Psykopatologia.munfoorumi.com

Mielialalääke on joskus vain lumetta
HS - Uutisetusivu (A 3) - 19.7.2011 - 509 merkkiä - 1. painos

Masennuslääkkeen vaikutus ei joissakin tapauksissa juuri eroa lumelääkkeestä,
arvioi brittiläinen psykologi Irwin Kirsch. Kircsh selvitti, mitä tutkimukset kertovat
masennuslääkkeen vaikutuksista. Hän kaivoi esiin lääkeyhtiöiden tutkimuksia,
joita ei ole julkaistu. Lieviin masennuksiin mielialakääke tehoaa Kirschin mukaan
vain vähän paremmin kuin lumelääke. Vakavissa masennuksissa lääke on parempi.
Tiede B 8

Masennuslääkkeen tehoa epäillään

Lääketehtaan kokeissa masennuslääkkeiden teho oli sama kuin lumelääkkeen.
Lääkitystä ei silti pidä lopettaa.

Masennuspotilaiden hoitoa joudutaan miettimään uudelleen. Monien masentuneiden
hoito on perustunut mielialalääkkeisiin. Viiden viime vuoden aikana on kuitenkin
vahvistunut, että niiden teho on vaatimaton.
(- -)
HELSINGIN yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson uskoo, että muut
hoitomuodot nousevat nyt keskiöön. Silloin lääkehoito tukee niitä - eikä
oisin päin, kuten tähän asti on tehty. (- -)
19.7.2011 Tiede (B 8)

Masennukselle etsitään uusia syitä
Tiede (B 8)
(- -)

Kirjoitukset on tehnyt Jari Kaaro

Masennukseen voi auttaa pelkästään se, että siihen puututaan.

Masennuslääkkeen tehoa epäillään

Lääketehtaiden kokeissa masennuslääkkeiden teho oli sama kuin lumelääkkeen.
Lääkitysta ei silti pidä lopettaa.
Jani Kaaro

Masennuspotilaiden hoitoa joudutaan miettimään uudelleen. Monien masentuneiden hoito on perustunut mielialalääkkeisiin.

Viiden viime vuoden aikana on kuitenkin vahvistunut, että niiden teho on vaatimaton.

Se on saatu selville meta-analyyseissa, joissa analysoidaan monia aikaisempia tutkimuksia mielialalääkkeiden tehosta.

Ne ovat osoittaneet, ettei lääkkeen vaikutus lievässä masennuksessa eroa plasebosta, lumelääkkeestä.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson uskoo, että muut hoitomuodot nousevat nyt keskiöön.
Silloin lääkehoito tukee niitä – eikä toisinpäin, kuten tähän asti on tehty.

Käsitys mielialalääkkeiden tehosta masennuksen hoidossa johtuu pääasiassa julkaisuharhasta. Lääkeyhtiöt
julkaisivat vain myönteiset tulokset. Näin saatiin luotua mielikuva tehokkaasta lääkkeestä.

Totuuden paljasti brittiläisen Hullin yliopiston psykologi Irving Kirsch. Hänen onnistui kaivaa esiin lääkeyhtiöiden
julkaisemattomat tutkimukset. Käsiksi pääsy näihin luottamuksellisiin dokumentteihin vaati oikeuskäsittelyä.

Suurin osa "salatuista" tutkimuksista oli negatiivisia. Koehenkilöt eivät hyötyneet mielialaan vaikuttavista
lääkkeistä enempää kuin lumelääkkeestä.

Meta-analyysit osoittavat, että lievissä masennuksissa mielialalääke on korkeintaan hieman tehokkaampi kuin
lumelääke, plasebo. Vakavassa masennuksessa lääke sen sijaan on selvästi plaseboa tehokkaampaa.
Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että lääkkeen teho on parempi vaan siitä, että plasebon teho on
pienempi vakavissa masennuksissa.

Tulkinta jakaa asiantuntijoita.

Osan mukaan tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä, että mielialalääkkeiden vaikutus olisi pelkkää plaseboa.
Vaikka ero lääkkeen ja plasebon välillä on pieni, se on useimmissa meta-analyyseissä positiivinen lääkkeen eduksi.

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaa, että osa potilaista hyötyy lääkkeen todellisista vaikutuksista.
Vakavaa tai erittäin vakavaa masennusta potevat hyötyvät enemmän kuin muut.

Koska kukaan ei voi tietää, hyötyykö hän lääkkeen todellisista vaikutuksista, lääkehoitoa on syytä jatkaa.

Kirsch on kuitenkin puolustanut näkemystä, jonka mukaan mielialalääkkeiden teho perustuu kokonaan plaseboon.

Meta-analyysien pohjalta on saatu myös jonkin verran tietoa siitä, onko mielialalääkkeissa eroja.

Meta-analyyseissa heikoiten ovat pärjänneet selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, eli SSRI-lääkkeet.
Ne toimivat lisäämällä vain välittäjäaine serotoniinin määrää aivoissa. Niitä käytettään esimerkiksi Suomessa yleisimmin.

