SIBELIUS JA TAITEEN MAAILMA

[Lette]

SIBELIUS JA TAITEEN MAAILMA

0.31 http://www.ateneum.fi/fi/pieni-valosinfonia [video]

Sibelius kuului 1800- luvun lopun Suomen taiteellisiin lahjakkuuksiin, joihin kohdistui suuria odotuksia. He saivat tukea ja julkista huomiota, ja menestyksen myötä heille oli tarjolla rooli sekä taiten että suomalaisen kulttuurin kärkihahmoina.

Jean Sibeliuksen maine Suomessa ja kansainvälisesti on kantanut 1900-luvun 2000-luvulle osoittamatta vähenemisen merkkejä. Hänen musiikkinsa ja henkilönsä ovat eri aikoina edustaneet suomalaisuutta hyvin yleisessä merkityksessä.

Näyttelyn teemat kertovat Sibeliusta innoittaneista taideilmiöistä ja teoksista. Se kartoittaa myös Sibelius-kuvan muuttumista vuosikymmenien mittaan. Näyttelyssä on mukana Sibeliuksen omistamia taideteoksia ja esineistöä Ainolasta.

Sibeliuksen musiikki on näyttelyssä keskeisessä osassa. Jokaisen teemaan liittyy muutama valittu sävellys, joita voi kuunnella näyttelyn äänioppaan välityksellä. Kansainvälisesti ehkä tunnetuimmat sävellykset, FINLANDIA ja Valse triste, ovat kuunneltavissa näyttelytilassa.


NUORUUS

Eero Järnefelt: Sibelius soittaa viulua



Johan Christian (Jean) Sibelius tuli musikaalisesta suvusta. Ennen säveltäjän uraansa Sibelius tähtäsi viulistiksi. Opiskelutoverinsa Armas Järnefeltin kautta hän tutustui Järnefeltin sukuun, ja meni naimisiin Aino Järnefeltin kanssa 1892.
Kiinnostus taiteiden välisyyteen oli yleistä vuosisadanvaihteen taitelijoille. Yksi sen ilmenemismuoto kuvataiteessa oli musiikkihetken kuvaaminen. Aineeton musiikki nähtiin korkeimpana taidemuotona. Musiikki oli tuolloin erityisessä arvossa, koska ajateltiin, että sen ylevöittävän vaikutuksen avulla voitiin päästä puhtaampaan ja syvähenkisempään maailmaan. Ajankohta suosi boheemia säveltäjää, ja Sibelius nousi Suomen taidepiirien keskushahmoksi.

Sibelius kiinnostui Kalevalan pohjalla olevasta lauletusta kansanrunoudesta. Runolaulaja Larin Paraske tuli vuonna 1891 Porvooseen, jossa hän asui useamman vuoden. Sibelius ja monet taiteilijat vierailivat hänen luonaan. Ero Järnefelt ja Albert Edelfelt tekivät useita maalauksia Larin Paraskesta.

Larin Paraske


KANSAINVÄLINEN SIBELIUS

Nuori Jean Sibelius lähti apurahan turvin opiskelemaan Berliiniin 1889, sitten Wieniin. Näiden ensimmäisten matkojensa aikana hän tutustui moniin eurooppalaisiin säveltäjiin ja muusikoihin sekä kävi lukuisissa konserteissa. Taiteilijaystäviensä kanssa hän kävi monissa museoissa ja taidenäyttelyissä.
Sibeliuksen kansainvälinen läpimurto tapahtui 1900- luvun alussa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa–Britanniassa. Myöhemmin hän sai runsaasti arvostusta myös Yhdysvalloissa ja Japanissa. Berliini muodostui keskeiseksi paikaksi, sillä siellä sijaitsivat hänen kustantajansa Robert Lienau ja Breitkopf & Härtel.
Maineen myötä matkat muuttuivat esiintymismatkoiksi, joita Sibelius teki paljon. Matkustaminen oli hänelle tärkeää, ja Sibelius työskenteli tehokkaasti niin maaseudun rauhassa kuin suurkaupungin hotellihuoneessa.
Italia ja Ranska inspiroivat Sibeliusta. Hän työskenteli toista sinfoniaansa Italian Rapallossa ja kolmatta sinfoniaa Pariisissa. Vuonna 1926 hän sävelsi Roomassa Tapiolaa. Viimeisen ulkomaanmatkansa Sibelius teki Berliinin 1931.

