Koiranportti ja kuivain

[Psykopatologia]

Kas ko. haukkuminen ei ehkä ole "luonnollista" vaan perustuu pelkoon.

Koira tulkitsee gestaltia ja situaatiota (myös), ei vain rankaisu - palkitseminen -seuraantoa.

[Hermes]

Niin, mutta mietin, että miksi koirat, vaikka älykkäitä ovatkin, eivät opi yleensä esimerkiksi ajattelemaan niin, että näen koiran, siispä haukun, jotta täti sanoo "ei", sitten istun ja saan palkinnon. Niiden päättely pysähtyy siihen, että jos haukun, niin täti sanoo "ei". Tai siis, tietysti ne eivät päättele tuonkaan vertaa. "Ei"-koulutuksen avulla sille koiralla ei tule mieleenkään haukkua, sen hermosto onnistuneesti estää sellaisen hermoston toiminnan, joka johtaisi haukkumiseen. Mutta voisiko joku koira olla joko niin fiksu tai tyhmä, että se oppisi haukkumaan vain sen vuoksi, että saisi emännältä ruokapalan? Siis huolimatta siitä, että siinä välissä sanotaan "ei", sitten istutaan, sitten saadaan se ruokapala? En ole koskaan kuullut tuollaisesta koirasta ja ehkä se ei ole mahdollista. Mutta miksi se ei ole mahdollista ja miksi ihmiset pystyvät sellaiseen? Johtuuko keskittymiskyvystä tai kyvystä kelata tapahtumia mielessä?

[Hermes]

[Psykopatologia]

Kysymyksesi ovat relevantteja mutta kaipaisivat minuutteja vaativaa pohdintaa.

Itse koulutin Lassia tulemaan luokse menemällä sen luokse uhkaillen;
ts. jos ei tullut ajoin sen kiinni. Aivan "vääräoppista"!

[Mirri]

Kuten tiedetään, koirat ymmärtävät paljon muitakin sanoja kuin vain oman nimensä. Kuvan koira saattoi käsittää oikein hyvin mistä oli kysymys ja mistä isäntä oli suivaantunut.
Toki ymmärtäminen olisi koiralle helpompaa, jos isäntä ei vuodattaisi turhautumistaan lemmikkinsä niskaan, vaan tiivistäisi ilmaisuaan jotenkin. Sama asia voisi englantia ymmärtävälle koiralle mennä paremmin perille näin lyhyesti ja ytimekkäästi: Stay out of the garbage!

[Kahvi]

Niin, mutta mietin, että miksi koirat, vaikka älykkäitä ovatkin, eivät opi yleensä esimerkiksi ajattelemaan niin, että näen koiran, siispä haukun, jotta täti sanoo "ei", sitten istun ja saan palkinnon. Niiden päättely pysähtyy siihen, että jos haukun, niin täti sanoo "ei". Tai siis, tietysti ne eivät päättele tuonkaan vertaa. "Ei"-koulutuksen avulla sille koiralla ei tule mieleenkään haukkua, sen hermosto onnistuneesti estää sellaisen hermoston toiminnan, joka johtaisi haukkumiseen. Mutta voisiko joku koira olla joko niin fiksu tai tyhmä, että se oppisi haukkumaan vain sen vuoksi, että saisi emännältä ruokapalan? Siis huolimatta siitä, että siinä välissä sanotaan "ei", sitten istutaan, sitten saadaan se ruokapala? En ole koskaan kuullut tuollaisesta koirasta ja ehkä se ei ole mahdollista. Mutta miksi se ei ole mahdollista ja miksi ihmiset pystyvät sellaiseen? Johtuuko keskittymiskyvystä tai kyvystä kelata tapahtumia mielessä?

Yllättävää kyllä, mutta koirat pystyvät päättelemään missä tilanteessa saa haukkua ja missä tilanteessa ei. Namipalalla vain palkitaan toivottua käytöstä, palkinto voi (myöhemmässä vaiheessa) olla ihan vain kehutkin.

[Pinja]

Veljen koira jäi kerran auton töytäisemäksi, kun äitini ei tajunnut miten sen saisi luokse. Minä olin kauempana ja koira oli vapaana ja äiti käski koiran etsiä minut, mutta koira menikin autotielle eikä mennyt sillan ali. Onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Raivoaminen tehoaa veljen koiraan, jos sille raivoaa niin se tulee luokse miellyttämään. Onko teillä joilla on ollut tai on koira tehonnut raivoaminen luoksetuloon, jos ei käskystä tule? Pennulle aion opettaa luoksetulon niin hyvin, että pelkkä käsky tehoaa, olen nyt jo vaihtelevissa olosuhteissa käyttänyt tule käskyä ja palkinnut namille luoksetultua. Koiran pitää tilanteessa kuin tilanteessa osata tulla käskystä luokse, se on yksi tärkeimpiä asioita, mitä koiralle voi opettaa.

[Valkosiipi]

Varma luoksetulo on todellakin yksi hyödyllisimmistä asioista...

Minä en ole täysin onnistunut luoksetulon opettamisessa.
Hyvin koira tulee luokse, jos ollaan kaksin ja häiriötekijöitä ei ole.

