Hellyttävää vai kuvottavaa?

[Mirri]

Hilppa, jätän sinut käsittelemään tätä sinulle tunnepohjaista asiaa, enkä kommentoi viestejäsi.

[Hilppa]

Mirri ja Helmenkalastaja, onko tunteet koettava juuri sitä kautta, jota te ne koette?
Jos minulla kissa vertautuu (inhimillistyy(?)) johonkin, en voi sille mitään.

Miksi ihmeessä olisi? Sitä paitsi käsittääkseni jo kerroin, että minulle tapahtuu juuri noin: kissa vertautuu ihmiseen.
Sen lisäksi mietin kissaa sen oman kissanluonnon kannalta. Mistä kissa joutuu luopumaan, kun sillä ei ole takajalkoja.
Niin kuin Lappalainen tuossa äsken totesi: kissa joutuu raahautumaan (tai ainakin käyttämään ylettömän vahvoiksi kehittyneitä (?) vartalolihaksiaan)
aina, kun haluaa liikkua paikasta toiseen, jalattomalla ihmisellä on sitä varten pyörätuoli...

Se mikä minua on sinun vastauksissasi ihmetyttänyt, on niistä syntynyt vaikutelma, ettei rampa kissa herätä sinussa mitään tunteita.
Kun et koe heltymistä etkä kuvotusta etkä ahdistustakaan. Kun et suostu tuohon kysymykseen (huom! ei käskyyn) vastaamaan,
minulla lienee oikeus muodostaa käsitykseni itse. Ja se on, ettei ramman kissan tai jalattoman ihmisen näkeminen hetkauta sinua millään lailla.

Vielä lisään, että minussa rampuutensa kanssa luontevasti toimeen tuleva herättää myös kunnioitusta tai ehkä jopa ihailua. Niin kuin sanoin:
monenlaisia tunteita. Mutta sinä et voi nimetä ainoatakaan sinussa heräävää tunnetta. Valitat vain, että ehdotetut tunteet ovat vääriä...

Ja lisäksi onko tunteitteni muodostuttava juuri sellaisiksi kuin te haluatte?

Kissa ei herättänyt ensi katsomisella ahdistusta ja söpöydestä täällä ei saa sanoa mitään, koska olisi lähes rikos. Mutta ymmärrän, jos kärsii, on lopetettava, kuten toimittajan esittelystä ymmärsin mahdollisesti tapahtuvan.

Raajaton mies ei herättänyt ahdistusta vaan ennemminkin ihailua.

Minun mielestäni sinä Helmenkalastaja juuri ruodit tunteitani tai pikemmin niiden puuttumattomuutta, koska en ole rohjennut niitä aiemmissa viesteissäni tuoda esiin. Ainakin lypsät minulta kuvauksia niistä.

[Helmenkalastaja]

Ehkä sinusta tuntuu siltä, että sinua painostetaan, koska tässä on ollut niin paljon viestejä.
Minä lähinnä olen ollut kiinnostunut siitä, miten sinä koet. Koska itse koet kokevasi niin eri tavalla.
Minä olen kuitenkin jo sanottavani sanonut. Sinun vastauksistasi en ole tullut hullua hurskaammaksi...

Vastaisuudessa en taida kirjoituksiasi kommentoida. Kirjoita, mitä haluat.
Ei minunkaan kirjoituksiani täällä juuri kommentoida. Tämän palstan kulttuuri tuntuu suosivan
kaksimielisyyksiä ja naisten mollaamista kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, mutta toisaalta
täällä näkyy saavan kirjoittaa... Monia monologeja yhdessä ketjussa -periaatteella.

[Mirri]

Minun mielestäni sinä Helmenkalastaja juuri ruodit tunteitani tai pikemmin niiden puuttumattomuutta, koska en ole rohjennut niitä aiemmissa viesteissäni tuoda esiin. Ainakin lypsät minulta kuvauksia niistä.

