Ei elämää, vaan koulua varten

[Psykopatologia]

Merkurius, Venus, Maa, Mars, (pikkuplaneetat), Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.

[Kahvi]

En tiedä, että vaaditaanko nykyajan lukiolaisilta presidenttien tai planeettojen ulkoaosaamista, so kuuluuko se lukion oppimäärään tms. Toisaalta taas nuo asiat kertovat enemmänkin kyvystä opetella asioita "hauki on kala" tyyppisesti ulkoa, eivätkä niinkään opiskelijan tyhmyydestä ym.

Voi hyvinkin olla niin, että nykyajan ylioppilaat ovat tyhmempiä. Tähän tietysti vaikuttaa, että vuosikymmenten saatossa otanta on muuttunut merkittävästi: ennenwanhaan valkolakki oli huomattavan harvemman saavutettavissa mm taloudellisten ja ihan periaattellistenkin ("meidän muksusta ei prkl herraa kasvateta") syiden takia. Tämähän sitten muuttui jossain välissä niin, että perheen sosioekonominen asema ei enää vaikuttanut siihen, että oliko nuorella käytännön esteitä lukion käymiselle ja lopulta tilanne taisi olla se, että oli jotenkin normaalia, ellei peräti kunnia-asia, että kaikkien yhteiskuntaluokkien lapset saivat valkolakin. Lukiota siis kävi aikaisempaa huomattavasti enemmän nuoria, mukana myös niitä jotka vanhempiensa halusta (tai peräti pakottamana) kävivät lukion, vaikka nyt eivät olleet sinänsä lukioainesta.

Jos yksinkertaistetaan asiaa ja ajatellaan Gaussin käyrää, niin ennenmuinoin lukiota kävi mm sosioekonomisista syistä enemmän käyrän huippukohdan oikealla puolella olevaa ainesta. Lukion kävijöiden määrä on lisääntynyt, joten väkisinkin mukaan on tullut ainesta, joka on enemmän käyräälä vasemmalla kuin oikealla aikaisempaan ainekseen verrattuna - tämän selittää Gaussin käyrän muoto (ao kohdassa käyrää se on laskeva vasemmalta oikealle).

Voi ihan hyvin siis sanoa, että nykyajan ylioppilaat ovat paljon tyhmempiä. Se, että onko asialla sitten negatiivista käytännön merkitystä, onkin ihan eri asia.

[Riidankylväjä]

Merkurius, Venus, Maa, Mars, (pikkuplaneetat), Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.

Pääsit rimaa hipoen läpi (rima jäi heilumaan), kun Pluto on tipautettu pois planeettojen joukosta. Muut pikkuplaneetat siellä eivät ole olleetkaan.

Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Haumea · Makemake · Eris

[Riidankylväjä]

Jos yksinkertaistetaan asiaa ja ajatellaan Gaussin käyrää, niin ennenmuinoin lukiota kävi mm sosioekonomisista syistä enemmän käyrän huippukohdan oikealla puolella olevaa ainesta. Lukion kävijöiden määrä on lisääntynyt, joten väkisinkin mukaan on tullut ainesta, joka on enemmän käyräälä vasemmalla kuin oikealla aikaisempaan ainekseen verrattuna - tämän selittää Gaussin käyrän muoto (ao kohdassa käyrää se on laskeva vasemmalta oikealle).

Sosioekonomia ei ainakaan ennen korreloinut älykkyyden kanssa. Elämässä menestymisen kanssa kyllä, kun "hyvästä perheestä" tulleet olivat aina etusijalla. Kuten ovat nykyäänkin.

[Psykopatologia]

Kahvin nyt vahvistamaa olen aina toitottanut,
mutta kukaan ei ole näyttänyt ymmärtävän (yskää).

[Kahvi]

Jos yksinkertaistetaan asiaa ja ajatellaan Gaussin käyrää, niin ennenmuinoin lukiota kävi mm sosioekonomisista syistä enemmän käyrän huippukohdan oikealla puolella olevaa ainesta. Lukion kävijöiden määrä on lisääntynyt, joten väkisinkin mukaan on tullut ainesta, joka on enemmän käyräälä vasemmalla kuin oikealla aikaisempaan ainekseen verrattuna - tämän selittää Gaussin käyrän muoto (ao kohdassa käyrää se on laskeva vasemmalta oikealle).

