Kirjoittaja Kahvi » 19.01.2014 14:34
Tykkään näistä luontodokumenteista. Nykyään nämä dokumentit, joissa David Attenboroughin "kädenjälki" on mukana, tuntuvat keskittyvän ehkä liikaa visuaaliseen näyttävyyteen asiasisällön kustannuksella. Todella upeita kuvia, kamera-ajoja yms, joista joskus ihmettelee kuinka tuo on oikein kuvattu; näytetään esim kuinka lumi sulaa ja maa alkaa viheriöimään - yhdellä kamera-ajolla sivuttaisliikkeessä muutaman sekunnin aikana vuodenaika muuttuu. Tulee sellainen "wau!"-efekti. Mutta asiasisältö joskus onnahtelee ja/tai jää vajavaiseksi. Vika voi tietty olla löperössä suomennoksessa tms.
Tuosta Sahara-jaksosta olen ehtinyt katsomaan vain vähän alkua, loppu odottaa digiboksin syövereissä. Siinä Saharan synnyn syyksi esitettiin Afrikan julmaa aurinkoa (tms) joka korventaa maaperän autiomaaksi. No niinhän se tavallaan on, mutta päiväntasaajalla, jossa on taatusti enemmän aurinkoa, on kuitenkin kaikkea muuta kuin hiekkaerämaata. Eli ei Saharan aavikko voi olla yksin auringon syytä, jos päiväntasaajalla on elämää pursuavia sademetsiä.
Jos muistan oikein, niin isomman skaalan ilmavirtaukset selittävät asian. Sademetsissä ilma kuumentuessaan nousee tietty ylöspäin, jossa se jäähtyy ja kosteus tiivistyy sateeksi. Ilma kuitenkin jatkaa matkaansa kaartaen korkeuksissa maapallon pinnan suuntaisesti palatakseen sitten kääntöpiirien kohdalla kuivana takaisin maanpinnalle. Josta siis jatkaa matkaansa takaisin viidakkoon. Sen takia aavikot ovat apaut kääntöpiirien kohdalla kaikkialla maapallolla, kosteuden puutteen takia ei ole pilviä suojaamassa yön pakkasilta ja päivän porotuksilta.