[Lette]

FANTASIA JA MYYTIT

Euroopassa 1800- luvun loppu oli suurten mullistusten aikaa: kaupungistuminen ja teollistuminen kiihtyivät ja tieteen ja
tekniikan alalla otettiin valtavia harppauksia. Muutoksen aika ruokki epävarmuutta ja nosti hengellistä liikehdintää. Myös taiteilijat olivat kiinnostuneita uusista näkemyksistä, kuten teosofiasta, tolstoilaisuudesta ja esoteerisista lahkoista.

Kansainvälinen taide tarjosi yhtymäkohtia kirjallisuuteen, runouteen, musiikkiin, kansallisuusaatteeseen ja tieteeseen. Paljon ammennettiin Richard Wagnerilta, jonka musiikki ja taiteelliset näkemykset kiinnostivat. Taiteidenvälisyys ja eri aisteja yhdistävä taide koettiin tärkeäksi. Taiteilijaystäville Sibeliuksen värit ja äänet yhdistävä synestesiataipumus koettiin merkkinä todellisesta taiteilijuudesta. He inspiroituivat Sibeliuksen alkuvoimaisesta musiikista.

Kansalisten arvojen nousu johti 1800-luvun lopulla omien juurien etsintään. Suomessa Kalevala innoitti kaikkia taiteen lajeja. Sibeliuksen läpimurtoteos oli Kullervo(1892)

Fantasiat menneestä kultakaudesta ja viittaukset luonnonvoimiin ja eläinkuntaan toistuvat teosten aiheissa. Mangnus Enckelliä kiehtoivat antiikin mystiikka, kadotettu paratiisi ja joutsensymboliikka. Ystävänsä Sibeliuksen tavoin Akseli Gallen-Kallelaa inspiroi kalevalaisten runojen ajaton, myyttien maailma.

Fantasia 1895




Kullervo


(Lisäsin otsikon)

[Lette]

FINLANDIA

Sibelius sävelsi Finlandian alun perin kansalliseen kuvaelmaan vuona 1899. Sillä oli alusta alkaen kansallista itsetuntoa kohottava merkitys ja se onkin varmaan Sibeliuksen sävellyksistä suomalaisten parhaiten tuntema. Kansainvälisesti se tuli tunnetuksi jo vuonna 1900, jolloin Helsingin filharmoninen seura (nykyisin Helsingin kaupunginorkesteri) esitti sitä Euroopassa. Matka huipentui Pariisin vuoden 1900 mailmannäyttelyyn. Siellä Finlandia esitettiin heinäkuun lopussa Trocadero-palatsissa nimellä La Patrie eli Isänmaa. Akseli Gallen-Kallelan Concert finnois on tämän konsertin juliste.

Myöhemmin Suomen itsenäistyttyä Finlandian suosiota lisäsi sävellyksen sanoittaminen ja sovittaminen kuorolle. Nykyisin käytetty kuoroversio pohjautuu V.A. Koskenniemen sanoitukseen. Sovitus syntyi välirauhan aikana 1940 ja se heijastaa talvisodan jälkeisuä tuntoja. Sibelius on itse sanonut: ”Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo sen laulaa, niin en sille mitään mahda.”

http://www.finnserver.com/vmstamps/inde ... anguage=en

[Lette]

MUSIIKKI YHDISTÄÄ

Finlandia vertautuu sotakokemukseen myös Edvin Laineen elokuvassa Tuntematon sotilas (1995), joka pohjautuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin vuodelta 1954. Nykyaikanakin tätä merkityksellistä sävellystä käytetään monissa yhteyksissä. Esimerkiksi Suomen jääkiekkomaailmanmestaruutta juhlittiin vuonna 2011 Helsingin Senaatintorilla Finlandian tahdissa.