Aivojen hermosolujen välillä liikkuu muitakin aineita, ja ne voivat vaikuttaa hoidon tuloksiin.

On mielialalääkkeitä, jotka vaikuttavat serotoniinin lisäksi tai sijasta muihin välittäjäaineisiin, kuten dopamiiniin tai n
oradrenaliiniin. THL:n tutkija Timo Partosen mukaan nämä lääkkeet tehoavat meta-analyyseissa paremmin kuin SSRI-lääkkeet.

Psykiatrit muistuttavat, ettei mielialalääkkeiden käyttöä saa lopettaa omin päin.

Voi kestää päiviä tai jopa viikkoja kunnes luontainen serotoniinin tuotanto palautuu entiselleen.

Siksi lääkeannosta on pienennettävä vähitellen, ettei potilaalle syntyisi "välipäivinä" serotoniinin vajetta. Karlsson muistuttaa,
että kaikki masennukset eivät ole samanlaisia. Siksi niiden hoitokaan ei voi olla samanlaista.

Tarvitaan laaja patteristo erilaisia hoitomuotoja, ja tämä jättää lokeronsa myös lääkkeille. Vaikka suurissa tutkimuksissa niiden
teho on heikko, yksittäisen potilaan kohdalla teho voi olla parempi.

Kaikkiaan tapaus on hyvä muistutus siitä, mitä haasteita mielenterveyden ongelmien lääkehoitoon liittyy. Masennuksen kaltainen
sairaus saattaa reagoida herkästi mihin tahansa hoitoon, jos potilas luulee hyötyvänsä siitä.

Lisää aiheesta:
Lumelääkkeen voima
Masennukselle etsitään uusia syitä

Arkistohaku tästä aiheesta:
Masennuslääkkeet yleistyvät edelleen 31.07.2007
Masennukselle etsitään uusia syitä 19.07.2011
Naisten viagra vaikuttaa aivoihin 29.11.2009

Tämä on hyvä artikkeli. Kiihkoton ja ottaa esille monia näkökulmia. Toivottavasti se johtaa masennuksen hoitoa parempaan suuntaan.

Kuitenkin masennuslääkkeitten käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Entä haittavaikutukset? Jos hyödyt ovat kyseenalaisia , niin haittavaikutuksia ei saisi olla lainkaan.

Hädänalaisessa tilanteessa ihminen tarttuu siihen oljenkorteen, jota tarjotaan. Töihin on pakko mennä. On pakko kuntoutua nopeasti. Joku keino on saatava heti. Masennuslääkkeen vaikutusmekanismien syvimmästä olemuksesta artikkelissa mainittu tutkija oli selvittänyt jotakin hyvin olennaista, mihin placebo-vaikutus syvimmiltään perustuu masennuslääkkeen käytön yhteydessä. Ne potilaat kokivat tulleensa hoidetuksi edes jollain lailla, jotka kokivat sivuvaikutuksia, olivatpa ne sitten peräisin kilpirauhaslääkkeestä tms. He, jotka eivät saaneet mitään lääkettä eivät kokeneet myöskään placebo-vaikutusta niin voimakkaana. Lisäksi merkittävä on mielestäni myös tieto, että vaikeammassa masennuksessa masennuslääkkeellä meta-analyysien mukaan parempi vaikutus.

Masennukselle etsitään uusia syitä
Jani Kaaro. HS 19.7.2011

Samalla kun mielialalääkkeet ovat flopanneet, masennuksen tutkijat ovat siirtäneet painopistettä pois serotoniinin puutteesta masennuksen aiheuttajana.

He ovat etsineet uusia selityksiä. Melko paljon on jo kertynyt näyttöä siitä, että masennus liittyisi hermosolujen laajamittaiseen kuolemaan. Näin käy esimerkiksi pitkittyneen stressin seurauksena.

Niinpä mikä tahansa tekijä, mikä lisäisi hermosolujen kasvua, lieventäisi masennusta.
_______________________________________________________________________

Mainittiin proteiini nimeltä BDNF. Osa tutkimuksista osoittanut epäsuoran yhteyden.

Liikunta lisää BDNF:n pitoisuutta aivoissa. Samoin nukutusaine ketamiini lisää BDNF:ää. Lieventää masennusoireita jopa tunnneissa.

Professori Hasse Karlsson: Myös mielialalääkkeet lisäävät ennen pitkää BDNF:n määrää.

Yksilötasolla lääkkeen merkitys voi olla suurikin.

Mittaamisen ongelmaa?

Maria kirjoitti: Lisäksi merkittävä on mielestäni myös tieto, että vaikeammassa masennuksessa masennuslääkkeellä meta-analyysien mukaan parempi vaikutus.

Jep.

Crocodile Gena kirjoitti:Yksilötasolla lääkkeen merkitys voi olla suurikin.

Mittaamisen ongelmaa?

Dorka viittaa siihen, että meta-analyysi ja muutenkin neo-galtonilainen ote
antaa keskiverron, jolloin ennuste yksilöön on heikko.

