Reino Helismaa: Meksikon pikajuna (osat 1 ja 2) (1949)
http://www.youtube.com/watch?v=jp0mXrPRzyU (5:54)
MEKSIKON PIKAJUNA
1. Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on, valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää. Haukku kuuluu kojootin, häipyy meluun veturin, Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää. Ensi luokan vaunussa uninen on tunnelma. Matkustajat, miehet, naiset, kaikki torkkuvat. Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy missä lienee pysähdyksen syy?
2. Jarrut pyöriin kirskahtaa, vaunun ovi aukeaa, sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa. Pikku-Pete, Iso-Pat - gangstereita molemmat - kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa. "Kädet ylös, gentlemen!", huutaa käskyn terävän Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee. "Viisainta kun jokainen nyt lompsan aukaisee - kuula sille, joka kenkkuilee!"
3. Vastustaa ei kukaan voi - Pikku-Pete vartioi, Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot. Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksin tein. Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää - Pikku-Pete hohotelee kohti kurkkuaan. "Miehet lyödään tainnoksiin, mut naiset viedään pois! Lempimättä nyt en olla vois."
4. Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi kumppaniinsa sanoja ja kohta murahtaa: "Okay, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin - viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa." Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Senores! Meille tehkää mitä vain, mut naiset säästäkää - muuten teistä kehno muisto jää!"
5. Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus - haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa. Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias, vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa. Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan: "Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee - tehdään niin kuin rosvot määräilee!"
6. vanhapiika hypähtää, Patin kaulaan siihen jää,
vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois,
nainen lemmenkipeä muiskuissaan on ripeä
eikä Patin vastustelu niitä estää vois
hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu,
vanhanpiian kuiskiessa "Darling, I love you!"
matkustaja tuijottavat silmät selällään
kuinka kaikki oikein päättyykään
7. kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat
tulisia ovat, niissä hehkuu lemmenlies
kiljuu rosvo "kuulkaas Miss, minä olen naimisis'
ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies,
kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa"
puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa,
junavaunun ovesta hän säntää pakoon jees
muttei pääse metriäkään ees
8. ikäneito hyljännyt, äskeisen on yljän nyt,
pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee
vapauden takaisin, Iso-Pat saa tietenkin,
vuorostansa apua jo Pete huutelee
vannoo, että myöskin hän, naimiskaupan pätevän
solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän
ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan
kun ei Oete pysty loistamaan
9. itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu
Peten leukaan täräyttää suoran oikean
untenmailla otsa hies' siinä uinuu pikkumies
Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan
ehdi ei hän aseeseen, tarttua hän uudelleen
vanhanpiian nyrkki puhuu - vaikka tuhanteen
tuomari nyt laskea kai lukujansa sais,
ennen kuin Pat siitä virkoais
10. PIKAJUNA MEKSIKON MATKAA JATKAMASSA ON.
ROSVOT LOJUU KÖYTETTYINÄ ALLA PENKKIEN.
TEHTY ON TAAS JAKO UUS, TAKAISIN KUN OMAISUUS
SAATIIN ALKUASUKKAITTEN SEKÄ JENKKIEN.
VAARA OHI, RAUHA MAAS. ILOINEN ON VAUNU TAAS.
YKSI VAIN ON SYNKKÄNÄ. NO KUKA? ARVATKAAS!
VANHAPIIKA YHDY EI NYT RIEMUUN JOUKON MUUN:
” ONNI TAAS ON MENNYT OHI SUUN.
HUHHEIJAA, ONNI TAAS ON MENNYT OHI SUUN.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/206741