Pankkibyrokratiaa

[Mirri]

Kovin omahyväistä kuvitella, että juuri omalla kohdalla pankin pitäisi toimintaohjeensa ohittaa ja unohtaa.

Kuka kuvittelee sellaista?

[Hilppa]

Mutta läheskään aina ei ole mitään 'paperipinoja'; se asia Osuuspankissa ilmeisesti ymmärretään. Pankissa nähdään perukirjasta yhdellä vilkaisulla onko osakkaiden varmistamiseksi tutkittavaa paljon vai vähän; pystytäänkö asia hoitamaan pankkitoimihenkilön toimesta rutiinijuttuna vai turvaudutaanko maistraattiin tai pankin omiin asiantuntijoihin.

Mikä saa sinut toteamaan noin (lihavoitu)? Linkkaamastasi OP:n käytännöstä tuo ei mielestäni käy mitenkään ilmi. Kyllä siellä toivotaan papereiden toimittamista etukäteen (ei sanota kuinka paljon aikaisemmin) ja perukirjan rekisteröimistä maistraatissa.

Pankissa nähdään perukirjasta yhdellä vilkaisulla...
Niinhän sielä nähdäänkin, kun kyseessä on Maistraatin leimalla varustettu perukirjan ensimmäinen sivu (jossa näkyy osakasluettelo).

Mille sivulle muissa perukirjoissa osakasluettelo laitetaan? Luulin, että osakkaiden määrästä on aina ensimmäisellä sivulla edes jonkinlainen maininta.

Perukirjan ensimmäisen sivun tärkeysjärjestys: Toimitusaika ja -paikka, Perinnönjättäjä, Kuolinpesän osakas/osakkaat, Uskotut miehet, Läsnäolijat, Pesän ilmoittaja, Avioliitto, Testamentti, Lahjat... Nuo kaikki asiat ilmenevät (niiden kai pitäisi ilmetä?) perukirjan alussa; ensimmäisellä sivulla ja sen yläneljänneksessä, jos ei ole paljon lueteltavaa. Osakasluettelo on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sivulla heti kolmantena.

Ei sinulle tullut mieleen, että kyse on Maistraatin ottamasta perunkirjan ensimmäisen sivun kopiosta, joka on varustettu maistraatin leimalla. En tarkkaan muista yksityiskohtia, enkä ryhdy kaivamaan noita papereita arkistostani. Jos sinulle ei selvä tieto riitä tai et luota siihen, ei voi mitään.

[Kyllästynyt]

Kovin omahyväistä kuvitella, että juuri omalla kohdalla pankin pitäisi toimintaohjeensa ohittaa ja unohtaa.

Kuka kuvittelee sellaista?

Sinä näytät sellaista edellyttävän.

[Hilppa]

?..
Perukirjan osakasluettelon vahvistamisessa maistraatti tekee pankkia koskevissa asioissa työn, joka kuuluu kenelle?
Minun ymmärrykseni mukaan kyseinen työ pankin tarpeisiin olisi yksinkertaisissa tapauksissa mahdollista hoitaa pankissa pankkitoimihenkilöiden toimesta ja ihan tiskillä. Jo pelkästään se, että pankkitoimihenkilö näkee ensisilmäyksellä perukirjan olevan juristin (OTM) laatima, voisi antaa pankille vihjeitä siitä, ettei ole mitään järjellistä kontrolloitavaa, joka vaatisi pankin juristien tutkailun, vaan että kyseessä on selkeä ja oikein laadittu tapaus.

Pankki, joka tahtoo kaavamaisesti omien juristiensa tutkinnan kaikille perukirjoille, vähättelee ja mitätöi niin perukirjoja kirjoittavien lakimiesten kuin muidenkin perukirjojen (tai niiden liitteiden) tekemiseen juridisesti oikeutettujen ammattilaisten työtä. Kuten niiden, jotka virkansa puolesta kirjoittavat lainvoimaisia virkatodistuksia sukuselvityksineen. Aivan kuin pankki (tyhmyyksissään?) ei ymmärtäisi, että jokaikinen allekirjoituksensa kyseisiin asiapapereihin pannut ammattilainen panee peliin oman työnsä ja ammattitaitonsa.

