Naisen rakkaus

[Mirri]

Gabriel, minulle on tullut sellainen käsitys, että pidät minun nettikäyttäytymistäni (sinua kohtaan) huonona, jopa niin raskaasti huonona, että puhut munille potkimisesta. Koet joutuvasi hyökkäyksen kohteeksi, koska en kehu enkä kiittele sinun erinomaisuuttasi, vaan jopa kritisoin kirjoituksiasi.
Samoin olen saanut käsityksen, että tulit tälle foorumille opettamaan jotakin, jota sinä mielestäsi osaat, mutta tämän foorumin kirjoittajat eivät; tulit tänne ikään kuin kouluttajaksi, ja kaiken kukkuraksi sellaiseksi kouluttajaksi, joka tekee lukijoille selväksi kuinka mestarillinen opettaja hän on, ja että 'oppilaiden' on syytä mennä itseensä, jos eivät ymmärrä eivätkä tunnista opettajansa hyvyyttä, vaan jopa haraavat vastaan. Pahimmillaan 'potkivat munille' upeaa opettajaparkaansa.

Tällainen kuva minulle on syntynyt, mutta toivottavasti olen käsittänyt jotakin väärin.

[Gabriel]

Maustit taas oivasti omilla ylisanoillasi, mutta todellakin viesteissäsi olisi opiskelun paikka.
Tutkiskele niitä.

Tämän ketjun aihe muten on naisen rakkaus.
"Rakastatko" sinä minua kun tulet tähänkin ketjuun keskustelemaan minusta?
Jotainhan siinä silloin täytyy olla. Vai onko todettava niin että PP:n diagnoosi oli väärä ja minun oikea?
Varsinaiseen avaukseen mitään sanottavaa?

[Mirri]

Mirri,
Koska neutraali tapa ei mielestäni konkretisoi. Ne on vain sanoja. Tarina taas tai esimerkki aina jää paremmin mieleen. Kun keskustelen haluan, että se mitä sanon myös piirtää jonkinlaista kuvaa ja että se jää mieleen. Tapani on myös keskustelussa pistää itseni alttiiksi. En pelkää tiettyjä asioita ja jonkinlainen heittäytyminen on tavassani kommunikoida aina ollut läsnä. Minulle toisaaltaan on hieman vaikeaa käsittää että kaikessa pyritään keskustelemaan yleisellä tasolla ja omaa persoonallisuutta yritetään kätkeä.

En tiedä miten nykyiisin, mutta ainakin joskus ennen puhujia koulutettiin aloittamaan jollakin kertomuksella tai 'tarinalla'. Oli kuulemma hyvä avaus ja sai kuulijat kiinnostumaan.
Sinä sanot, että tarina tai esimerkki jää aina paremmin mieleen. Minulla heräsi kysymys, että miksi tällä foorumilla haluat kirjoitustesi jäävän lukijoiden mieleen. Vastaukseksi omaan kysymykseeni saan, että haluat opettaa tai julistaa jotakin; uskot omaavasi asiaa, joka olisi toistenkin tärkeää oppia ja painaa mieleen.

Sanot pistäväsi keskustelussa itsesi alttiiksi, et pelkää tiettyjä asioita, ja kommunikointitavassasi on jonkinlaista heittäytymistä. Etkä ymmärrä miksi omaa persoonallisuutta yritetään kätkeä.
Mielestäni omien läheisten käyttäminen edellä mainittuihin tarkoituksiin nettikeskustelussa ei synnytä kirjoittajasta hyvää vaikutelmaa. On eri asia panna likoon itsensä, oma persoonallisuutensa, kuin vetäistä oman elämänsä lähipiiri mukanaan. Esimerkiksi puolison tai oman lapsen käyttäminen tehokeinoina, jotta kirjoittaja saisi lukijoidensa huomion herätettyä ja nämä muistamaan paremmin, tuntuu minusta perin oudolta. Kyllä sellainen joskus puoltaa paikkaansa - puhutaanhan esim. kokemusasiantuntijuudesta, jonka 'todistaminen' saattaa vaatia kertomaan omasta elämästä jotakin omakohtaista ja 'intiimiä' - mutta näin yleisen otsikon alla en näe mitään järjellistä syytä käyttää puolisoa ja jopa lasta ikään kuin jatkeena, kun pannaan keskustelussa oma persoona likoon.

[Mirri]

Maustit taas oivasti omilla ylisanoillasi, mutta todellakin viesteissäsi olisi opiskelun paikka.
Tutkiskele niitä.