Musiikki lisää tietoisuuttamme omista tunteistamme. Musiikkia kuuntelemalla voimme itse vaikuttaa mielemme herkkyyteen ja alttiuteen uusille kokemuksille sekä samalla kehittää luovuuttamme ja mielikuvitustamme.

[Psykopatologia]

Puheradiossa tuotiin esiin, että Sibeliukselta leikattiin kurkusta patti,
ensin Suomessa osin ja sitten Berliinissä lopullisesti onnistuneesti.
Hänelle sanottiin, että se voisi uusia, mitä Janne pelästyi ja lopetti
sikarit ja viinat seitsemäksi vuodeksi. (Kyseeessä ei kuitenkin ollut
syöpä, kuten nyt Pekka Myllykoskella ja aiemmin Riki Sorsalla.)
Seitsemän vuoden kuluttua Janne tyytyväinen siihen, että hänen
osterimakunsa oli ennallaan, ja aiempi syntinen meno jatkui.

[Psykopatologia]

http://www.ateneum.fi/exhibitions/nowfuture

http://www.ateneum.fi/fi/sibelius-ja-taiteen-maailma

Sibelius ja taiteen maailma 17.10.2014 - 22.3.2015

[Lette]

AINOLA

Eero Järnefelt: Aino Sibelius, 1905.



Albert Edelfelt: Sibelius, 1904.


Sibeliusten tyttäret 1940-luvun lopulla.
Vasemmalta Katarina Ilves, Eva Paloheimo, Heidi Blomstedt, Ruth Snellman ja Margareta Jalas


Ainola lännestä.



Jean Sibelius kirjeessään ystävälleen Axel Carpelanille 3.6.1994:
Tämä talo on, kuten tiedät taiteelleni vältämätömyys.

Sibeliukset muuttivat Ainolaan 1904, jolloin arkkitehti Lars Sonckin suunnitelema talo valmistui. Ainolasta muodostui merkittävä paikka sävellystyölle. Ainolan puutarhan antimet, ympäröivä metsä ja luonnon seuraaminen olivat tärkeitä Sibeliukselle. Ainolan seinät täyttyivät säveltäjän itse saamista taideteoksista. Teoksia hänelle lahjoitivat niin taiteilijatoverit, sukulaiset kuin viraliset tahot.

[Lette]

MUOTOKUVAGALLERIA

Sibeliuksen ystäväpiiriin kuului kirjailijoita ja taiteilijoita laajasti kulttuurin eri aloilta. Kapellimestari ja säveltäjä Robert Kajanus johti Helsingin kaupunginorkesteria, joka kantaesitti monet Sibeliuksen orkesterisovitukset. Ensimmäinen kansainvälinen oopperatähti Aino Ackté teki suomalaista musiikkia tunnetuksi maailmalla ja lauloi muun muassa Sibeliuksen sävellyksiä.

Tuttavapiiriin kuuluivat lähellä asuvat taiteilijat Pekka Halonen sekä Aino Sibeliuksen veli Eero Järnefelt, joiden molempien maalauksia Ainolassa on useita. Läheisimmäksi taiteilijaksi muodostui suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyt Oscar Parviainen, jonka kanssa Sibelius vaihtoi ajatuksia taiteesta. Parviainen ihaili Sibeliuksen musiikkia, ja Sibelius omistikin kaksi sävellystä Parviaiselle.


Albert Edelfelt: Aino Ackté



Mangnus Encell: Robert Kajanus



Antti Favén: Sigurd Wettenhovi-Aspan muotokuva


Oscar Parviainen: Omakuva sähkövalossa, 1914

[Lette]

METSÄ JA PUUT

Ellen Thesleff: Koristeellinen maisema, 1910


Metsän suuri merkitys on suomlaisen taiteen erityispiirre. Seon aina ollut tärkeä ja läheinen, jopa mystinen paikka. Taiteilijat alkoivat sisällyttää luontokuviinsa vertauskuvallisuutta, ja kiinnostuivat vanhasta kansanuskosta.

Metsän puut innoittivat monia: Ellen Thesleffin ja Tyko Sallisen teoksissa sykkii luonnon elinvoima. Oscar Parviaisen teoksessa puiden lehvästö muodostaa suojelevan verkon. Kalevalaista pyhää pihlajaa kuvasi moni taiteilija runoilijoista maalareihin. Sibelius sävelsi intiimejä kappaleita eri puulajeille.