Päätin, etten enää kommentoi Hilpan viestejä tässä ketjussa, mutta pikkuisen provosoiduin taas...

Hilppa, sehän tässä alunalkaen olikin ongelmana; sinä et tuonut esille omia tunteitasi, vaan arvioit (vähättelevästi?) toisten kirjoittajien esille tuomia tunteita - aina otsikkoa myöten:

Miksi otsikon pitää olla kaksijakoinen "Hellyttävää vai kuvottavaa?"? Eihän kissan katsominen ole kumpaakaan. Katsokaapa samalla niitä muita videoita, joita ovat esimerkiksi videonpätkä kissojen "hoitokodista", jossa on maailman lihavimmaksi väitetty kissa. Eläin, joka ei ilmeisesti kykene liikkumaan, vaan hoitaja kantaa kissan koriinsa "näytille". Hoitaja väittää, että kissaa ei ole pystytty laihduttamaan, koska se ei ole suostunut.

Toisaalta mikä jalattoman kissan näkemisessä on ahdistavaa?

Eräs mies harrasti (mahdollisesti edelleenkin) avantouintia ja pyörätuolillaan siirtyi laiturille, josta raahautui uimaan ja takaisin tuoliinsa. Siinä välissä hän kiskaisi vaatteet pois ja uimahousut kehonsa ympärille. Olisiko kirjoittajien mielestä jalattoman ja ilman alaruumista olevan ihmisen näkeminen alastomana ahdistavaa?

Tuo viestihän on alusta loppuun asti suunnattu toisten kirjoittajien tunteiden kielteiseen pohtimiseen, niiden ruotimiseen, vai olisiko peräti raatelua. Ei ihme, että se sai meidät, joihin se kohdistui, kohoamaan takajaloillemme ja nostamaan karvat pystyyn.

Hilppa, alunalkaen se olit sinä, joka ruoti toisten tunteita, ei päinvastoin. Viestissäsi esität peräti kolme toisille osoitettua - ja heidän tunteisiinsa kohdistuvaa! - suoraa kysymystä, omat tunteesi jätät paljastamatta. Siinäpä se; ydinasia, joka viestissäsi synnytti niin voimakkaita reaktioita - alkoivat sinun tuntemuksesi herättää kiinnostusta siinä kuin sinä arvioit toisten kertomatta omistasi mitään.
Hassua sinänsä, että jos olisit hämmästellyt muiden tunteita kajoamatta otsikkoon ja arvostelematta sitäkin, minä en ainakaan olisi reagoinut niin vahvasti; luultavasti olisit puolestani saanut ihmetellä rauhassa, enkä olisi tuntenut tarvetta puolustaa omia tunteitani.

Ei varmaan ole paras mahdollinen tapa yrittää kertoa omista tunteistaan arvostelemalla toisten tunteita, ja kyselemällä toisilta ikään kuin perusteluja heidän tunteilleen...

[Hilppa]

Minun mielestäni sinä Helmenkalastaja juuri ruodit tunteitani tai pikemmin niiden puuttumattomuutta, koska en ole rohjennut niitä aiemmissa viesteissäni tuoda esiin. Ainakin lypsät minulta kuvauksia niistä.

Päätin, etten enää kommentoi Hilpan viestejä tässä ketjussa, mutta pikkuisen provosoiduin taas...

Hilppa, sehän tässä alunalkaen olikin ongelmana; sinä et tuonut esille omia tunteitasi, vaan arvioit (vähättelevästi?) toisten kirjoittajien esille tuomia tunteita - aina otsikkoa myöten:

Miksi otsikon pitää olla kaksijakoinen "Hellyttävää vai kuvottavaa?"? Eihän kissan katsominen ole kumpaakaan. Katsokaapa samalla niitä muita videoita, joita ovat esimerkiksi videonpätkä kissojen "hoitokodista", jossa on maailman lihavimmaksi väitetty kissa. Eläin, joka ei ilmeisesti kykene liikkumaan, vaan hoitaja kantaa kissan koriinsa "näytille". Hoitaja väittää, että kissaa ei ole pystytty laihduttamaan, koska se ei ole suostunut.