Minusta koko asia ei ole meta-analyyttinen.

Psykopatologia kirjoitti:Minusta koko asia ei ole meta-analyyttinen.

Vaan?


Olenko sinusta dorka merkityksessä hullu vai tyhmä vai kenties molempia? (En toki kiellä olevani, kumpaakaan.)

Viittaan proffaan, joka ei taida ymmärtää.

Meta-analyysi voi tuoda esiin, että 60/40 %:ssa on tehoa,
ikään kuin kyseessä olisi gallup.

Ratkaisua on haettava yksittäisistä tutkimuksista niitä
tarkasti analysoiden.

Psykopatologia kirjoitti:Viittaan proffaan, joka ei taida ymmärtää.

Meta-analyysi voi tuoda esiin, että 60/40 %:ssa on tehoa,
ikään kuin kyseessä olisi gallup.

Ratkaisua on haettava yksittäisistä tutkimuksista niitä
tarkasti analysoiden.

Voiko proffakin olla dorka?

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5268082858

Tutkimus: Mielialalääkkeiden käyttö lisää riskiä uuteen masennukseen
27.7.2011 0:17 | Jari Kaaro
(- -)
[Paul] Andrews muistuttaa, että asian varmistamiseksi tarvitaan uusia meta-analyyseja.

Tutkimuksen julkaisi Frontiers of Psychology.
________

Ja höpö höpö.

Psykopatologia kirjoitti:http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Mielialal%C3%A4%C3%A4kkeiden+k%C3%A4ytt%C3%B6+lis%C3%A4%C3%A4+riski%C3%A4+uuteen+masennukseen/1135268082858

Tutkimus: Mielialalääkkeiden käyttö lisää riskiä uuteen masennukseen
27.7.2011 0:17 | Jari Kaaro
(- -)
[Paul] Andrews muistuttaa, että asian varmistamiseksi tarvitaan uusia meta-analyyseja.

Tutkimuksen julkaisi Frontiers of Psychology.
________

Ja höpö höpö.

Miten niin höpö höpö?

Täytyisi paneutua y k s i t t ä i s i i n tutkimuksiin ja
tarkastella efektin muotoutumista niissä.

Tutki! "Syö sokeriiii".

DD linkitti vanhalla tukarilla jo vuosia sitten nuo tulokset, jotka osoittivat masennuslääkkeet lähes yhtä tehottomiksi kuin plasebon. Nyt sitten vielä tutkimustulokset uusiutumisen riskin lisääntymisestä tuon päälle.

Netistökin löytyy kymmeniä tutkimuksia jopa skitsofrenian lääkkeettömän hoidon vähäisemmästä uusiutumisriskistä estolääkitystä syöviin verrattuna. Noista vain vaietaan, eikä vastaaviin tuloksiin päätyviä tutkimuksia julkaista, rahoiteta, tai ne keskeytetään. Lääkefirmat sanelevat käyvän hoidon.

”Sekä lääkkeet että terapia”-nimimerkki kirjoittaa HS:n mielipideosiossa kirjoituksen otsakkeella:
”Terapia vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä”.

"Yhtä auttaa lääke, toista terapia, kolmas tarvitsee molemmat, eikä terapiakaan sovi kaikille."

Terapia on usein vuosia jatkuva prosessi, joka vaatii kävijältään sitoutumista ja sisua. Se vaatii todellista avautumista ja sitoutumista omille tunteilleen. Onneksi lyhytkestoinen terapia sopii osalle ihmisistä. Ehkä se on oikotie onneen.

Kirjoittaja kertoo oman tarinansa synnytyksen jälkeisestä masennuksestaan ja kuvaa Kelan tukemaa terapiaa tekohengitykseksi. Kuin minulle olisi heitetty pelastusrengas keskelle merta, mutta unohdettu kiinnittää köysi, jolla vetää rengas maalle.

Paljon oivaltavia hetkiä olen kokenut myös yksin. Terapiassa läpi käytyjä asioita jautuu pohtimaan kipuilemaan ja itkemään kotonakin. Terapia ei ole helppoa, se ei ole kevyttä eikä kivaa.

Kutsun mielelläni terapiaa ’oivaltavaksi keskusteluksi’, joka avaa solmuja yksi kerrallaan, vähitellen.
- - - - - - - - - - - - - - -
Mielestäni on hyvä, että tuodaan esiin ihmisten monimuotoisuus, että kaikki ei ehkä sovi saman sablonin mukaisesti kaikille. Itselläni on tunne, että lääke on auttanut pahimman vaiheen ylitse, mutta sen jälkeen voi joutua miettimän, että miten tästä nyt sitten edetään. Työssä toimiminen vaatii toimintakykyä ja valitettavasti kaikilla ei ole varaa down shiftailla itseään tolpilleen kaikessa rauhassa lepäillen vaan voi joutua turvautumaan lääkkeisiin, jotta jaksaisi työssään.

No sen vuoksi juuri en kerro esimerkiksi sukulaisilleni, työtovereilleni tai tutuilleni.