Pekka Halonen : Talvinen metsä, 1915
http://www.alternativefinland.com/wp-co ... 4-1915.jpg

Pekka Halosen Sibeliukselle 50-vuotislahjaksi antama Talvinen metsä (1915) on kuin kunnianosoitus Ainolan suurille jyhkeille hongille. Huurteiset oksat ja neulaset muodostavat rytmikkäitä muotoja ja korostavat runkojen punaisia sävyjä lunta vasten. Sibelius jakoi Halosen kanssa luonnon voimakkaan kokemisen, joka innoitti molempia taiteilijoita loputtomasti. "Miten saavuttaa tuo sielun rauha josta Halonen puhuu?" kirjoitti Sibelius 1930-luvulla päiväkirjaansa.

Koivu (Björken) pianolle op. 75 nro 4 (1914). Folke Gräsbeck, piano
Kuusi (Granen) pianolle op. 75 nro 5 (1914, uus.1919). Folke Gräsbeck, piano

[Lette]

SINFONISET MAISEMAT

Eero Järnefelt: Maisema Kolilta, 1928


Laajojen näkymien ja kauaskantoisen horisontin luomaa maisemaa voidaan pitää sinfonisena. Korkealta nähty maisema luo juhlavan ja mahtipontisen tunnelman. Tämän tyyppisestä maisemasta tuli 1800-luvun lopulla kansallinen symboli, jolla yhä mainostetaan Suomen luonnonkauneutta.

Sinfonia orkesterille nro 4 a-molli op. 63 (1909-1911)
Osa II Allegro molto vivace
Lahden sinfoniaorkesteri, johtaja Osmo Vänskä

Suomalaisessa taiteessa maisemalla on merkittävä sija, koska luontokokemukset koettiin erityisiksi ja herkistäviksi taiteilijoille. Usein maisemamaalauksia muokattiin ilmaisemaan tiettyä mielentilaa joko monivivahteisesti, yksinkertaistamalla tai muuntamalla. Sibelius ammensi maisemasta sävellyksiinsä sisäistäen kokemuksensa tunne-elämyksinä ja jopa rakenteina sinfonioihinsa.


Tyko Sallinen: Maisema 1918, yksityiskohta


Lankonsa Eero Järnefeltin kanssa 1909 yhdessä koettu Koli ja sen huikaiseva näkymä tallentui neljänteen sinfoniaan. Järnefelt kiipesi Kolin vaaroille elämänsä aikana kymmeniä kertoja ja maalasi maisemaa yhä uudestaan. Erityyppistä sinfonista rakennetta edustavat Tyko Sallisen maisemat. Voimakkaat siveltimen vedot ja värit luovat muodon. Sibeliuksen omistaman Sallisen maiseman taivas ja kylämaisema kietoutuvat yhteiseen alkuvoimaiseen rytmiikkaan.

[Lette]

MELANKOLIA

Melankolian koettiin olevavan ylevöittävä ja taiteilijoille tarpeellinen olotila. Psykologia kasvoi tieteenä 1800-luvun lopulla, jolloin Sigmund Freudin käsittet unista sekä seksualisuuden ja kuoleman alkuvoimasta tulivat tärkeäksi osaksi taiteen kuvastoa. Taiteilijat halusivat avata alitajunnan portteja ja kuvata maailmaa näkyvän tuolla puolen.

Sibeliuksen väkevästi aistivoimainen sävelmaailma kertoi arkaaisen suomalaisen kulttuurin ja luonnon vahvasta yhteydestä. Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti (1897) oli alun perin nimeltään Lemminkäinen Tuonelassa Sibeliuksen sävellyksen toisen osan mukaisesti. Gallen-Kallela kiteytti ikiaikaisen äidinrakkauden kautta teoksen univrsaalin sanoman. Lemminkäinen on sotasankari ja naistennaurattaja, joka kuolee, kun hän yritää ampua elämän ja kuoleman yläpuolella olevan mystisen punaisen Tuonelan joutsenen.