Jos OTM laatii perukirjan, jonka sisältö ei ole totta, hän tekee rikoksen. Jos kirkon virkailija tekee virkatodistuksen, jonka tiedot eivät pidä paikkaansa, hänkin syyllistyy rikokseen. Niin yksinkertainen tämä asia minun ymmärrykseni mukaan on. Nordea kuitenkin lähtökohtaisesti uskoo perukirjojen osakasluetteloineen ja sukuselvityksineen olevan vääriä ja virheellisiä kunnes sen omat juristit ovat todenneet ne oikeiksi ja luotettaviksi.

Ihan sairasta päättelyä.

Pankki käyttää ns. kaksoistarkistusmenettelyä varmistaakseen, että oikea henkilö on kyseessä. Pankki ei suorita perinnönjakoa, se ainoastaan hoitaa pankkitoimintaa, josta se on vastuussa, että esim. tilinkäyttöoikeutta ei saa väärä henkilö, jolla sitä oikeutta ei ole.

On päivänselvää, että pankin on oltava varma henkilöiden henkilöllisyydestä tavanomaisissa tiliasioissa ja etenkin varmistettava, että toisen henkilön omaisuutta pääsee hoitamaan juuri se henkilö, jolle tehtävä kuuluu, ja joka on valtuudet tehtävään saanut (perimällä tai valtakirjalla).

Lisätty: , jolla sitä oikeutta ei ole.

[Mirri]

Hilppa, kyseiset asiat selviävät - niiden pitäisi selvitä - perukirjan ensimmäiseltä sivulta vaikkei se olisikaan maistraatin leimalla varustettu maistraatin ottama kopio.

[Mirri]

Lienee ihan hyvä asia, että pankkibyrokratialla on ymmärtäjiä ja puolustajia - ainakin pankkien kannalta.

[Kyllästynyt]

Lienee ihan hyvä asia, että pankkibyrokratialla on ymmärtäjiä ja puolustajia - ainakin pankkien kannalta.

Mutta sinä et näytä ymmärtävän, ettei pankin käytäntöjä ole tarkoitettu ihmisten kiusaksi vaan turvaksi.

Vuosien varrella olen kuullut monenlaisista huijausyrityksistä (jotka onneksi ovat usein jääneet vain yrityksiksi), ettei minua ihmetytä lainkaan pankin tarve ja halu pitää kiinni niistä toiminta- ja menettelytavoista jotka se on tarpeellisiksi harkinnut.

[Mirri]

Pankkien vai asiakkaiden turvaksi, siinäpä pulma.

[Kyllästynyt]

Pankkien vai asiakkaiden turvaksi, siinäpä pulma.

Ei ole mikään pulma; kummankin.

[Mirri]

Rahat ovat Nordeassa turvassa keneltä? Tässä yksi esimerkki oudosta toiminnasta niin rahojen omistajaa kuin myös toista pankkia kohtaan:

Oma pankkini on lähes 5 viikkoa sitten pyytänyt valtakirjalla Nordeaa lopettamaan kuolleen henkilön tilin.
Tili on Nordean mukaan lopetettu yli 2 viikkoa sitten, mutta rahoja ei näy minun tilillä vieläkään. Oma pankkini on jo kolme kertaa kysellyt rahojen perään, mutta eivät ole vastanneet. Nordeasta on vain luvattu selvittää asia ja että ottavat yhteyttä pankkiini.

Miten tilin lopettaminen ja rahojen siirtyminen voi kestää noin kauan? Onko olemassa mitään rajaa, kuinka kauan saa rahojen siirto kestää tälläisessä tapauksessa? Nordea saa ilmeisesti korot itselleen tältä ajalta, koska Nordean tili on ollut lopetettuna jo 2 viikkoa ja tiedä kuinka kauan vielä kestää rahojen tulo, vai tuleeko niitä ollenkaan.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/8170132

Nordean kummallisuuksiin ovat törmänneet jotkut muutkin:
Kummastuttaa pankin toiminta pesänselvityksen jälkeen
http://www.laki24.fi/aihe/33240/

[Mirri]

Pankkiin soittamisesta...
On erittäin epäasiallista, että perukirjan käsittelyajan pituutta ihmettelevältä soittajalta pankki tiedustelee, että onko asialla kiire. Eihän se pankille kuulu pätkääkään onko rahojen omistajalla kiire saada ne käyttöönsä vai ei. Nordeassa voitaisiin edes älytä olla tahdikkaita asiakkaita kohtaan, mutta siellähän käyttäydytään ja toimitaan samalla (mieli)vallalla kuin viranomaiset muinoin.