Toisaalta mikä jalattoman kissan näkemisessä on ahdistavaa?

Eräs mies harrasti (mahdollisesti edelleenkin) avantouintia ja pyörätuolillaan siirtyi laiturille, josta raahautui uimaan ja takaisin tuoliinsa. Siinä välissä hän kiskaisi vaatteet pois ja uimahousut kehonsa ympärille. Olisiko kirjoittajien mielestä jalattoman ja ilman alaruumista olevan ihmisen näkeminen alastomana ahdistavaa?

Tuo viestihän on alusta loppuun asti suunnattu toisten kirjoittajien tunteiden kielteiseen pohtimiseen, niiden ruotimiseen, vai olisiko peräti raatelua. Ei ihme, että se sai meidät, joihin se kohdistui, kohoamaan takajaloillemme ja nostamaan karvat pystyyn.

Hilppa, alunalkaen se olit sinä, joka ruoti toisten tunteita, ei päinvastoin. Viestissäsi esität peräti kolme toisille osoitettua - ja heidän tunteisiinsa kohdistuvaa! - suoraa kysymystä, omat tunteesi jätät paljastamatta. Siinäpä se; ydinasia, joka viestissäsi synnytti niin voimakkaita reaktioita - alkoivat sinun tuntemuksesi herättää kiinnostusta siinä kuin sinä arvioit toisten kertomatta omistasi mitään.
Hassua sinänsä, että jos olisit hämmästellyt muiden tunteita kajoamatta otsikkoon ja arvostelematta sitäkin, minä en ainakaan olisi reagoinut niin vahvasti; luultavasti olisit puolestani saanut ihmetellä rauhassa, enkä olisi tuntenut tarvetta puolustaa omia tunteitani.

Ei varmaan ole paras mahdollinen tapa yrittää kertoa omista tunteistaan arvostelemalla toisten tunteita, ja kyselemällä toisilta ikään kuin perusteluja heidän tunteilleen...

Millään muulla tavalla en kyennyt esittämään eriävää mielipidettäni ketjussa esitettyyn kuin edellä lainatulla tavalla. Tulkitsen tuon niin, että eriävää mielipidettä ei olisi saanut esittää tai että ainakaan minä en olisi saanut sitä tuoda julki. En vain pitänyt siitä, että esitettiin ehdottoman varmasti, että kissa olisi lopetettava heti ja nyt enkä kokenut myöskään niin, että videota ei olisi saanut esittää. Siinä tapauksessa myös muut kotieläinvideot pitäisi kieltää. Omien lemmikkien esittelyä ja omaa narsismia tukeviahan nekin vain ovat.

[Hilppa]

Ehkä sinusta tuntuu siltä, että sinua painostetaan, koska tässä on ollut niin paljon viestejä.
Minä lähinnä olen ollut kiinnostunut siitä, miten sinä koet. Koska itse koet kokevasi niin eri tavalla.
Minä olen kuitenkin jo sanottavani sanonut. Sinun vastauksistasi en ole tullut hullua hurskaammaksi...

Vastaisuudessa en taida kirjoituksiasi kommentoida. Kirjoita, mitä haluat.
Ei minunkaan kirjoituksiani täällä juuri kommentoida. Tämän palstan kulttuuri tuntuu suosivan
kaksimielisyyksiä ja naisten mollaamista kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, mutta toisaalta
täällä näkyy saavan kirjoittaa... Monia monologeja yhdessä ketjussa -periaatteella.

Ei minunkaan kirjoituksiani täällä juuri kommentoida.

En ole osannut niihin mitään sanoa.

[Hilppa]

Kun rohkenin ilmaista eriävän mielipiteeni otsikosta, vastaus minulle oli tämä:

Tee itsellesi mieluisampi otsikko.

