Psykopatologia.munfoorumi.com

[PP: Ketjun aloittaja Hermiitti.]

Piditkö Lauerman kirjasta? Itse en ole lukenut mutta ehkä joskus.

Tilasin Hyvä Terveys-lehden, hitusen petyin; ohut lehti, runsaasti mainoksia.
Me Naiset on parempi, saan ilmaiseksi niitä äidiltäni.
Taidan seuraavaksi tilata Kauneus & Terveys-lehden, jos jotakin tilaan, ainakin ennen pidin siitä.
Mutta pikkusen tuntuu siltä, etten tilaa jatkossa lehtiä, en nyt ollutkaan tilannut vuosiin...

Hermiitti kirjoitti:

Biancaliina kirjoitti:Piditkö Lauerman kirjasta? Itse en ole lukenut mutta ehkä joskus.
...

Kirja laittoi lukijan ajattelemaan eli pidin Huijaus kirjasta, vaikka kieli olikin hyvin tiedemiesmäistä tai juuri ehkä siksi pidin.

MInulla se on vaiheessa.
Minusta teksti ei ole tiedemiesmäistä. Helppoa luettavaa, mutta paljon miettimistä kappaleiden ja lukujen välissä se herättää, joten siksi hitaanlainen luettava.

´
Voihan ihan silkkaa hölynpierun pölyä tämän näytön tuotos sinun näppikseltä, hermit, lähteneesi tekstiin. Kun en tajuu, niin en tajuu. Mitäköhän yrität sanoa? Suomenna, kiitos

Farah Diban muistelmia.

Miksi otsake on kolmannessa persoonassa? Minusta olisi mukavampaa kirjoittaa lukukokemuksistani ihan muuten vaan kuin lukeutumalla foorumin jonkinlaiseksi edustajaksi. En koe edustavani mitään. Samalla tavoin hämmennyn ja ahdistun suunnattomasti, kun minulta kysytään "Mitenkäs Maria-rouva on nyt niin hienona?" tai "Mitenkä se Marian loma meni?". Kolmas persoona etäännyttää puhuteltavaa. Ei minusta ole tarpeen etäännyttää ketään sen enempää kuin lähennelläkään ketään. Mikä olisi sopivampi tai neutraalimpi puhuttelu kolmannen persoonan sijaan? En aloittanut tätä keskustelua hiuksia halkoakseni vaan minulle edellä mainitsemani seikka on erittäin tärkeä tunneasia.

Tällä hetkellä on kesken Nalle Puh ja johtamisen taito, Kristiina Harjun Kohti parasta, aikomus lukea Nalle Puh ja ongelmanratkaisutaito ja pari muuta kirjaa.

Tervetuloa, jpm!

Tätä foorumia tietenkin, kun kysymys kerta kuuluu että "nyt". Öh-höhö. Musta tuo otsikko kans on vähän pölhö. Vähän samanlaista, kuin että kun joku saapuu chat-huoneeseen, ja ekana kysyy kaikilta kollektiivisesti, jotta: "Mitäs tänne?". Minä ainakaan en katso oikeudekseni vastata mitään muitten puolesta, enkä hittovie halua että joku vastaa minun puolestani, että mitä minulle kuuluu.

Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa.

Thomas Mann: Herra ja koira

Thomas Mann: Taikavuori
Zygmunt Bauman: Sosiologinen ajattelu

Harlekin romantiikkaa.
Yvonne Whittal: Auringonlaskun lupaus.

*enkä*

Jan Guillou: Ordets makt och vanmakt.

Itseironinen ja toisinaan munauksia selittelevä, mutta rehellinen ajankuva ruotsalaisen vasemmistoradikalismin vaiheista. Hauska lukea, kun tuntee suomalaisen nuorisovasemmistoliikkeen vaiheita ja voi hieman vertailla.

Vielä antoisampi kirja, jos on lukenut hänen kirjojaan ja kolumnejaan tai seurannut hänen tv-ohjelmiaan.

K-M.Spiik; Isän suru, itsemurhan tehteen nuoren naisen isän kertomus. Olin kirjan lukemisen jälkeen yhteyksissä tekijän kanssa. Koskettava ja ennen kaikkea, rehellinen kertomus.

https://www.suurikuu.fi/PublishedServic ... 9522351562

J.Irving; Viimeinen yö Twisted Riverillä. Taattua Irvingiä, onneksi olen vasta kirjan puolivälissä, riittää lukunautintoa vielä ensi yöksikin.

https://www.suurikuu.fi/PublishedServic ... 9513157661

Kiitos viestistä ja viesteistä.

Mukavaa, jos kirjoittajat jaksavat muutamin sanoin luonnehtia kirjoja, ja laajemminkin. Täällä ei kai koskaan ole ollut varsinaista kirjaketjua yhdestä kaunokirjasta (tai kirjailijasta).

Mitähän "Sosiologinen ajattelu" sanoo? Itse olen välillä pitänyt sosiologeja vähän yksinkertaisina.

Chimamanda Ngozi Adichien "Puolikas keltaista aurinkoa" vasta alussa. Tuntuu kohtalaisen mukaansatempaavalta ainakin näin aluksi.

Ei pysty lukemaan muuta kuin Hesarin ja sen nettikeskustelut valikoiden sekä tätä palstaa. Lopetin tukari2:n lukemisen ainakin vähäksi aikaa. Väistyin Mirrin tieltä, tein sen, mitä Kyllästyneellekin suositeltiin. Kun siellä tuli paha olla väitellessä.

Tuolla ajankohtaisosiossa on Maon punainen kirja. Se on kuulemma maailman parasta lukemista.

Voishan sitä vilkaista ihan mielenkiinnosta ja yleissivistyksenkin vuoksi. Sitten kun saisi sen saksalaiskirjailijan teoksenkin linkkinä, niin ei tarvitsisi ostaa. Vai oliko se kiellettyjen kirjojen listalla?

Kiitos linkistä. Oletko itse jo tutustunut?

Sosiologinen ajattelu-teos oli johdatusta sosiologiaan-tyylinen opus. Aika vähän oli terminologiaa. Lähinnä käytiin tutkimussuuntia ja suuria nimiä lävitse. Se oli todella helppolukuinen kirja. Ajattelin aloittaa syksyllä avoimen yo:n sosiologian opinnot, joten sitä varten halusin vähän perehtyä alaan etukäteen. Hum.kandin tutkinto mulla on jo kielistä ja kirjallisuustieteestä. Nyt kuntoutustuella kaipaan taas älyllisiä haasteita. Ihan ei mt-aktiviteetit riitä päiväohjelmiksi. 2,5 huilivuotta ollut. Sori off topickit.