Psykopatologia.munfoorumi.com

Jos käytätte, niin auttaako unettomuuteen tai väsyttääkö? Annokseni on 900 mg, enkä saa (paitsi joskus) kunnolla unta, eikä minua väsytä yhtään.
Otin ilman lääkärin lupaa 1000 mg, kun tuntui että kuolen ahdistukseen/etten nuku. Pitää soittaa lekuriin.

Oloni on jotenkin omituisen "aktiivinen".
Tämän lääkkeen "pitäisi" väsyttää (tietysti yksilöllistä mutta väsymys hyvin yleistä) mutta minä vaan piristyn, enkä pysty kohta olemaan ollenkaan paikallani.
Minun on "pakko" tehdä kaikkea.

Näen painajaisia, heräilen; jatkunut vuoden. Tämä lääke auttaa tiettyihin oireisiin muttei tiettyihin.

Kokemuksenne kys. lääkkeestä/lääkkeistä? Onko teillä haittoja (minulla ei)?

No huh! Oletko ajatellut ehdottaa lääkkeen vaihtoa?

Oma annokseni on 25-50 mg ja nukun hyvin. Päivällä en pysty ollenkaan ottamaan (väsyttää liikaa). Muita haittoja ei ole.

Miksi vaihtaa/vaihtaisin? Ensimmäinen lääke, mistä ei ole haittoja ja on auttanut siten, että toimintakyky palautuu/kuulen mitä puhutaan (en vajoa ajatuksiini) jne.
Mutta ahdistukseen ei auta.

Olen kokeillut mm. Risperdalia ja se oli kamalaa. Olo oli ihan omituinen, näkö hämärtyi ja nukuin vaan...

Ymmärsin (siis väärin), että ei auttaisi.

Niin, siis kuten aloituksessa lukee; auttaa tiettyihin oireisiin, muttei tiettyihin. Kyllä minua hieman ihmetyttää, miten tällainen annos ei nukuta.
Olen nimittäin aikoinaan syönyt Ketipinoria 25-50mg (hypomaniaan ym.) ja "lähti taju kankaalle" ("sammuin"). Ehkä sietokyky nousee/kasvaa? Jaa a...

No, ei pitäisi valittaa... mutta haluaisin normaalit yöunet...

Satunnaisesti käytän iltaisin 25-50 mg, en mielellään koska tuokin määrä kerää nestettä. Plus se ei ole tae unen saannille. Joskus 25 mg antaa unta aivan tolkuttoman kauan, joskus taas 100 mg (kokeillut muutaman kerran) ei väsytä laisinkaan. Kaiken kaikkiaan itselleni ketiapiini on oikeastaan turha lääke, mutta unettomuusputki on silloin tällöin katkaistava, jollain keinolla. Muitakin toki siihen onneksi on kuin Ketipinor.....

Mukavaa kesän jatkoa sinulle Biancaliina!

Kiitos samoin Gad!

Miten voit nyt Biancaliina?

Kiitos kysymästä.
Joskus kivasti. Nyt huonosti, johtuen alkaneesta (uudesta) lääkerumbasta. En myöskään halunnut uutta sairautta, enkä ole ok menetysten/menneen kanssa.
Pukkaa myös sivuvaikutuksia.

Entäs sinä?

Biancaliina kirjoitti:Kiitos kysymästä.
Joskus kivasti. Nyt huonosti, johtuen alkaneesta (uudesta) lääkerumbasta. En myöskään halunnut uutta sairautta, enkä ole ok menetysten/menneen kanssa.
Pukkaa myös sivuvaikutuksia.

Entäs sinä?

Kiitos samoin kysymästä, enköhän selviydy. Uuteen totuttautuminen vie aikansa, mutta helpottaako yhtään, jos ajattelee, että on parempaa vointia edessä odotettavissa? Kerran eräs lääkäri totesi lääkkeidenvaihdon yhteydessä, että ei voi luvata mitään, mutta onneksi suostui diagnoosin tekoon ja uusiin lääkkeisiin vaihtoon.

Auttaahan se vähän, jos ihminen uskoo parempaan. Joskus kuitenkin; usko ja toivo voi loppua (ja lääkevaihtoehdot käydä vähiin).

Maria kirjoitti:

Biancaliina kirjoitti:Kiitos kysymästä.
Joskus kivasti. Nyt huonosti, johtuen alkaneesta (uudesta) lääkerumbasta. En myöskään halunnut uutta sairautta, enkä ole ok menetysten/menneen kanssa.
Pukkaa myös sivuvaikutuksia.

Entäs sinä?

Kiitos samoin kysymästä, enköhän selviydy. Uuteen totuttautuminen vie aikansa, mutta helpottaako yhtään, jos ajattelee, että on parempaa vointia edessä odotettavissa? Kerran eräs lääkäri totesi lääkkeidenvaihdon yhteydessä, että ei voi luvata mitään, mutta onneksi suostui diagnoosin tekoon ja uusiin lääkkeisiin vaihtoon.

Syön nyt Seroquelin lisäksi toista neuroleptia. Tämäkään ei väsytä ja luulen lääkärin (taas) hämmästyvän.
Valitettavasti näillä lääkkeillä ei ole mitään vaikutusta tiettyihin oireisiin, ajatuksiin jne. Ajatukseni menevät jo niin pitkälle, että mietin tekeekö joku minulle tahallisesti pahaa. En kykene yhdistämään menneeseen tiettyä maku(harhaa) hirveine oireineen. Päässä vain pyörii, antaako joku sadisti tms. minulle jotain ainetta.
Pelon voi yhdistää menneeseen, sillä minulle on tehty noin... monta kertaa...

Syksyllä ja talvella, kuulin kyllä, että kyse voi olla vakavasta dissosiaatiosta, eikä siihen/tähän auta lääkkeet (kuin plasebo vaikutuksella, jos silläkään).
On kuulemma olemassa sellainenkin kuin dissosiatiivinen psykoosi tms. Kyllähän realiteetit on horjuneet ja horjuvat; eipä ihme tässä paineessa.

Joku voi tietää totuuden ja varmaan nytkin naureskelee. Mielestäni nämä syksyllä alkaneet oireet on hyvin omituisia ja kertovat jotain.
Miksi tapaisin heitä, ketkä antaa mitä antaa... ei ole mitään syytä...

Osalla jää "vain" fantasiatasolle/ajatustasolle, ja osa sitten myrkyttää - ihan oikeasti. Olisipa kristallipallo, mikä kertoisi minulle totuuksia.