Sosioekonomia ei ainakaan ennen korreloinut älykkyyden kanssa. Elämässä menestymisen kanssa kyllä, kun "hyvästä perheestä" tulleet olivat aina etusijalla. Kuten ovat nykyäänkin.

Sosioekonomian ja älykkyyden korrelaatiosta/kausaalisuudesta ei tuossa olekaan kysymys. Kysymys on tilastollisesta faktasta.

Ajatellaan, että ennenwanhaan ylioppilaita oli X henkilöä ja heidän älykkyyden keskiarvo asettui Gaussin käyrän kohtaan 75%, siis kohtaan 3/4 vasemmalta oikealle luettaessa. Tai tuo kohta voi siis olla mikä tahansa, joka asettuu Gaussin käyrän huippukohdan oikealle puolelle, mutta leikitään nyt että kohta oli tuo 75%. Otantaan (X henk) siis jossain määrin vinouttanut sosioekonomiset syyt.

Aika kulkee ja ylioppilaita on aina vaan enemmän, kunnes heitä on 10 kertaa enemmän kuin alunperin. Otannasta on samalla poistuneet em sosioekonomiset syyt. Otanta on nyt siis 10X ja kun alamme sijoittamaan noita henkiöitä Gaussin käyrälle, niin käyrän muodon takia enemmän ihmisiä sijoittuu 75% (wanha kohta) vasemmalle kuin oikealle puolelle. Tällöin väkisinkin älykkyyden keskiarvo laskee.

[Kahvi]

Presidenttien tai planeettojen luetteleminen on vähän sama asia, kuin pyydettäisiin luettelemaan ihmisen luut latinankielisin nimin. Eli sisältyykö moinen taito nykylukion oppimäärään ja kertooko se mitään mistään muusta kuin ulkoaoppimisen kyvystä.

Pressat ja planeetat tietty kuuluvat yleissivistykseen enemmän kuin ihmisen luiden latinankieliset nimet, mutta muuta eroahan ei noilla ole.

[Kahvi]

Kahvin nyt vahvistamaa olen aina toitottanut,
mutta kukaan ei ole näyttänyt ymmärtävän (yskää).

Mutta tässä on kieltämättä se pointti, että sinähän tulit ylioppilaaksi joskus venäjänvallan aikana (vai oliko se ruåtsinvallan aikana?). Me muut palstalaiset taas olemme iältämme vielä nuoria - ja viiteryhmämme on siis nykyajan ylioppilaat. Ja kun sanoit, että nykyajan ylioppilaat ovat paljon tyhmempiä, niin identifioiduimme viiteryhmäämme ja koimme, että sanoit meitä tyhmiksi.

Itseasiassa minäkin koin noin, ja piti hetki mietiskellä, että mitä se PP nyt ihan aikuisten oikeasti yskii. Meni hetki jos toinenkin, että järkeilemällä aloin ymmärtää yskää.

[Kahvi]

Mutta tässä on kieltämättä se pointti, että sinähän tulit ylioppilaaksi joskus venäjänvallan aikana (vai oliko se ruåtsinvallan aikana?)

Niin siis tässä oli se pointti, että koska sait valolakkisi Vilhelm Valloittajan maihinnousun aikaan, ja me muut nykyaikana, niin edustat täysin eri viiteryhmää kuin me muut.

Ja sitähän kokee loukkaavaksi moitteen silloin, kun moitteen antaja on eri viiteryhmästä kuin itse on. Siksi minunkin ensimmäinen (virheellinen) tunneresponssi oli, että mitäs hevlettiä se PP nyt minua tyhmäksi haukkuu!

[Psykopatologia]

Kaikki kognitiiviset kyvyt sekä suoritukset ja positiiviset päämäärät
korreloivat positiivisesti - korrelaation suuruus vaihtelee.

[Mirri]

Sosioekonomia ei ainakaan ennen korreloinut älykkyyden kanssa. Elämässä menestymisen kanssa kyllä, kun "hyvästä perheestä" tulleet olivat aina etusijalla. Kuten ovat nykyäänkin.

Aivan.

