoisia, vaan "neuroositasoisia". Kuitenkin tautiluokitusten käyttämä termistö voi olla eri, kuin psykodynaamisen koulukunnan käyttämä termistö. Ehkä psykodynaaminen koulukunta ei käytä C-ryhmän "persoonallisuushäiriöistä" nimitystä "persoonallisuushäiriöt", vaan se kutsuu niitä luonneneurooseiksi ja näin ollen psykodynaamisen koulukunnan termistössä kaikki "persoonallisuushäiriöiksi" kutsutut häiriöt ovat rajatilatasoisia.
Epävakaan persoonallisuushäiriön toinen nimi on rajatilapersoonallisuushäiriö. Toisaalta jossain tautiluokituksessa epävakaa persoonallisuushäiriö jaetaan eri muotoihin, joista yhden muodon nimi on rajatilamuoto.
B-ryhmän persoonallisuushäiriöistä käytetään myös yleisellä tasolla nimeä "rajatilaryhmän" häiriöt, koska näissä kaikissa persoonallisuuden rakenne on sellainen, mistä käytetään nimitystä "rajatilarakenne".
Samanlainen termisysteemihän on myös B-ryhmään kuuluvan narsistisen persoonallisuushäiriön osalta, kun B-ryhmän häiriöitä nimitetään joskus myös "narsismiryhmän häriöiksi". Tosin, kuten PP tuossa totesi ja mikä oli aloitukseni keskeinen pointti, niin B-ryhmälle parempi ja niiden psykopatologiaa paremmin kuvaava termi on "rajatila-ryhmä".
Knoppina: B-ryhmän sisälläkään olevista häiriöistä kaikki eivät ole rajatilatasoisia, sillä B-ryhmään luokitellaan huomionhakuisen persoonallisuushäiriön alamuodoksi hysteerinen persoonallisuus, mikä on luonneneuroosi, eikä rajatilarakenteinen persoonallisuus. Huomionhakuisen persoonallisuushäiriön toinen muoto, eli histrioottinen muoto taas on patologialtaan lähellä sosiopaattia oleva lutkahtava naisihminen.
PP:lle tähän vielä sellainen kysymys, että kun epävakaa persoonallisuushäiriö jaetaan tähän "rajatilamuotoon" ja "impulsiiviseen muotoon", niin onko myös tässä niin, että "impulsiivinen muoto" ei ole rajatilarakenteinen? Tämä tuli mieleeni, koska tämän toisen muodon nimi on erikseen "rajatilamuoto", joka viittaa rajatilatasoiseen persoonallisuuteen erotuksena tästä impulsiivisesta muodosta.
Tämän termien sekamelskan takia kaikille psykologian opiskelijoille voitaisiin mielestäni pistää pakolliseksi Ludwig Wittgensteinin tractatus logico philosophicuksen opetteleminen ulkoa.
Se tarjoaisi myös näkökulmaa psykologiaan. "Ei se termien ulkoinen muoto, vaan sisäinen merkitys" ja, kun vauva itkee "tättää" ja näyttää tissiä, niin ei vauvalle sanota, että "väärin", vaan annetaan tissiä.
Nythän psykologian pääsykokeissa keskitytään matematiikkaan ja samalla osaamisella, mitä kysytään insinööriopiskelijoilta, pääsee lukemaan myös psykologiaa. Korvattakoon siis matematiikka Wittgensteinin filosofialla.