Mutta jos lähistöllä on toinen koira, ihminen, kiinnostava haju... koira välillä heittäytyy kuuroksi.
Aika hyvin kyllä jää paikalleen seisomaan, jos kuuroille korville menevän "tänne"-käskyn jälkeen karjaisen "paikalla" tai "seis".
Neiti on ilmeisesti sitä mieltä, että kun kerran kiva keskeytetään, saan sitten rangaistukseksi hakea hänet...

Meillä luokse pitää kutsua iloisesti ja leikkisästikin. Raivoamalla ei tule lähellekään.
Pysähtymiskäskyn voi sen sijaan antaa vaikka raivoamalla. Äkäinen ääni jopa tehostaa käskyä.
Karkuun ei onneksi mene, vaikka olisin koiralle kuinka hikeentynyt.

[Psykopatologia]

Mene sinä raivoten hänen luokseen!

[Hermes]

Niin, mutta mietin, että miksi koirat, vaikka älykkäitä ovatkin, eivät opi yleensä esimerkiksi ajattelemaan niin, että näen koiran, siispä haukun, jotta täti sanoo "ei", sitten istun ja saan palkinnon. Niiden päättely pysähtyy siihen, että jos haukun, niin täti sanoo "ei". Tai siis, tietysti ne eivät päättele tuonkaan vertaa. "Ei"-koulutuksen avulla sille koiralla ei tule mieleenkään haukkua, sen hermosto onnistuneesti estää sellaisen hermoston toiminnan, joka johtaisi haukkumiseen. Mutta voisiko joku koira olla joko niin fiksu tai tyhmä, että se oppisi haukkumaan vain sen vuoksi, että saisi emännältä ruokapalan? Siis huolimatta siitä, että siinä välissä sanotaan "ei", sitten istutaan, sitten saadaan se ruokapala? En ole koskaan kuullut tuollaisesta koirasta ja ehkä se ei ole mahdollista. Mutta miksi se ei ole mahdollista ja miksi ihmiset pystyvät sellaiseen? Johtuuko keskittymiskyvystä tai kyvystä kelata tapahtumia mielessä?

Yllättävää kyllä, mutta koirat pystyvät päättelemään missä tilanteessa saa haukkua ja missä tilanteessa ei. Namipalalla vain palkitaan toivottua käytöstä, palkinto voi (myöhemmässä vaiheessa) olla ihan vain kehutkin.

Ok. Hyvä tietää.

[Pinja]

Mulla kävi pari viikkoa sitten silleen, että kaaduin ulkona osittain pennun päälle, kun hän oli tullut jalkojeni juureen kävelemään enkä huomannut sitä, joten kaaduin. Pentu kiljahti ja lähti pakenemaan, vieressä oli vilkkaasti liikennöity autotie ja sementtiaidan pätkä, jossa oli aita. Pentu eteni kauheata vauhtia ja juoksin perässä raivoten, että saisin sen jäykistymään pelosta, oli just hyppäämässä sieltä aidan raosta 4 metrin pudotukseen asfaltille, kun sain narusta kiinni. Harmitti etten ollut vielä opettanut tule käskyä herkuilla, olin muutenkin epävarma tiesikö se sitä, koska tapanani oli kutsua nimellä luokse. Nyt tietää tule käskyn ja tulee hyvinkin haastavissakin tilanteissa luokse.

[Pinja]

Pentu on sylivauva, terapeutin luona istui sylissä liikkumatta 45 min. Lasken toki kotona pennun alas heti, kun haluaa sylistä pois. Tänään pentu on keksinyt alkaa pomppia ihmisten syliin, mutta on vielä niin pieni ettei yllä, joten nostetaan.

[Valkosiipi]

Mene sinä raivoten hänen luokseen!

Miksi kummassa minun pitäisi mennä raivoten koiran luokse,
jos tiukasti tai äkäisesti annettu pysähtymiskäsky on toiminut...

Minusta minun pitää tehdä kuten Pinjakin aikoo,
kouluttaa koiraa lisää, että luoksetulokäsky alkaa toimia varmemmin tiukassakin paikassa.

Kiitos vaan Pinja, kun ketjusi muistuttelee koulutuksen tärkeydestä.

[Psykopatologia]

Notta hän oppisi tulemaan luokse.

[Pinja]

Valkosiipi kannattaa palkita luoksetulosta jolloin erityisen herkullisella namilla, niin saat paremmin tottelemaan vaikeissakin tilanteissa.

[Valkosiipi]

Täytyy käärästä hihat, kaivaa herkkunamit esiin ja jatkaa kouluttamista.
Pahuksen jästipää välillä tuo hurtta.

Tuota raivoten koiran luokse menemistä täytyy vähän sulatella.
Onhan raivoaminen tietysti perusteltua, jos koira jättää noudattamatta käskyä, jonka ihan varmasti kuulee ja osaa.

[Psykopatologia]

Usein naiset käsrsivät koirankoulutuksessa julmuuden puutteesta.

[Pinja]

Usein naiset käsrsivät koirankoulutuksessa julmuuden puutteesta.

Pelkään menettäväni koiran luottamuksen ja pelkään, että koira alkaa pelkäämään minua, jos käyttäydyn sille arveluttavasti.

[Pinja]

Toinen pentukoira nuoli tänään pennun alapäätä, onko se vaarallista pentuni mielenterveydelle? Ja miksi se halusi nuolla pennun alapäätä?

[Psykopatologia]

Niinhän humaanitkin tekevät.