Tämän ketjun aihe muten on naisen rakkaus.
"Rakastatko" sinä minua kun tulet tähänkin ketjuun keskustelemaan minusta?
Jotainhan siinä silloin täytyy olla. Vai onko todettava niin että PP:n diagnoosi oli väärä ja minun oikea?
Varsinaiseen avaukseen mitään sanottavaa?

Avaukseen on sanottavana se, että se oli melkoinen pohjanoteeraus - suorastaan häikäilemätön yritys saada tämän foorumin naiskirjoittajat 'avautumaan' sinulle. Käsittääkseni tätä samaa olet yrittänyt ennenkin tällä foorumilla.

Tunnistatko ylisanoja omissa viesteissäsi: naaras, manipulointi, känkkäränkkä, munille potkiminen, sanakikkailu... Muutamia mainitakseni.

[Mirri]

Poika istui työpöytäni tuolissa. Tuoli on pyörillä oleva kädensijallinen suurempi nojatuoli. Poika istuu siinä usein ja roudaa sen jopa omaksi tv-tuolikseen. Nyt oli taas käynyt niin jaa kaappasin natiaisen siitä syliini ja retuutin keittiöön koska oli ruoka-aika. Näin lempeän katseen vaimoni silmissä kun hän katsoi karhunpainiamme.

Eräänä pivänä suhikussa (meillä on 2kpl suhuhuoneessa) vaimon kanssa kahdestaan havaitsin partapeilin kautta, että hän katselee vartaloani. Ilme oli samalla arvioiva, mutta tyytyväinen ja hyväksyvä.

Aloitusviestissäsi suorastaan houkuttelet lukijat - kuten minut - keskustelemaan sinusta. Se on ikävää, että samalla kutsut miettimään ja 'tirkistelemään' oman elämäsi (sinulle tärkeitä?) ihmisiä. Turha valittaa, jos lukijat 'käyvät koukkuun' ja kiinnittävät erikoislaatuisten viestiesi innoittamina huomionsa sinuun, ja asiasi hautautuu lukijoiden ihmetellessä kirjoittajaa.
Mutteivät uteliaat lukijat sinuun rakastuneita tai ihastuneita ole, vaikka vedätkin huomion puoleesi ja saat heidät (meidät) tarkastelemaan sinua. Kuten jossakin vaiheessa kerroin: olet mielestäni erittäin kiinnostava tarkastelun kohde.

Tämän viestin kirjoitin vastauksena esittämääsi kysymykseen: "Rakastatko" sinä minua kun tulet tähänkin ketjuun keskustelemaan minusta?

[Ryysy]

.

[Nuusa]

Riitasen olonen palsta.

[Mirri]

Nuusa, on se onni, että täältä voi pysyä poissa.

[Hilppa]

Riitasen olonen palsta.

Olemme siis paatuneita ja tuomitut jatkamaan vikoinemme palstan riitaisuutta. Toivottavasti siitä löytyy kuitenkin uuden vuorovaikutuksen siemen.

[Psykopatologia]

Tervetuloa, Nuusa!

[Hilppa]

Tervetuloa Nuusa.

[Ryysy]

Tervetuloa!

[Gabriel]

Avaukseen on sanottavana se, että se oli melkoinen pohjanoteeraus - suorastaan häikäilemätön yritys saada tämän foorumin naiskirjoittajat 'avautumaan' sinulle.

Miksi sukupuolisoit tämänkin asian? (me naiset, sinä mies)
Olisiko avautuminen juuri minulle suurin synti mitä palstalla voi tehdä?
Onko se sinulta pois?
Järkkyyko auktoriteettiasemasi?
Toisekseen normaaleiden asioiden kertominen itsestään ei ole läheistensä käyttämistä tai peliin panemista. Se on aivan normaalia ihmisten välistä kommunikointia. Vai ärsyttääkö tuossa erityisesti se että joku on "normaalia"?

Pyrit jatkuvasti ulkoistamaan oman(t) ongelmasi ja käytöksesi jonkun toisen syyksi.

[Gabriel]

Riitasen olonen palsta.

Pisteet tästä. Tervetuloa, fudaa- ja monotus osioon.

[Gabriel]

Minusta olisi ollut mielenkiintoista pohtia esim. sellaista, että millaista on äidinrakkaus. Äiti rakastaa lastaan kaikista hänen virheistään ja 'huonouksistaan' huolimatta, mutta missä kulkee raja, mitä äidin pitää sietää? Jos lapsella on paha olla ja hän haukkuu äitiään vaikkapa läskiksi, niin miten äidin kuuluisi tällaiseen reagoida? Mitä kaikkea äidin pitää ottaa vastaan? Otetaanko raivokohtaukset vastaan rakkaudella? Ja sitten myöhemmin palataan asiaan ja kerrotaan, ettei ketään saa haukkua läskiksi jne. Vaihtoehtoisesti myös isänrakkaus tai vanhempien lastaan kohtaan kokema rakkaus olisi ollut hedelmällisempää pohdittavaa, ehkä.