Entisinä aikoina saattoi hyvin käydä niin, että älykäs työläiskersa suoritti kansakoulun sekä jatkoluokat ja meni töihin, kun taas tyhmä rikkaan tenava sai valkolakin, ja opiskeli ties miten pitkälle. Menneinä vuosikymmeninä älykkyydellä on ollut hyvin vähän tekemistä sen kanssa, että yhdelle opintie on ollut suljettu ja toiselle avoin. Päinvastoin käsittääkseni opiskeluhaluisen työläiskersan on pitänyt olla parempiosaisiin verrattuna älykkäämpi, jotta on onnistunut 'uimaan vastavirtaan' ja raivaamaan tiensä akateemiseksi vaatimattomasta perhetaustastaan huolimatta. Häntä kun ei ole kotona ja suvun keskuudessa tuettu, vaan päinvastoin on voitu tehdä kaikki mahdollinen, jottei alhaisen sosioekonomisen aseman omaava kasvuikäinen 'haihattelisi turhia' - eikä aiheuttaisi köyhälle perheelleen rahanmenoa tahtomalla oppikouluun...

Entisaikoina moni älykäs lapsi oli yhdenlainen alisuoriutuja, koska ei ollut mitään mahdollisuutta päästä käymään koulua ja opiskelemaan. Köyhien ja työläisperheiden älykkäät lapset ovat ennen loistaneet poissaolollaan oppikouluista ja lukioista; yliopistoista puhumattakaan. Pelkästään jo oppikouluun meneminen maksoi maltaita perheelle; se ei ollut ilmaista lystiä, ei mitään sinne päinkään. Kaksi lukukausimaksuista vapaata vapaaoppilaspaikkaa luokkaa kohti oli kuin hyttysen itku valtameressä, etenkin kun luokassa saattoi olla muutamia kymmeniä oppilaita; joskus 60-70 -lukujen vaihteessa neljäkymmentäkaksi.

[Psykopatologia]

Lyseoissa lukukausimaksu oli nimellinen; yhteiskouluissa hieman suurempi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu

[Riidankylväjä]

Sekin on köyhällle iso raha eikä siinä kaikki. Kirjat ja muut koulutarvikkeet piti ostaa ja maaseudulla oppikoulu saattoi olla kymmenien kilometrien päässä, jolloin pelkkä kouluun kulkeminen saattoi muodostaa ylivoimaisen esteen.

[Mirri]

Lyseoissa lukukausimaksu oli nimellinen; yhteiskouluissa hieman suurempi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu

Wikipedia kertoo näin:

Oppikouluun meneminen ei riippunut pelkästään oppilaan älynlahjoista. Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja sen maksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat, joten vähävaraisilla perheillä ei ollut varaa laittaa lastaan sinne. Usein myös työläisperheissä haluttiin lapset mahdollisimman nopeasti työhön, mikä onnistui parhaiten käymällä pelkkä kansakoulu ja kenties sen jälkeen ammattikoulu. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat edullisemmat, mutta verrattuna ilmaiseen kansakouluun lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi taloudellista uhrausta. Koulukirjat oli joka tapauksessa ostettava itse eikä ilmaista kouluruokailuakaan ollut. Valtionavun ehtona niin valtion kuin yksityisissäkin oppikouluissa oli kuitenkin vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, joita myönnettiin vähävaraisten perheiden hyvin koulussa menestyneille lapsille. Tällä järjestelyllä pyrittiin turvaamaan, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan oppikouluihin.

Mainittu vapaaoppilaspaikka oli ainakin minun oppikouluaikanani kaksi paikkaa per luokka, ja luokassa sai enimmillään olla 42 oppilasta. Hyvään menestymiseen ainakaan tuolloin vapaaoppilaspaikat eivät olleet sidottu, sen sijaan vapaaoppilaspaikka oli mahdollista saada yhden kerran luokkaa kohti. Toisin sanoen luokalle jäämiseen ei saanut vapaaoppilaspaikkaa.

Ja tosiaan kouluruokailukin oli oppikoulussa maksullinen, toisin kuin kansa-, kansalais-, ja ammattikouluissa. Niinpä vähävaraisten perheiden oppivelvollinen jälkikasvu ilman muuta ohjattiin mieluiten oppilaitoksiin, joissa oppivelvollisuuden suorittaminen ei aiheuttanut perheelle kuluja.

[Psykopatologia]

Mutta miksi porukkaa, että ennen kaikki oli paremmin?

[Hilppa]

Itse käytin sanontaan "vanhaan hyvään aikaan...". Jotkut asiat olivat ennen paremmin toiset huonommin ja hyvinkin huonosti.