[Valkosiipi]

Minusta taas on hyvä, että soitettaessa priorisoivat kysymällä, onko kiire...

Meillä on miehen kanssa raha-asiat olleet hoidossa yli 30 vuotta pääosin Nordeassa.
Olen kokenut hyvänä asiana sen, että jos soittaa pankkiin ja pyytää kiirehtimään, kiirehtivät.
Jos asialla ei ole kiirettä, ei meitä ainakan haittaa, vaikka vähän kestääkin.

Osuuspankissa taas olen yli 15 vuotta hoidellut isäni kuolinpesän sekä äitini asioita.
Osuuspankissa ongelmaksi on joskus tullut se, että siellä eivät tee juuri mitään ilman ajanvarausta virkailijalle.
Ajan olen pahimmillaan saanut puolentoista viikon päähän.
Aikaa varatessa valitsevat virkailijan, jolle asiani kuuluu. Ja oikealle virkailijalle on joskus ollut melkoinen jono.

Nordeassa on tullut tunne, että virkailijat eivät ole yhtä erikoituneita kuin Osuuspankissa.
Jospa Nordeassa siksi tehdään enemmän asioita taustatyönä.

[Hilppa]

Toopen palstalle toimittaman liitetiedoston mukaan OP vaikuttaa aivan samanlaiselta pankilta kuin muutkin pankit KP-asioissa.

Kuolinpesän asioiden hoito sujuu nopeammin ja helpommin, jos perukirjan osakasluettelo on vahvistettu maistraatissa. Tämä on erittäin suositeltavaa varsinkin silloin, jos vainaja on asunut useilla paikkakunnilla, perillistaho on laaja tai sukuselvitys on muusta syystä poikkeava tai pitkä. Jos perukirja on vahvistettu maistraatissa, perukirjan sukuselvitystä ei tarvitse erikseen toimittaa pankkiin tutkittavaksi ja asiointi onnistuu yleensä ilman lykkäyksiä.

[Mirri]

Minusta taas on hyvä, että soitettaessa priorisoivat kysymällä, onko kiire...

Meillä on miehen kanssa raha-asiat olleet hoidossa yli 30 vuotta pääosin Nordeassa.
Olen kokenut hyvänä asiana sen, että jos soittaa pankkiin ja pyytää kiirehtimään, kiirehtivät.
Jos asialla ei ole kiirettä, ei meitä ainakan haittaa, vaikka vähän kestääkin.

Hyvä, ettei haittaa.

Nykyisin viranomaistahotkin on velvoitettu siihen, että antavat asiakkaalle tietoa asioiden käsittelyajoista ja pysyvät lupaamissaan aikatauluissa. Ja jos tulee viivästyksiä, joutuvat selittämään asiakkaalle, että miksi. Ei niin päin, että asiakkaiden pitää asioiden käsittelyn viivästyessä soitella ja kysellä perään, ja saavat vastauksia tai sitten eivät. Asiakkaiden epämääräinen odotuttaminen ja muu 'kyykyttävä' kohtelu on menneisyyttä.

Mutta menneiden aikojen byrokratia onkin näköjään siirtynyt mahtaviin pankkeihin, jotka ovat monissa asioissa muiden yläpuolella ja lujasti vallankahvassa. Ne päättävät toimintatavoistaan, kuten asiakkaidensa epämääräisistä odotuttamisista, ihan itsekseen. Niillä on myös pienasiakkaiden kohdalla hyvin varaa siihen, että nämä äänestävät jaloillaan, joten senkään puoleen ei tarvitse paneutua heidän palvelemiseensa, vaan panna ennemminkin asiakkaat palvelemaan pankkia.

