Pertti Luukkonen kirjoitti:Ei, koska toisessa tapauksessa kyse on paranoiasta.
Ei välttämättä. Vaan ehkä Kyllästyneen kokemus henkilöstä, joka tuolla tavoin "vertaistuellisesti" mitätöi Kyllästyneen kokemuksen. Ja se tyyli saattaa olla Kyllästyneelle jossain elämänvaiheessa pakonedessä hyväksymää vuorovaikutusta.
Ja Kyllästynyt on sen vuoksi herkkä havaitsemaan sen, mikäli sellaista huomaa.
Minusta siinä ei ole paranoiaa laisinkaan. Se on pelkästään perhanan kuluttavaa ja kieroa vuorovaikutusta-> syyttää, vaikka ei syytäkään. Ei voi osoittaa todeksi, koska mitään suoraa ei ole todentaa, on vain ärsyttävän nurinkurista vuorovaikutusta. : "löydä itsesi rivien välistä" (tai siis sellainen minäkuva, jota tarjotaan )
Jostain oppikirjasta aikoinaan luin, että tuon tyyppinen vuorovaikutus ja kaksoissidoselementit aiheuttaisi nimenomaan sch. Sen teorian oivaltaja saattaa hyvinkin olla väärässä, tai sitten ei. Jo on paranoiaa tarjottukin Kyllästyneelle, joka pysyy kannassaan sitkeästi. Siitä pointsit!
Ja nimenomaan, mikäli toimii suhteessa Äiti/lapsi.
En ymmärrä, miksi Perä et ole tuota ottanut huomioon, koska olethan K:n tuntenut vuosia..