[Mirri]

Tässä toisenlainen ratkaisu; Lilli-Putti -possu on lopetettu:

Kenties Suomen kuuluisimman pikkupossun elämä jäi lyhyeksi. Omistaja ilmoitti possun poismenosta tänään Facebookissa. Lilliputilla oli sosiaalisessa mediassa yli 5 000 seuraajaa ja siitä tehtiin useita lehtijuttuja.
Lilliputti syntyi vain parinsadan gramman painoisena marraskuun 12. päivänä Pikku Kievari -eläintilalle Virttaalle. Lähellä kuolemaa käynyt possu kuitenkin yllättäen selvisi ja painokin saatiin yli tuplattua.
- Hän oli sellainen pieni taistelijaluonne, omistaja Minka Mattila sanoo.

Tänään keskiviikkona possu vietiin eläinlääkäriin tutkimuksiin sen jalkojen takia. Jaloissa ei kuitenkaan ollut ongelmaa eikä röntgenkuvienkaan perusteella eläimessä ollut vikaa.
- Vasta kun oltiin lähdössä, niin eläinlääkäri avasi sen suun ja huomasi tosi valtavan kitalakihalkion, Mattila kertoo.

Halkion korjaaminen leikkauksella ei ole normaalisti ongelma, mutta pienelle possulle se olisi ollut mahdoton tehdä. Eläin ei olisi ehkä selvinnyt edes nukutuksesta. Leikkauksen onnistumisestakaan ei ollut takeita, sillä halkio oli niin suuri.
- Päätin, ettei kiusata sitä hetkeäkään pidempään. Alusta asti olin päättänyt, että jos tulee jotain, niin en anna sen yhtään kärsiä, Mattila sanoo ratkaisustaan.

Lilliputti eli hyvän elämän hellässä huomassa perheen kotona, jossa kääpiövillakoira Rita kasvatti sitä kuin omaa pentuaan. Eläintilalla on runsaasti eläimiä, mutta jotkut niistä ovat Mattilan mukaan toisia rakkaampia.
- Aina se luopuminen on vaikeaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010 ... 7_uu.shtml

[lappalainen]

Lilliputin kohtalo itketti mutta hienoa, että oli tuollainen omistaja. Eläintä ei kai voi enempi rakastaa.

[Psykopatologia]

Kun rohkenin ilmaista eriävän mielipiteeni otsikosta, vastaus minulle oli tämä:

Tee itsellesi mieluisampi otsikko.

Ketjun omistaja antoi sinulle luvan ihan ikiomaan otsakirjoitukseen.

Otsikko on ihan hyvä.

[Hilppa]

Kun rohkenin ilmaista eriävän mielipiteeni otsikosta, vastaus minulle oli tämä:

Tee itsellesi mieluisampi otsikko.

Ketjun omistaja antoi sinulle luvan ihan ikiomaan otsakirjoitukseen.

Otsikko on ihan hyvä.

No just joo. Antoi peräti luvan. Mutta myös aloitti pilkkaketjun aiheesta.

Sanoin myöhemmin, että otsikko on minulle se ja sama.

[Hilppa]

En ole eläinsuojelija ainakaan siinä merkityksessään, jossa eläinsuojelun ääriliikkeet suojelua ajavat.

En ole edes erityisen eläinrakas. Voi olla, että suuri eläinrakkaus jopa ahdistaa ehkä siksi, että en kykene samaan.

Enemmän koen olevani kuin tuo kissa, joka on sitkeä ja yrittää kaikesta vastoinkäymisestään huolimatta. Ehkä minutkin lopetetaan sitten joskus, kun en kykene enää itseäni puolustamaan ja muut päättävät elämästäni puolestani. Joskus todella tuntuu siltä, että tässä maailmassa on yllettävä maksimaalisiin ja itsensä ylittäviin suorituksiin pärjätäkseen, mikä ei aina edes riitä. Ihan niin kuin tuo videon kissa.

Lisäys: 22.05 viimeinen lause

[lappalainen]

Hohhoijaa. Ihmiset ja eläimet ovat eri asia.

