Psykopatologia.munfoorumi.com

Kaikki evättömät ja suomuttomat vesieläimet olkoot teille iljetys.

Kaupasta ostetusta lihaperunalaatikosta vatkattiin
ison miehen hartiavoimin aitoa Lapin iljetystä.

lappalainen kirjoitti:No en mie nyt ole ymmärtänyt ettei joku osaa tehdä lappalaista iljetystä ilman reseptiä. Kun se meillä opitaan lähes samaan aikaan kuin kävely. Eli keität makaroonia ja sotket joukkoon porosäilykepurkin ja panet lautaselle ja päälle mansikkahilloa. Tuota kutsutaan myös velttohöppelyksi.

Obelix kirjoitti:Et sinä mikään lappalainen ole, et riekkoa kiirunasta erota ja kehut riekkoa köyhäillessäs syöväsi. Kerro, mistä sitä riekkoa olet syötäväksi saakka saanut.

Obelix kirjoitti:Et sinä mikään lappalainen ole, et riekkoa kiirunasta erota ja kehut riekkoa köyhäillessäs syöväsi. Kerro, mistä sitä riekkoa olet syötäväksi saakka saanut.

Elinympäristönsä suhteen riekko on monipuolinen. Pesimäaikana sitä on erittäin vaikea havaita, mutta kesän kääntyessä kohti syksyä poikueita voi tavata lähes millaisessa ympäristössä tahansa, kunhan ravintoa on riittävästi. Se viihtyy kuusi- ja mäntymetsissä, ikikuusikoissa, soiden reunamilla, hakkuuaukeilla, teiden reunamilla, jne. Talven lähestyessä ja lumen peittäessä aluskasvillisuuden se siirtyy koivikkoisille alueille, mm. vaaroille ja pohjoisessa tuntureiden alarinteille. Lapissa ja paikka paikoin Itä-Suomessa ei ole lainkaan harvinaista, että 6–8-jäseniset poikueet hakeutuvat jopa asutuskeskuksiin ja talojen pihoille. Tällöin riekko tottuu ihmisen läsnäoloon nopeasti. Suojaväriinsä luottaen sen pakoetäisyys luonnossakin on vain 0–50 metriä.

Riekko taantui jonkin verran edellisvuoden hyvästä noususta ja sama suuntaus näkyi kaikissa Ylä-Lapin kunnissa. Enontekiöllä riekkokanta oli tänä vuonna noin 5 riekkoa/km², Inarissa noin 6 riekkoa/km² ja Utsjoella 4-5 riekkoa/km². Poikasosuuksissa oli jonkin verran alueellisia eroja Enontekiö 70 %, Inari 42 % ja Utsjoki 61 %, mutta näihin lukuihin tulee suhtautua hiukan varauksella, koska iälleen tunnistamattomia lintuja oli tänä vuonna paljon. Toisaalta tänä vuonna riekkoparvista tehtiin havaintoja hiukan enemmän kuin viime vuonna, mutta alhaiseen kokonaistiheyteen vaikutti erityisesti parvien pieni koko (keskimääräinen parvikoko 2,8 yks., parvikoon vaihteluväli: 1-11 riekkoa). Ilmeisesti viime vuoden hyvän poikastuoton ansiosta parvia ja aikuisia lintuja oli nyt kohtuullisen hyvin hajaantuneena tasaisesti maastoon, mutta parvikoko jäi pieneksi heikohkosta poikastuotosta johtuen. Syitä heikohkoon poikastuottoon lienevät keväinen pikkunisäkäskantojen romahdus sekä kesän koleat ja märät säät. Kaiken kaikkiaan riekkokanta on nyt heikkoa keskitasoa, mutta muutaman vuoden takainen kannanromahdus toistaiseksi vältettiin. Kuitenkin metsällä voi joutua kulkemaan pitkiäkin matkoja ennen kuin riekosta saa havaintoja, koska puolet laskentalinjoista oli tyhjiä.