Akseli Gallen Gallela : Tuonelan joutsen, 1904-1905.



Lemminkäinen-Sarja orkesterille, neljä Kalevala-legendaa op. 22:
Osa II Tuonelan joutsen (1893, uus. 1897 ja 1900, lopulinen versio)
Lahden sinfoniaorkesteri, johtaja Osmo Vänskä, englannintorvi Jukka Hirvikangas

[Lette]

MELANKOLIA

Oscar Parviainen maalasi Sibeliuksen soittamisesta inspiroituneena teoksen Rukous (Lapsen kuolema) (noin1910), jonka hän lahjoitti säveltäjäystävälleen. Aiheen taustalla oli perhetragedia: Sibeliuksen tytär Kirsti kuoli vuonna 1900. Sibelius asetti tämän tummanpuhuvan teoksen flyygelinsä taakse, josta saattoi katsoa sitä aina soittaessaan.


Oscar Parviainen: Rukous (Lapsen kuolema) noin 1910
.

[Lette]

Helsinginkadun Filmonikot, kapellimestari Veli-Antti Koivuranta
Tempppeliaukion kirkko Helsingissä, 22.11. 2014.
Teksti: Kari Olamaa

Jean Sibelius nro 4 a-molli op 63

Vuonna 1911 valmistunut neljäs sinfonia on peräisin Jean Sibeliuksen (1865-1957) niin kutsutuilta ”masennusvuosilta”, jolloin syntyivät myös mm. jousikvartetto Voces intimae sekä sinfoninen runo Luonnotar. Muutamaa vuotta aikaisemmin todettu kurkkusyöpä oli onnistuneesta leikkaushoidosta huolimatta saanut säveltäjän pelkäämään terveytensä puolesta ja luopumaan pitkäksi aikaa kahdesta intohimostaan, sikareista ja alkoholista. Raitistunut Sibelius vietti paljon aikaa kotioloissa ja kehitti sävellystyyliään uuteen suuntaan ahkeran työskentelyn ohella. Uutta tyyliä hallitsivat sisäänpäin- kääntyneemmät ja modernistisemmat sävyt sekä kontrapunkin aikaisempaa suurempi merkitys.
Neljäs sinfonia kantaesitettiin huhtikuun kolmantena päivänä 1911, jolloin Helsingin filharmoninen seuran orkesteria johti säveltäjä itse. Nykyään se mielletään aikansa yhdeksi aikansa merkittävimmistä orkesteriteoksista, mutta ensiesitykset saivat yleisöltä oudoksuvan vastaanoton. Moni kriitikko ”Biss” Wasenius yritti avata sinfoniaa yleisölle arvioimalla sen kuvaavan säveltäjän vuoden 1909 Kolin vaiheita, mutta Sibelius totesi väitteet erheeksi heti luettuaan artikkelin.

Jo ensimmäisen osan alkutahdit paljastivat luonne-eron aikaisempiin sinfonioihin. Sävyt ovat tummia, väkeviä, mietteliäitä, jopa juroja. Melodinen aines on äärimmäisen tiivistä ja harkittua; osan ”pääteemaksi” nousee heti alussa esiintyvä neljän nuotin mittainen motiivi. Totuttua rohkeampien sointurakenteiden lisäksi huomio kiinnittyy runsaasti esillä olevaan tritonus-intervalliin, joka valaa kudokseen jännitteitä…

Sinfonian toinen osa on leikkisintä antia, kuin perinteisen romanttisen sinfoniamuodon scherzo. Tritonus on tullut jäädäkseen; se näyttäytyy lyhyissä vuorottelevissa aiheissa ja antaa vallitsevan F-duurin melodioille lyyrisen sävyn. Eloisasta, rytmisestä leikittelystä edetään huolestuneen sävyisiin sointupylväisiin ja Valse tristen hengessä pyörähtelevään lyhyeen välikkeeseen ennen paluuta alun oboesooloon. Osan loppu muodostaa vahvan kontrastin aikaisemmille jaksoille hitaammalla tempollaan ja dramaattisella, jopa demonisilla sävyillään...