[Valkosiipi]

Nykyisin viranomaistahotkin on velvoitettu siihen, että antavat asiakkaalle tietoa asioiden käsittelyajoista ja pysyvät lupaamissaan aikatauluissa. Ja jos tulee viivästyksiä, joutuvat selittämään asiakkaalle, että miksi. Ei niin päin, että asiakkaiden pitää asioiden käsittelyn viivästyessä soitella ja kysellä perään, ja saavat vastauksia tai sitten eivät. Asiakkaiden epämääräinen odotuttaminen ja muu 'kyykyttävä' kohtelu on menneisyyttä

Viranomaisten kanssa sujuu minustakin hyvin moni asia. On parantunut paljon aiemmasta.

En minäkään kyykytystä koe mielestäni. Mutta sen olen kokenut, että aikataulut pitävät usein huonosti.
Osa läheisitäni ja tutuista myös sadattelee, kun ei ehdi töissä tehdä asioita kunnolla. On pakko hoitaa työt kiireellisyysjärjestyksessä.

Mutta hyvä jos sinun ei tarvitse soitella perään. Minäpä jatkan soittelua aina kun asiat ei suju.

[Mirri]

Sellaista en viime vuosina ole kokenut viranomaistahoilta, ettei kyselyyn olisi vastattu asianmukaisesti. On vastattu ja jopa viivyttelemättä; luvattu selvittää tietyn ajan kuluessa, eikä ole jätetty odottamaan selvityksen tulosta epämääräiseksi ajaksi. Muutos parempaan alkoi kaiketi joskus 80-luvulla, ja nykyisin ollaan jo aika pitkällä viranomaistahojen palvelukuvioiden muuttumisessa.

Sen sijaan soitto Nordeaan oli kokemukseni mukaan yhtä tyhjän kanssa. Päinvastoin siitä seurasi lisää epämääräistä odottamista.
Kuka palvelee ketä, jos pankissa toimitaan entisten aikojen viranomaistyylillä?

Tämä on hyvä; Nordean asiakaspalautelomake:
http://www.nordea.fi/tietoa+nordeasta/k ... 99582.html

[Valkosiipi]

Kai pistät nasevaa kirjallista palautetta kokemastasi.
Ainakin kun itse olin kaupungilla töissä, kirjallisia palautteita
ja varsinkin yleisönosastokirjoituksia isoherrat ja -rouvat tavasivat tosi tarkkaan.
Pankeista en tiedä miten suhtautuvat palautteeseen.

[Mirri]

Re: Mikä liputuspäivä tänään?
Kirjoittaja Hilppa » 09.05.2015 21:11

Huomattakoon, että olin täysin vietävissä myös Mirrin byrokratiaketjussa, jossa hän onnistui huiputtamaan minua OP:n käytännössä Nordeaan nähden.

Hilppa, vaadin sinulta selitystä esittämääsi syytteeseen huiputtamisesta. Kaiva esille tästä ketjusta kohta, jossa olen huiputtanut sinua.

[Hilppa]

Sinun kirjoittelustasi ja johdattelemastasi (aloittamastasi) viestiketjusta kokonaisuutena sai väärän kuvan, että vaateet OP:ssa olisivat perunkirjoja koskevissa valtakirja-asioissa jotenkin erilaiset verrattuna Nordeaan.

Toinen asia. Mielestäni tämä ketju kuuluisi romulaatikkoon, koska avausviestin lainaus on peräisin vuoden 2013 HS:sta. Millä tavalla perunkirjoituksien valtakirja-asiat ovat ajankohtaisia yleiseen osioon kuuluvia asioita juuri nyt?

[Mirri]

Sinun kirjoittelustasi ja johdattelemastasi (aloittamastasi) viestiketjusta kokonaisuutena sai väärän kuvan, että vaateet OP:ssa olisivat perunkirjoja koskevissa valtakirja-asioissa jotenkin erilaiset verrattuna Nordeaan.

Toinen asia. Mielestäni tämä ketju kuuluisi romulaatikkoon, koska avausviestin lainaus on peräisin vuoden 2013 HS:sta. Millä tavalla perunkirjoituksien valtakirja-asiat ovat ajankohtaisia yleiseen osioon kuuluvia asioita juuri nyt?

Hilppa, syytät minua huiputtamisesta - siis petkuttamisesta/tahallisesta harhaajohtamisesta/huijaamisesta - sillä perusteella, että sinä käsitit viesteistäni jotakin väärin; ymmärsinkö selityksesi oikein?