[Helmenkalastaja]

Minun mielestäni otsikko on huono siksi, ettei se salli mitään muuta tunnetta kuin joko hellyyden tai kuvotuksen. Minulla video ei herätä kumpaakaan; pidä kissaa erityisen söpönä, mutta eipä minua vammainen kissa kuvotakaan.
----
Ja olipa tunteiden taustalla mitä tahansa, minua ärsyttää otsikon määräily jonka mukaan mitään muuta vaihtoehtoa ei voi olla kuin nuo kaksi.

Miten niin ei salli? Minä olen ilmaissut oman kantani, joka ei kuitenkaan ole kumpikaan noista esitetyistä.
Nuo otsikon tunteet ovat kaksi ääripäätä, jotka ovat helposti ymmärrettäviä kyseisen kissavideon kohdalla. Eivät ne silti ainoita mahdollisia ole!
Onko joku täällä vaatinut jota kuta ottamaan kantaa nimenomaan hellyttävän tai kuvottavan puolesta? Minä en sellaista ole nähnyt.
Itse olen ollut kiinnostunut kuulemaan kaikista videon herättämistä tunteista; sen sijaan on tullut kritiikkiä otsikon "virheellisestä muotoilusta"...

[Mirri]

Edelleen ihmettelen, mistä syystä vammainen kissa herättää noin kiivaita tunteita. Jos kyse olisi kärsivän eläimen katselemisen vaikeudesta, on netissä lukemattomia paljon pahempia videoita kuin kyseisestä kissasta kuvatut, mutta eipä niitä ole joukolla ryhdytty kauhistelemaan.

Hauraalla mielenterveydellä varustetut ihmiset ehkä suojaavat itseään, eivätkä työnny katsomaan ja kauhistelemaan kaikkia videoita. Tämä ketju taisi syntyä siksi, että asia videoineen ikään kuin osui kohdalle. Kun ei kauhistella kaikkia netissä esiintyviä eläinten kärsimiseen liittyviä videoita, ei kohdalle osuvakaan saisi kuohuttaa - vai miten?

Ketjun otsikosta olen Helmiksen kanssa samaa mieltä; otsikko ei määräile eikä rajoita. Otsikossa vain heitetään kysymys ilmaan mietittäväksi ilman, että vaadittaisiin lukijaa valitsemaan yhtään mitään, tai tuntemaan kumpaakaan kuvaavista sanoista omakseen.

[Hilppa]

Hohhoijaa. Ihmiset ja eläimet ovat eri asia.

Millä tavalla eri asia?

[lappalainen]

Älykäs kyllä oivaltaa asian kysymättäkin.

[Mirri]

Enemmän koen olevani kuin tuo kissa, joka on sitkeä ja yrittää kaikesta vastoinkäymisestään huolimatta. Ehkä minutkin lopetetaan sitten joskus, kun en kykene enää itseäni puolustamaan ja muut päättävät elämästäni puolestani. Joskus todella tuntuu siltä, että tässä maailmassa on yllettävä maksimaalisiin ja itsensä ylittäviin suorituksiin pärjätäkseen, mikä ei aina edes riitä. Ihan niin kuin tuo videon kissa.

Toisin kuin videon kissalla sinulla ihmisenä on mahdollisuus tehdä valintoja ennen kuin olet niin huonossa kunnossa, että muut päättävät puolestasi. Ihmisenä voit vaikka ihan itse päättää, ettet halua elää niin pitkälle.

Siinä on yksi oleellinen ihmisen ja eläimen ero; videon kissalla ei ole vaihtoehtoja eikä valinnan mahdollisuuksia, ei ole milloinkaan ollut. Kissan on pakko sinnitellä hengissä ja raahautua paikasta toiseen (kissalauman keskellä ehkä suorastaan henkensä kaupalla), koska ihmiset ovat päättäneet asian niin. Sen emo on ollut poikastaan kohtaan armelias, mutta kissaparan kohtalona oli joutua ihmisten käsiin...