Akseli Gallén-Kallelan maalaus Symposion. KUVA Tiina-Maija Lehtonen / Yle.


Kuuluisin Sibeliuksen taiteilijayhteisöistä oli eittämättä Symposion-piiri, jonka ydinjäseniin kuuluivat säveltäjän lisäksi Robert Kajanus ja Axel Gallén (myöhemmin Akseli Gallen-Kallela)

[Lette]

Sibelius-monumentti

Sibeliuksen puistossa on maailmankuulun säveltäjän Jean Sibeliuksen (1865-1957) muistomerkki, Eila Hiltusen käsialaa vuodelta 1967. Sibeliusmonumentti paljastettiin 7. syyskuuta 1967. Urkupillistön muotoon sommiteltu muistomerkki on hitsattu teräksestä; säveltäjän näköismuotokuva on siitä erillään viereisen kallion kupeessa. Sibeliusmonumentti on Helsingin suosituimpia veistoksia ja tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Teoksen mitat ovat: korkeus 8,5m; pituus 10,5m ja syvyys 6,5 metriä; putkia siinä on yli 600kpl ja teos painaa 24 tonnia.

(Laitan lisää asiasta myöhemmin,Lette)

[Psykopatologia]

Sibeliuksen terveys http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaih ... erv_05.htm

[Lette]

SYNTYTAUSTA
Vuonna 1957 perustettu Sibelius-seura ryhtyi 1960-luvun alussa toimiin monumentin pystyttämiseksi niin, että se olisi voitu paljastaa Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlavuoden kuluessa vuonna 1965. Patsas valmistui kuitenkin vasta vuonna 1967. Suurin osa rahoituksesta saatiin laajan kansalaiskeräyksen avulla.

Kaksiosaisen veistoskilpailun voitti Eila Hiltunen ehdotuksellaan Passio Musicae. Kilpailun saama julkisuus oli valtava aikana, jolloin abstraktia ja esittävää taidetta oli tapana asetella vastakkain. Kohun seurauksena Hiltunen lisäsi teokseen Sibeliuksen kasvoreliefin, joka sijaitsee varsinaisen monumentin vieressä kallion päällä.

[Lette]

Sibelius sävelsi kaksi urkuteosta, jotka molemmat on kuultavissa näyttelytilassa monumentin pienoismallin äärellä Ateneumissa.

Surusoiton vuodelta 1931 hän sävelsi ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan hautajaisiin.

Intrada uruille op. 111a (1925). Harri Viitanen, urut
Surusoitto uruille op. 111b (1931). Harri viitanen, urut

[Lette]

TAPAHTUMIA

Suomalaisen musiikin päivä Ma.8.12..2014
Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi Ateneum on auki maanantaina.
FT Anna-Maria von Bonsdorffin kuraattoriluento:
”Sibelius kuvien ja myyttien maailma”.

Sibelius ”Rakkaus-Kuolema-Luopuminen” Ma. 8.12. 2014.
Sibeliuksen kolme alkuperäistä orkesterimelodraamaa sekä uusi
melodraamaksi sovitettu Sibeliuksen sävellys Kuolema, joka
yhdistyy Edgar Allan Poen Korppi-runoon.
Avanti! Kamariorkesteri, Taite ry ja kapellimestari Tuomas Hannikainen.

[Psykopatologia]

Sinun Lette tulee laittaa esiin, mistä olet varastanut ketjun sisällön.

[Lette]

http://www.ateneum.fi/fi/suomalaisen-mu ... A4iv%C3%A4

Suomalaisen musiikin päivä Ma.8.12..2014
Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi Ateneum on auki maanantaina.
FT Anna-Maria von Bonsdorffin kuraattoriluento:
”Sibelius kuvien ja myyttien maailma”.

Sibelius ”Rakkaus-Kuolema-Luopuminen” Ma. 8.12. 2014.
Sibeliuksen kolme alkuperäistä orkesterimelodraamaa sekä uusi
melodraamaksi sovitettu Sibeliuksen sävellys Kuolema, joka
yhdistyy Edgar Allan Poen Korppi-runoon.
Avanti! Kamariorkesteri, Taite ry ja kapellimestari Tuomas Hannikainen.