Näinkin tätä voi lähestyä. "Tapakouluttaminen", mitä se on? Kuinka lasta täytyy opettaa tai mikä katsotaan kohtuulliseksi. Rajat ei varmaan ole samat kaikille. Milloin opettaminen alkaa olla liian myöhäistä?
Jos missataan lapsuuden tilaisuus niin mitä tapahtuu aikuisuudessa?
Voiko aikuista ihmistä opettaa?
Jossain mielessä sosiaalisten taitojen opettaminen tai opettelu voi olla jopa henkilölle itselleen ja ympäristölle vahingollista mikäli ihmnen ei itse ole tiedostanut sosiaalisen käytöksen perinmäisiä syitä. Mekaaninen opettelu ilman asioiden ymmärtämistä ei yleensä tuota muutoinkaan toivottua lopputulosta.

[Gabriel]

Minulla aloitusviestin sisällöstä tuli mieleeni, että puolet siitä on oikeastaan päiväkirjakamaa. Mitään ei olisi menetetty, vaikket olisikaan pannut lukijoita tirkistelemään elämääsi ihmissuhteineen, vaan olisit kirjoittanut näin:
Tuli mieleeni naisen rakkaus ja mistä se koostuu. Se miten toimii lasten kanssa ja fyysinen vetovoima on vain osa sitä, siiihen kuuluu paljon muutakin.

Koomisinta kuitenkin on ettei Gabrielin vaimo hänen esimerkissään tinkinyt yhtään mistään...

Juuri näin, vaikka Mirri koittaakin toisin todistaa, mutta ilmeisesti juuri tuo on joidenkin mielestä ärsyttävää. Esimerkissä ei saisi olla normaalia elämää vaan kyllähän siinä pitäisi olla kunnolla uhrimielialaa. Asioita ei saa tarkastella niin sanotusti normaalista ja neutraalista näkökulmasta vaan kaikkea pitäisi tarkkailla uhrin asemasta.

[Gabriel]

No ei pidä mutta on hassua että haluat tuoda vaimosi esiin jostain esimerkkinä ja sitten toteat että yleensäkin naiset tinkivät paljon ja kysyt että mistä kaikesta. Siinä ei ole mitään järkeä jos kerta vaimosi ei ole mistään tinkinyt. Voinhan minäkin kertoa omasta sukupuolielämästäni esimerkin ja jatkaa seuraavassa lauseessa (muiden) oravien seksuaalisuuteen mutta se jättäisi lukijat hämmennyksen valtaan siitä assosioinko erittäin vapaasti ja jättänyt lukematta ja editoimatta tekstini vai olenko harhainen ja pidänkö itseäni kenties oravana...

Varmaan jokainen jostain tinkii, myös minun vaimoni niin kuin minäkin. Ei kuitenkaan ole tarvetta leivitellä siinä suhteessa omia asioitaan. Kuitenkin tuo tarina soitteli sinussakin kelloja ja nyt muistat sen ja sitä kautta asian josta avaus oli.
Toimii...?

[Gabriel]

Juu, teit sen paremmin kuin kukaan muu olisi pystynyt tekemään! Mestarini!

Jos negatiivinen tunne on hallitseva niin sitä kautta myös voi tuoda sisään asioita. Sinulla se meni negatiivisen tunteen kautta, joku toinen ajattelee sitä vain tarinana. Tarina ja tunnereaktio on kuitenkin tehokkaampi keino kuin pelkkä tarina. Eikö olekkin ärsyttävää sisäistää asioita vaikka ei haluaisi? Asioita muuten voi ihan vaan katsellakkin.

[Gabriel]

Mutta mistä, mestarini, tiedät että muistin? Saatoinhan luntatakin.

Asioita voi aina yrittää mitätöidä pilkalla. Yksi maailman vanhimpia keinoja. Se ei kuitenkaan muuta muuksi sitä tosiasiaa, että sinulla on juuri nyt tarve keskustella kanssani.

[Gabriel]

No voin kertoa että ihan kävin uudestaan lukemassa aloitusviestin. Olen elämästäsi ihan yhtä vähän kiinnostunut kun sinä minun ja Maken (mieheni) elämästä...

Osallistumisesi keskusteluun kertoo muuta, sekä tekstin ymmärtäminen. Kyllä se sinne jäi.
Mistä tiedät kiinnostaisiko minua sinun ja Maken elämä?