Hilppa, tämän olisin jättänyt kirjoittamatta, ellet olisi erikseen kysynyt millä tavoin ihminen ja eläin ovat eri asia.

[lappalainen]

Enemmän koen olevani kuin tuo kissa, joka on sitkeä ja yrittää kaikesta vastoinkäymisestään huolimatta. Ehkä minutkin lopetetaan sitten joskus, kun en kykene enää itseäni puolustamaan ja muut päättävät elämästäni puolestani. Joskus todella tuntuu siltä, että tässä maailmassa on yllettävä maksimaalisiin ja itsensä ylittäviin suorituksiin pärjätäkseen, mikä ei aina edes riitä. Ihan niin kuin tuo videon kissa.

Tuossa viestissässä on muutakin hienoa oivaltamista kissasta.
Kissan on joka päivä yllettävä maksimaaliseen ja itsensä ylittäviin suorituksiin jotta pärjää ihmisten maailmassa, sillä eläinten maailmassa se olisi jo kuollut.

Ajatella ihminen on tuon tehnyt. Miksei ostanut kaupasta sellaista söpöä patterilla ohjattavaa pörröistä kissaa?

[Hilppa]

Enemmän koen olevani kuin tuo kissa, joka on sitkeä ja yrittää kaikesta vastoinkäymisestään huolimatta. Ehkä minutkin lopetetaan sitten joskus, kun en kykene enää itseäni puolustamaan ja muut päättävät elämästäni puolestani. Joskus todella tuntuu siltä, että tässä maailmassa on yllettävä maksimaalisiin ja itsensä ylittäviin suorituksiin pärjätäkseen, mikä ei aina edes riitä. Ihan niin kuin tuo videon kissa.

Toisin kuin videon kissalla sinulla ihmisenä on mahdollisuus tehdä valintoja ennen kuin olet niin huonossa kunnossa, että muut päättävät puolestasi. Ihmisenä voit vaikka ihan itse päättää, ettet halua elää niin pitkälle.

Siinä on yksi oleellinen ihmisen ja eläimen ero; videon kissalla ei ole vaihtoehtoja eikä valinnan mahdollisuuksia, ei ole milloinkaan ollut. Kissan on pakko sinnitellä hengissä ja raahautua paikasta toiseen (kissalauman keskellä ehkä suorastaan henkensä kaupalla), koska ihmiset ovat päättäneet asian niin. Sen emo on ollut poikastaan kohtaan armelias, mutta kissaparan kohtalona oli joutua ihmisten käsiin...

En ajatellut sillä tavalla kuten sinä viestini ymmärsit. Huoleni on koskenut aina sellaisia ympärilläni reaalimaailmassa olevia ihmisiä, jotka tietävät (luulevat tietävänsä paremmin kuin minä), opastavat miten minun tulee tehdä ja jotka tietävät (siis luulevat tietävänsä) valinnanmahdollisuuteni paremmin ja ovat elämäni tilanteissa tuoneet arvostelevan kantansa selkeästi julki. En halua toisten päättävän puolestani. Valitettavasti elämässä voi tulla eteen tilanne, jossa omaa mahdollisuutta valita ei ole ja tuolloin voi olla hyvinkin merkittävää, millaisia ihmisiä he ovat, jotka päätökset (omasta mielestään hyviä) tekevät.

Hilppa, tämän olisin jättänyt kirjoittamatta, ellet olisi erikseen kysynyt millä tavoin ihminen ja eläin ovat eri asia.

En minä noiden kahden kirjoitukseni välillä näe yhteyttä. Eli siis eivät mielessäni ja niitä kirjoittaessani yhdistyneet. Sinulla ilmeisesti toisin. Lappalainen on ketjun luontosuhteellaan ja oikeudentunnollaan rehvastellakseen tämän ketjun aloittanut. Siitä hänelle tuo edelläoleva kysymys. En sinulle Mirri sitä tarkoittanut.