[Mirri]

Tämä puoltaa ajatusta, että entisaikojen oppikoulun suorittaneet oikeasti ovat olleet teoreettisesti lahjakkaita ja älykkäitä:

Oppikouluun pyrkiminen tapahtui kevään pääsykokeissa. Järjestelmän loppuaikoina kokeeseen kuuluivat ainekirjoitus ja matematiikan koe. Koska oppikouluun pääseminen oli ainoa tie korkeampaan koulutukseen, kokeet olivat melko vaativat ja stressaavat. Myös jatko oli raskas: luokalle jäänti oli yleistä eikä oppilaiden eroaminen huonon koulumenestyksen vuoksi ollut mitenkään tavatonta.

Oppikoulun opetussuunnitelmat olivat luonteeltaan pitkäikäisiä. Niitä uudistettiin vain muutamien vuosikymmenten välein ja samat perusoppikirjat kuluivat jopa useiden sukupolvien käsissä. Oppikouluja leimasi 1900-luvun alusta jako reaalikouluihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin "uusia" eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa keskeisiä oppiaineita olivat klassiset kielet (latina ja klassinen kreikka). Molemmissa koulutyypeissä opetettiin lisäksi matematiikkaa, joka oli luonteeltaan varsin teoreettista. Kielten opetuksessa kirjallinen kielitaito oli pääosassa. Opetus tähtäsi lähinnä virkamiesten kouluttamiseen.

Oppikoulun opettajat olivat kansakoulunopettajiin verrattuina korkeasti koulutettuja. Heillä oli pääsääntöisesti joko ylempi tai joissain tapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Virkarakenne koostui nuoremman ja vanhemman lehtorin viroista, joihin päästiin muutaman vuoden ylimääräisenä opettajana toimimisen jälkeen. Naisille tyttölyseon tai yhteiskoulun lehtorina toimiminen muodosti erään harvoista akateemisista, sosiaalisesti hyväksyttävistä ammateista. Peruskouluun siirtymisen jälkeen oppikoulun opettajat muuttuivat joko lukioiden tai yläasteiden lehtoreiksi.

Oppikoulun suurimpana ongelmana oli opetettavan aineksen teoreettisuus. Opetussuunnitelmaan ei alkujaan sisältynyt lainkaan käsityötä, ja lukuaineiden opetus oli varsin teoriapainotteista. Kun 1950-luvulta alkaen yhä suurempi osa ikäluokasta siirtyi oppikouluun, alkoi käydä ilmeiseksi, että opetussuunnitelmaa olisi uudistettava vastaamaan paremmin käytännön elämän tarpeita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu

Raha ja perheen asema on auttanut oppikouluun pääsemisessä, mutta jos teoreettiseen opiskeluun tarvittavat älyn lahjat eivät ole riittäneet oppikoulussa pärjäämiseen, sieltä on auttamattomasti pudonnut pois ennemmin tai myöhemmin - niin rikkaan kuin köyhänkin mukula. Köyhän mukula tosin ennemmin kuin rikkaan, koska vapaaoppilaspaikoilla sinnitelleillä ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta jäädä luokalleen eikä muutenkaan tunaroida opinnoissaan; rikkaiden lapsilla on ollut paremmat mahdollisuudet epäonnistumisiin ja uudelleen yrittämisiin. Köyhien lapsilla ei yksinkertaisesti ollut varaa epäonnistua ja yrittää uudelleen oppikoulussa; oli pakko pärjätä tai keskeyttää, koska rahoitus oli iso ongelma.

[Illusia]

Näinä (nuoriso)työttömyyden aikoina olisi ihan järkevää opiskella. Nykyinen opintotukijärjestelmä on niin hieno, ettei vähävaraisuus ole este, ja iltaisin ja loma-aikoina voi tehdä työtä, jos jaksaa ja onnistuu saamaa työpaikan. Myös koulussa syntyvät sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, sillä ne voivat estää syrjäytymistä.

[Illusia]

Ei riitä, että osaa luetella nimet ulkomuistista. Eikös planeetat pidä myös tuntea? Se on yleissivistystä.

Korjaus: lisätty puuttuva t-kirjain.

[Riidankylväjä]

Mutta miksi porukkaa, että ennen kaikki oli paremmin?

Ne on niitä entisajan ylioppilaita, jotka kulkivat kesät ylioppilaslakki päässä ja mummot hyppäsivät tiensivuun ja niiasivat nöyrästi isolle herralle.